Viidesluokkalainen Jolanda Josefsson piirtää sarjakuvaa: Nälkäinen tyttö menee jääkaapille, siellä ei ole ruokaa. Toisessa vaihtoehdossa kaapissa on ruokaa, ja tyttö on onnellinen.
Ruskolaisen Laukolan koulun oppilaat tutustuvat ohjelmointiin harjoittelemalla if–else-lauseita. Puuha näyttää suht tavalliselta kuvataiteen tunnilta, jossa piirretään.
– Itse asiassa tämä on jo koodausta, sen logiikan ajattelua. Seuraavassa vaiheessa saadaan sitten aineisto realisoitumaan internettiin, kertoo 19-vuotias Niklas Ansamaa, Nitomani Schoolin perustaja ja toimitusjohtaja.
Oppitunnilla häärää oman opettajan lisäksi kaksi ohjelmistosuunnittelun kärkikaartiin kuuluvaa miestä: Ilkka Paananen ja Niklas Ansamaa. He ovat mukana Taidetta koodissa -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun), jossa luodaan ohjelmoinnin opetusmateriaalia 5.–7. luokkalaisten kuvataidetunneille.
Aineistoa pilotoidaan varsinaissuomalaisissa Ruskon, Maskun ja Nousiaisten kouluissa. Tavoitteena on, että materiaalit saadaan parissa vuodessa käyttöön ilmaiseksi kaikkiin Suomen peruskouluihin.
Ruskolla oli into, Paanasella rahaa
Hankkeen alku tuo mieleen Tuhkimo-tarinan. Opettaja, Ruskon digikoordinaattori Janne Korsimo luki runsas vuosi sitten Helsingin Sanomista Ilkka Paanasen, Risto Siilasmaan ja muutaman yritysjohtajan allekirjoittaman mielipidekirjoituksen (siirryt toiseen palveluun), jonka otsikko oli "Suomi ei voi voittaa ilman maailman parhaita koodareita".
Siitä paikasta Korsimo kirjoitti sähköpostia Ilkka Paanaselle. Hän kertoi Supercellin toimitusjohtajalle, jota ei mitenkään henkilökohtaisesti tuntenut, että peruskoulun ohjelmointikoulutus on hieno tavoite, mutta opettajilla ei ole riittävää osaamista toteuttaa sitä itsenäisesti. Korsimo ja Paananen vaihtoivat lisää viestejä vielä samana päivänä.
Yhteydenpito on vuodessa johtanut siihen, että asiantuntijat ovat mukana pilottikouluissa luomassa materiaaleja opettamisen tueksi ja Paananen rahoittaa asiantuntijoiden työtä.
Ruskolla, Maskussa ja Nousiaissa haetaan nyt uutta ja innostavaa tapaa opettaa koodausta koulun kuvataidetuntien yhteydessä.
Ohjelmistoyritykset kaipaavat naisten luovuutta
Ohjelmointi tuli peruskoulun opetussuunnitelmaan vuonna 2016. Se on varsinaisesti matematiikan opettajien vastuualuetta, sillä ohjelmointi on kirjattu nimenomaan matematiikan tavoitteisiin.
Miksi Ilkka Paananen ja Niklas Ansamaa haluavat nyt tuoda ohjelmointia kuvataiteen tunneille?
– Haluamme it-alalle lisää naisia ja muutenkin luovia ihmisiä. On tärkeää näyttää, miten luovuus tulee esille koodauksessa. Lähes mitä tahansa pystyy rakentamaan ohjelmoinnilla, Niklas Ansamaa vakuuttaa.
Paananen ja Ansamaa puhuvat yhteen ääneen siitä, miten koodauksen yhdistäminen juuri taideaineeseen voi saada tyttöjäkin heräämään.
Ilkka Paananen on innoissaan, kun saa seurata, mitä hänen rahoituksensa mahdollistaa koululuokassa.
– On huikeaa nähdä, miten lasten luovuus konkretisoituu paperille ja siitä koodiksi.
"Ohjelmointi on nykyajan yleissivistystä"
Niklas Ansamaa tuli tunnetuksi siitä, että hän opetteli ohjelmoimaan YouTubesta ja teki 14-vuotiaana sienioppaan älypuhelimille. Hänen mielestään ohjelmointi on nykyajan yleissivistystä.
– Biologiaa opetetaan koulussa, jotta ymmärretään vaikkapa, miten kroppa toimii. Ohjelmoinnissa on sama juttu. Ympärillämme on laitteita joka paikassa. On hyvä ymmärtää, miten ne toimivat.
Myös Ilkka Paananen haluaa purkaa ohjelmoinnin mystisyyttä.
– Usein on harhaluuloja, että koodaus on jonkinlaista salatiedettä, jota vain harvat ja valitut ymmärtävät. Tietenkään se ei ole niin. Koodaus on 2020-luvun käsityötä.
Kun puhutaan ohjelmoinnin jalosta taidosta, ovat taustalla usein nimenomaan yritysten tarpeet saada osaajia töihin.
– Kaikista ei tarvitse tulla koodaajia, mutta tietty ymmärrys olisi jokaisella hyvä olla. Mitä enemmän saadaan ihmisiä tutustumaan koodaukseen jo varhain, sen parempi mahdollisuus on saada osasta heistä varsinaisia huippuosaajia, uskoo Ilkka Paananen.
Huippukoodaajista hänen mukaansa monet ovat aloittaneet jo kymmenvuotiaina.
Osa opettajista arastelee
Millaiset eväät peruskoulun opettajilla on opettaa ohjelmointia?
Kysyypä asiaa opetushallituksesta, opettajien ammattijärjestö OAJ:sta, opettajilta itseltään tai yritysmaailmasta, vastaus on aina sama: opettajien taitotasoissa on paljon vaihtelua (siirryt toiseen palveluun), jopa isoja aukkoja.
Myös valtioneuvoston keväällä julkaiseman selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) erityisesti osa yli 40-vuotiaista opettajista arastelee digitaalista maailmaa. Opettajien peruskoulutukseen koodaaminen ei kuulu, ja täydennyskoulutus on kovin pirstaleista.
Niinpä Taidetta koodissa -hankkeelle on isot odotukset. Tavoitteena on saada verkkoon opettajille niin hyvä paketti, että he pystyvät vetämään samat asiat ilman erillistä koulutustakin.
– Ainahan auttaa, jos kunnalla on mahdollisuus tukea opettajaa koulutuksella. Mutta pyrimme siihen, että paketti on niin hyvä, ettei kouluttajia tarvita, sanoo digikoordinaattori Janne Korsimo.
Lue lisää:
Naisia rohkaistaan, kannustetaan ja houkutellaan koodaamaan – "Vielä voi vaikuttaa tulevaisuuteen"
Linda Liukkaan kolumni: Suomalaisen koodikoulutuksen tulee perustua muullekin kuin ohjelmoinnille
