Pisa-sijoituksista on tullut kansallisen itsetunnon mittari, mutta mitä tulokset todellisuudessa kertovat? Katso, pärjäisitkö itse testissä

Pisa-tutkimuksen ranking-listaukset ovat johtaneet kiivaaseen kilpailuun maiden välillä.

PISA-tutkimus
Yhdeksännen luokan oppilaita englannin kielen opetuksen tunnilla.
Julkisuudessa suurimman huomion ovat saaneet kansallisten Pisa-tulosten perusteella laaditut sijoituslistat.Jari Kovalainen / Yle

Kolmen vuoden välein julkaistavista Pisa-tuloksista on tullut kansainvälinen spektaakkeli, jossa mitataan häpeää ja ylpeyttä. Ainakin koulutuksen suhteen.

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD arvioi (siirryt toiseen palveluun) 15-vuotiaiden koululaisten osaamista kolmen vuoden välein. Nyt tutkimuksen uusimmat tulokset on julkaistu, mutta miksi niistä on tullut meille niin tärkeitä?

– Suomalaisessa peruskoulussa ei ole ylioppilaskokeen kaltaista standardoitua koetta ollenkaan. Pisa-testi arvioi meidän koulutusjärjestelmämme toimivuutta, ja kansainvälisestä tasosta haetaan vertailukohtaa siihen, missä suomalainen osaaminen menee, sanoo PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen.

Tuoreiden tulosten mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Perhetaustan ja sukupuolen vaikutus osaamiseen kuitenkin kasvaa.

Pisa-testi painottuu lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden aihealueisiin. Tutkimuksessa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja.

Kannattaako vertailu?

Vuonna 2018 lukutaitoa korostanut Pisa-koe järjestettiin noin 8 000:lle peruskoulunsa päättävälle nuorelle. Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro.

Koulutussosiologian professorin Osmo Kivisen mukaan Suomen menestys Pisa-listauksissa on noussut asiantuntijoille hattuun.

– Mitä tulee kliseeseen maailman parhaista opettajista, on kysyttävä miten suomalaisoppilaiden ennätysmäiset erot sukupuolten välillä selittyvät. Miten ihmeessä on mahdollista että tytöt etenevät koulutuspoluilla loistavasti, mutta kaikki, etenkään pojat eivät?

Kivinen ei myöskään näe järkeä kansainvälisissä "rankingeissa".

– Suomessa opetusministeriö ja koulutusalan asiantuntijat ovat yksissä tuumin vakuutelleet koko 2000-luvun, että oikea tapa lukea Pisa-tuloksia on ymmärtää ne kullekin maalle annettuina koulutodistuksina osoittamassa maassa harjoitetun koulutuspolitiikan tasoa, Kivinen sanoo.

Suomen tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli tällä kierroksella OECD-maiden suurin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaisten osaaminen Pisa-testeissä on laskenut 2000-luvun huippuvuosista. Lähde: OECD. Grafiikka: Anni Härkönen / Yle

Kivinen ja tutkija Juha Hedman ovat työssään selvittäneet Pisa-tulosten tulkintaa ja niiden ongelmakohtia. Heidän mukaansa suomalaisen peruskoulun menestystä ei voida lukea Pisa-mittausten tuloksista.

Tutkimusjohtaja Arto Ahosen mukaan Pisa-kokeessa ei arvioida opetussuunnitelman mukaisten oppisisältöjen hallintaa, vaan sitä, millaista osaamista Suomen koulutusjärjestelmä on nuorille perusopetuksen päättövaiheessa tuottanut.

Pitääkö tuloksista kilpailla?

Pisa-kokeiden luotettavuutta on epäilty kansainvälisellä tasolla esimerkiksi siitä, ettei kokeita suoritettaisi samoin kaikissa maissa.

– Pitää muistaa se, että Pisa-koe mittaa koulujärjestelmien tuottamaa osaamista keskenään. Kriteerinä on siis se, että siihen osallistuvien lasten tulee käydä koulua. Maiden välillä on isoja eroja, kuinka ison osan tutkimukseen valittu otos kattaa väestöstä, Ahonen sanoo.

Myös Etelä-Korea, Japani ja Singapore ovat kirineet Suomen edelle kansainvälisissä Pisa-vertailuissa. Kilpailu kärkipaikoista on saanut valtiot muuttamaan koulutuspolitiikkaansa.

Esimerkiksi Etelä-Koreassa pitkät koulupäivät ja peruskoulussa saatava yksityisopetus ovat arkipäivää. Myös Saksassa, Englannissa ja Australiassa on tehty koulutuspoliittisia toimenpiteitä Pisa-tulosten parantamiseksi.

Tutkimusjohtaja Ahonen ei kuitenkaan näe maiden välistä kilpailua ongelmana.

– Pisa-kilpailua on kritisoitu, mutta jos lähtökohtaisesti ajatellaan, että tällaista osaamista kannattaa mitata ja tavoitella, niin se on mielestäni aivan hyväksyttävää. Se ei ole haitallista, kunhan ollaan sen takana, että tällaista osaamista koulujärjestelmissä tavoitellaan, Ahonen sanoo.

Testaa, miten selvityisit Pisa-testistä

Yllä olevan testin lukutaito-osuudet ovat lyhennelmiä alkuperäisistä versioista. Voit katsoa alkuperäisversiot täältä (siirryt toiseen palveluun). (jos linkki ei toimi: https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tehtavamappi/esimerkkitehtava_rapanui_pisa-2018.pdf (siirryt toiseen palveluun))

Vuoden 2018 lukutaidon kysymykset ja vastaukset voit katsoa täältä. Huom. vastaukset (siirryt toiseen palveluun) englanniksi. (Jos linkki ei toimi: http://www.oecd.org/pisa/test/PISA2018_Released_REA_Items_12112019.pdf (siirryt toiseen palveluun))

Matematiikan Fuji-vuoren -vastauksen löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko

Koulutuspolitiikan professori: Paras tapa saada Pisa-tulokset nousuun on hillitä nuorten älypuhelinten käyttöä

Mitä PISA-tuloksista voi päätellä? Tutkijat kriittisinä: Eivät kerro Suomen koulutuksen tasosta