Ruth Kristensen sai esikoisensa 42-vuotiaana – Norjassa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vauhdilla

Norjan pääministeri kannusti vuosi sitten hankkimaan lisää lapsia. Syntyvyys on kuitenkin jatkanut laskuaan ja on historiallisen alhaisella tasolla.

syntyvyys
Ruth ja Hanne Kristensen
Ruth Kristensen sai tyttärensa Hannen 42-vuotiaana.Thomas Thomassen

OsloNorjan pääministeri Erna Solberg kohautti uudenvuodenpuheellaan kansaa vuosi sitten.

– Norja tarvitsee lisää lapsia, hän sanoi.

Norjassa syntyvyys on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien.

–Harvemmat nuoret joutuvat kantamaan vastuun hyvinvointivaltiosta, hän perusteli.

Pääministerin sanoilla ei näytä toistaiseksi olleen vaikutusta. Marraskuun lopulla julkistettu tilasto näyttää pudotuksen (siirryt toiseen palveluun)jatkuneen.

Samalla ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut kovaa vauhtia.

"Monet odottavat sopivaa hetkeä"

Oslolainen Ruth Kristensen oli 42-vuotias, kun hänestä tuli äiti.

Kristensen pudistaa päätään pääministerin sanoille. Hän tietää, että elämä ei aina mene kuten toivoo.

– Olisin mielelläni vaikka viiden lapsen äiti, mutta minun elämästäni tuli toisenlaista, hän sanoo.

Ajatus lapsesta ei tuntunut ajankohtaiselta ennen kuin sopiva kumppani löytyi.

Kristensenillä oli työpaikka, ja elämä oli kiireistä. Osalla hänen seurustelukumppaneistaan oli jo ennestään lapsia.

Ruth Kristensen
Ruth Kristensen on nyt 57-vuotias. Thomas Thomassen

Hän ajatteli, että haluaisi perustaa perheen juuri oikean ihmisen kanssa ja yrittää saada hänen kanssaan useamman lapsen.

– Kun sain tyttäreni, olin niin kiitollinen ja onnellinen. Mutta aika loppui tiimalasistani, ja minulle oli liian myöhäistä saada lisää lapsia.

Kristensenin mielestä monet muutkin norjalaiset odottavat sopivaa hetkeä ja kumppania. Suurin osa haluaa saada ensin ammatin tai tutkinnon ja asettua aloilleen. Ensiasunnon ostaminen on kallista.

– Siinä vaiheessa ikää on helposti yli 30 vuotta, Kristensen miettii.

Norjalaiset saavat esikoisensa yhä vanhempina

Syntyvyys on laskenut kaikissa Pohjoismaissa vuoden 2009 jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Pääset vertailemaan haluamiasi Pohjoismaita, kun klikkaat niitä. Lähde: Statistics Norway. Grafiikka: Efe Ogbeide / Yle

Norjassa ensisynnyttäjien keski-ikä on keskimäärin 29,5 vuotta. Suomessa ja Ruotsissa se on lähes sama, 29,4 vuotta. Norjassa keski-ikä on kuitenkin noussut kahden vuoden aikana puolella vuodella. (siirryt toiseen palveluun)

Nousuvauhti huolestuttaa tutkijoita ja poliitikkoja. Korkeaa ensisynnyttäjien keski-ikää pidetään Norjassa suurimpana syynä syntyvyyden alenemiseen.

Tanskassa ensisynnyttäjien keski-ikä on 29,3 vuotta ja Islannissa 28,2 vuotta.

Aiemmin pohjoismaalaiset ovat lykänneet lastenhankintaa, kun taloudessa on ollut laskukausi. Kun talous on vahvistunut, syntyvyys on noussut. Sosiaali- ja perhe-etuuksilla on voitu vaikuttaa tilanteeseen.

Nyt näyttää siltä, että tämä ei enää päde.

