Kaivosten jätteissä piilee paljon käyttämättömiä mineraaleja – Outokummussa kehitetään tekniikkaa akkuteollisuuden tarpeisiin

Kaivosalan jälkihoidossa on valtava kasvupotentiaali.

kiertotalous
GTK Mintec Outokummussa
GTK Mintec -koetehdas Outokummussa.Tanja Perkkiö / Yle

Geologian tutkimuskeskuksen koetehtaalla Outokummussa katsotaan kaivosalan tulevaisuuteen. GTK Mintecilla kehitetään menetelmiä, joilla arvomineraalit saadaan nykyistä tehokkaammin käyttöön.

Koetehdas voi testata esimerkiksi, miten kulta erotellaan malmista. Materiaaliksi riittää ämpärillinen malmikiveä. Asiakkaita ovat kaivosyhtiöt kaikkialta maailmasta.

GTK Mintecin työsarkaa on tulevaisuudessa myös kaivostoiminnan jälkihoito, sillä arvokkaita mineraaleja jää jäljelle tuotannon jätteisiin ja vesiin. Nyt myös ne halutaan hyödyntää.

Kaivannaisteollisuudessa on käytössä englanninkielinen termi re-mining, kun puhutaan esimerkiksi vanhojen rikastushiekka-alueiden uudelleenprosessoinnista.

– Re-miningissa on iso potentiaali, koska rikastushiekassa on käyttämätöntä mineraalia. Kun maailma akkuistuu, sähköakkujen valmistamiseen tarvitaan kaikki mahdolliset mineraalit, kertoo yksikön päällikkö Jouko Nieminen GTK:n kiertotalouden ratkaisuista.

Entinen jäte on tuleva materiaalin lähde

Ennen jätteeksi mielletyn materiaalin arvo nousee, kun kaivannaiset maaperässä ehtyvät. Kaikki akkumineraalit pitäisi saada käyttöön ja kiertoon. Tekemistä riittää, sillä esimerkiksi Suomen kaivosteollisuuden rikastushiekasta vain prosentti päätyy tällä hetkellä jatkokäyttöön.

– Osa materiaalista on helposti uudelleenprosessoitavissa, mutta on osa on sellaista, ettei niin helposti saa eroteltua käyttökelpoista osaa. Siinä on kehitettävää, sanoo Jouko Nieminen.

GTK:n Nieminen asettaa tavoitteeksi, että seuraavan 5–10 vuoden kuluttua 5–10 prosenttia rikastehiekasta kierrätettäisiin. Kasvupotentiaalia on paljon.

Mahdollisimman vähän energiaa kuluttaville ja ympäristöä säästäville ratkaisuille on kova kysyntä. Kyse on sekä rahasta että ympäristötietoisuuden kasvusta. Jouko Niemisen ja Outokummun yksikköä vetävän kehityspäällikkö Asse Marjasvaaran mukaan GTK on jo maailman kolmen parhaan alan toimijan joukossa.

Miljoonainvestointi tulossa

GTK Mintec työllistää Outokummussa 40 ihmistä. Outokummun koetehtaassa ja laboratoriossa uusitaan ja digitalisoidaan seuraavaksi vaahdotuskennot, joissa arvomineraaleja erotellaan malmeista. Noin miljoonan euron investointi tehdään lähiaikoina. Sitä rahoittaa myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

GTK:n suuremmat suunnitelmat liittyvät kaikkien Outokummun tehtaan rakennusten uusimiseen ja lisäksi uudisrakentamiseen lähivuosina. Kiertotalous on myös Suomen hallituksen kehittämiskohteita.

Asse Marjasvaara
Asse Marjasvaara on kehityspäällikkö GTK Mintecillä Outokummussa. Tanja Perkkiö / Yle

Kehityspäällikkö Asse Marjasvaara uskoo kiertotalouden mahdollisuuksiin kaivosalalla ja teollisuudessa.

– Teollisuuden sivuvirroista voidaan nostaa jalostusastetta. Ja kun päämateriaalin käsittelyssä keskitytään siihen, että kaikki mitä erotellaan on hyötykäytössä, päästään jo pitkälle. Hävikki on silloin paljon vähäisempää, sanoo Asse Marjasvaara.

Lue myös:

Australialainen kaivosyhtiö hamuaa akkuteollisuudelle tärkeää kobolttia pohjoisesta, laajentaa tutkimuksiaan muun muassa Kainuussa