“Tämä oli vaikein kohtaamani juttu”, sanoo Veijo Baltzarin toimet paljastanut toimittaja –  julkaisua edelsi uneton yö

Taiteen saralla puuttuvat valvontamekanismit, joita liikunnan puolella on, sanoo Baltzar-jutun toinen tekijä Paavo Teittinen.

Viimeinen sana
Paavo Teittinen ja Katri Kallionpää.
Vuosien ajan Veijo Baltzar ahdisteli ja manipuloi nuoria tyttöjä teatterissaan. Helsingin Sanomien toimittajat Paavo Teittinen ja Katri Kallionpää kertovat Viimeisessä sanassa, miten Baltzarin toiminnan paljastanut juttu syntyi. Juontajina Ville Seuri ja Heikki Valkama.

– Yleensä en valvo työasioiden takia, mutta tämän jutun kohdalla valvoin aamuun asti ennen julkaisua, Katri Kallionpää sanoo.

Hän on Helsingin Sanomien toimittaja, toinen Veijo Baltzarin toiminnan paljastaneen jutun tekijöistä. Kallionpää ja Teittinen olivat vieraina Ylen aamun Viimeinen sana -keskustelussa.

Voit katsoa keskustelun klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Vuosien ajan kirjailija, kulttuurineuvos Baltzar houkutteli nuoria tyttöjä liittymään teatteriyhteisöön, jossa hän manipuloi ja lähenteli näitä. Kallionpää sanoo, että häntä jännitti jutun vastaanotto, mutta vielä enemmän se, miten juttu vaikuttaisi Baltzarin uhreihin.

Myös Paavo Teittinen, jutun toinen tekijä, kertoo ahdistuneensa jutun kohteiden puolesta.

Teittinen on tutkivan journalismin konkari, joka on tehnyt vaikeita juttuja, kuten viime keväällä nepalilaisten kokkien työoloista Suomessa kertovan artikkelin.

Silti Baltzar-juttu oli Teittiselle vaikein tähänastista.

– Minua ahdistaa edelleen joidenkin näiden Baltzarin toiminnasta kärsineiden naisten tilanne.

Toimittajat kuulivat aiheesta samoihin aikoihin

Kallionpää ja Teittinen saivat aiheen eteensä samoihin aikoihin, noin vuosi sitten, toisistaan tietämättä.

Kallionpää ihmetteli, miksi kukaan ei ollut puuttunut Baltzarin tekoihin aiemmin.

– Meillä Suomessakin on ollut sitä, että tämän tyyppisiä asioita ei olla ymmärretty, vaikka ne on nähty. Vasta #metoo -liike on opettanut meitä tunnistamaan tämänkaltaisia asioita, hän sanoo.

Juttua varten Kallionpää ja Teittinen haastattelivat 18 nuorta naista. He kertoivat kipeitä ja henkilökohtaisia asioita, ja osa pelkäsi Teittisen mukaan Baltzaria. Siksi lähteitä oli suojeltava.

– Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pitää huomioida haastattelussa. Pitää olla sensitiivinen sille, mitä hän haluaa sanoa, antaa aikaa, sanoo Teittinen

Lisäksi kyse on lähdesuojasta. Lähdesuoja on lain toimittajalle turvaama oikeus pitää tietolähteet salassa. Se on olemassa siksi, että esimerkiksi väärinkäytösten paljastajille ei kosteta.

Baltzarista kertoneiden naisten nimiä ei kerrottu jutussa heidän suojelemisekseen. Jotkut kieltäytyivät kokonaan haastattelusta pelkoon vedoten.

– Jos puhutaan lähdesuojan takaa, toimittajan pitää varmistaa, että ihmistä ei voi tunnistaa. Se on ennen kaikkea toimittajan tehtävä, ei missään tapauksessa lähteen, Teittinen painottaa.

Nimettömät lähteet pitää syynätä tavallistakin paremmin

Teittisen mukaan lähteisiin pitää suhtautua journalistisen kriittisesti. Jutun lähteet ymmärtävät sen, koska löysä juttu on huono asia myös heidän kannaltaan.

Kertomusten johdonmukaisuus käytiin läpi ja niiden tueksi haettiin muuta materiaalia, kuten asiakirjoja.

– Emme koskaan julkaise vakavia väitteitä yksittäisten kertomusten pohjalta.

Kun riittävän moni toisistaan riippumaton henkilö kertoo samaa, se yleensä tuo painoa jutulle, Teittinen toteaa.

Baltzarin uhreja neuvottiin olemaan yhteydessä rikosuhripäivystykseen

Baltzaria epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Hänet pidätettiin jutun julkaisua edeltävällä viikolla. Oliko se sattumaa?

– Me ollaan kerrottu jutussa, että me ollaan muistutettu näitä Baltzarin toiminnasta kärsineitä naisia, että he saavat apua rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelusta, Teittinen vastaa.

Rikosuhripäivystys on kansalaisjärjestö, joka auttaa rikoksen uhreja. Teittisen mukaan juttuprosessi vaikutti siis osaltaan myös rikostutkinnan käynnistämiseen. Jutun tiedot täsmentyivät kesän ja syksyn aikana. Julkaisupäätös oli tehty jo aiemmin ja sitä harkittiin pidätyksen jälkeen Helsingin Sanomissa. Juttu päädyttiin julkaisemaan.

“Taiteen saralla puuttuvat valvontamekanismit, joita liikunnan puolella on”

Teittisen mukaan yhteiskunnan turvaketju petti Baltzarin teatteriyhteisön kohdalla.

– Toiminnasta on liikkunut huhuja ja tietoja pitkään, mutta ne ovat saattaneet olla sellaisia, että yksittäisen henkilön on ollut vaikea reagoida, hän sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että taiteen saralla puuttuvat valvontamekanismit, joita esimerkiksi liikunnan puolella on.

Katri Kallionpää toivoo, että juttu auttaisi kaikkia niitä, jotka ovat kokeneet seksuaalista ahdistelua, manipulointia tai hyväksikäyttöä ymmärtämään sen, ettei tapahtunut ole heidän vikansa.

– Että juttu vapauttaa heidät itsesyytöksistä, Kallionpää sanoo.

Paavo Teittinen ja Katri Kallionpää.
Paavo Teittinen ja Katri Kallionpää kirjoittivat Helsingin Sanomiin jutun Veijo Baltzarista.Heikki Valkama / Yle