"Raha tai perhepolitiikka eivät välttämättä auta"

Lars Dommermuth
Tutkija Lars Dommermuth pitää syntyvyyden muutosta tutkijoille kiinnostavana, poliitikoille huolestuttavana kehityksenä.Thomas Thomassen

Tutkija Lars Dommermuth Norjan tilastokeskuksesta huomauttaa, että maan taloudella on mennyt erittäin hyvin viime vuosina, ja siitä huolimatta syntyvyys putoaa.

Norjan öljyrahaston arvo ylitti lokakuussa 10 000 miljardia kruunua. Maassa on voimassa laki, jonka mukaan rahaston arvosta saa käyttää sen verran kuin se vuodessa kasvaa.

Norjan konservatiivihallitus nosti lapsilisiä ja on luvannut korottaa niitä ensi vuonna lisää. Päivähoitomaksuja on alennettu.

– Raha tai perhepolitiikka eivät välttämättä auta. Nuorille kyse voi olla arvovalinnasta, ja siksi asiaan on vaikeaa vaikuttaa, Dommermuth sanoo.

Lapsi leikkii kiipeilytelineessä Oslossa.
Karlo ja Rumle leikkivät Frogneborgen leikkipuistossa Oslossa.Thomas Thomassen

Syntyvyyden aleneminen tulee koettelemaan eniten Suomea ja Norjaa. Ruotsia auttaa asiassa maahanmuutto. Niiden lasten osuus, joilla on ulkomaalaissyntyinen äiti, kasvaa: nyt osuus on 31 prosenttia, kun vuonna 2014 osuus oli 27 prosenttia.

Väestötieteen professori Gunnar Andersson Tukholman yliopistosta on arvioinut, että uutiset konflikteista ja rikollisuudesta sekä kovempi keskusteluilmapiiri yhteiskunnassa ovat vaikuttaneet syntyvyyden pudotukseen Ruotsissa.

Koska Pohjoismaita on totuttu pitämään maailman parhaan perhepolitiikan maina, tilanne ihmetyttää.

– Nykyinen kehitys on huolestuttava poliitikoille, mutta hyvin kiinnostava meille tutkijoille, sanoo Lars Dommermuth.

Keinuja oslolaisessa leikkipuistossa.
Thomas Thomassen

Vastauksia haetaan suuresta kyselytutkimuksesta, (siirryt toiseen palveluun) jolla yritetään selvittää nuorten ajattelua ja näkemystä maailmasta.

Ruotsi on varmistanut lähtönsä mukaan, mutta Suomen osallistumisen rahoitus on vielä auki.

Tutkimus tehdään vuosina 2020–2021. Tutkijat haluavat selvittää esimerkiksi sitä, millainen merkitys on sosiaalisessa mediassa käytävällä keskustelulla syntyvyydestä.

Hanne ei lainaa äidin vaatteita

Oslolaisen Ruth Kristensenin tyttären Hanne Kristensenin, 15, isä on eläkkeellä. Mutta Hanne kertoo pitäneensä vanhempiaan iäkkäinä vain silloin, kun nämä eivät jaksaneet leikkiä hänen kanssaan.

Hannen ystävät lainaavat myös äideiltään vaatteita.

– Sinun vaatteesi eivät ole niin muodikkaita, että voisin lainata niitä, Hanne sanoo äidilleen.

– Mutta eivätkö ne ole tulossa takaisin muotiin, Ruth ehdottaa.

Hannen mielestä hänen vanhemmillaan on ollut aina aikaa hänelle. He ovat käyneet enemmän hänen harrastuksissaan kuin hänen ystäviensä isät ja äidit.

Hanne on puhunut ystäviensä kanssa siitä, haluavatko he ylipäätään lapsia.

– Haluan lapsia ja enemmän kuin yhden, koska olen itse toivonut aina sisaruksia, hän sanoo.

Sitä ennen hän aikoo kuitenkin käydä koulunsa loppuun, matkustaa ja kokea paljon.