Työnsaannin vaikeus ahdistaa Kokkolassa asuvia maahanmuuttajia – muihin kaupunkilaisiin on myös vaikea tutustua

Kokkola koetaan turvalliseksi ja mukavaksi kaupungiksi. Kotoutumisessa on kuitenkin paljon ongelmia.

maahanmuuttajat
Maahanmuuttajanuoren käsi ja kieliopas
Moni kokee, ettei heille ole kerrottu tarpeeksi sitä, miten tärkeä suomen kieli on esimerkiksi työnsaannille.Yle

Kokkola on turvallinen, rauhallinen, lapsiystävällinen ja mukava kaupunki, sanovat Kokkolassa asuvat maahanmuuttajat. Ongelmia kotoutumisessa on kuitenkin paljon, niistä suurimpia vaikeus saada työtä, tarpeeksi suomen kielen opetusta ja myös asuntoa.

Eija Kiiskinen on tehnyt osana opintojaan raportin (siirryt toiseen palveluun) Kokkolassa asuvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin esteistä ja mahdollisuuksista.

Raportti pohjautuu tänä vuonna tehtyihin haastatteluihin. Niissä on edustettuna eri syistä kaupunkiin tulleita: opiskelijoita, pakolaisia, maahanmuuttajataustaisia sekä työn tai perhesyiden vuoksi muuttaneita.

Työn merkitys korostuu: kaikki pitivät työntekoa tärkeänä, moni tärkeimpänä tekijänä hyvinvoinnille. Maahanmuuttajat ovat motivoituneita, mutta ahdistuvat siitä, miten vaikeaa töitä on saada.

Työsuhteet ovat usein lyhyitä, korkeasti koulutettujen koulutus ei pääse hyötykäyttöön ja vaatimus hyvästä suomen kielen taidosta koetaan ankaraksi, sillä kaikissa töissä sillä ei ole suurta merkitystä. TE-toimiston valmiudet auttaa maahanmuuttajia työllistymään koetaan puutteellisiksi.

Erilaiset hankkeet ovat olleet avuksi, mutta parannettavaa on tavallisessa arjessa.

Kokkolassa on vajaat 1700 ulkomaalaistaustaista. Muuton perusteita ei ole tilastoitu.

Opiskelijat jäävät ilman suomen opetusta

Myös suomen kielen osaaminen on yksi kulmakivistä. Osa maahanmuuttajista kokee, ettei heille ole annettu tietoa siitä, miten tärkeä kielitaito on esimerkiksi työllistymisen kannalta.

Oma lukunsa ovat Centriaan englanninkieliseen koulutukseen tulleet, joille ei ollut tarjolla suomen kielen kursseja. He kokevat, että englanniksi suoritettu tutkinto ei avaa ovia työelämään Kokkolassa.

Suomen kieli on avainasemassa myös kotoutumisessa, johon maahanmuuttajat toivovat enemmän vuorovaikutusta kantasuomalaisten kanssa. Paikalliset eivät osallistu esimerkiksi yhteisiin tilaisuuksiin niin paljon, kuin muuttajat toivoisivat.

Tietoa ja seuraa kaivataan

Maahanmuuttajat kokevat vahvasti tarvetta myös päästä enemmän tekemisiin muiden kokkolalaisten kanssa. Kaupunkilaiset koetaan työ- ja opiskelusuuntautuneiksi, ja vuorovaikutus on usein vaikeaa.

Harrastuksia on tarjolla, mutta pahimmillaan ne syventävät kuilua, jos maahanmuuttajille ja kantakokkolalaisille on esimerkiksi eri ryhmiä.

Tietoa tarvitaan lisää: niin käytännön asioista, työkulttuurista kuin erilaisista tapahtumista. Tieto tapahtumista ei tavoita kaikkia, sillä lähes kaikista kerrotaan vain suomeksi.

Rasismi on Kokkolassa raportin mukaan yleistä: lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat ovat kohdanneet sitä. Rasismi painottuu tilanteisiin, joissa kantaväestö on humalassa.

Toisaalta sitä koetaan päiväkodeissa ja kouluissa, busseissa ja työpaikoilla. Maahanmuuttajat nostavat esiin myös herätysliikkeiden vahvasta läsnäolosta kumpuavan "hiljaisen rasismin".

Ilkivaltaa on koettu paljon, eikä poliisiinkaan täysin luoteta.

Mitä tehdä?

Maahanmuuttajilla on Kokkolan kaupungille paljon konkreettisia ehdotuksia ja toiveita. Suomen opetusta toivotaan tarjolle jatkuvasti, osa siitä ilta-aikaan.

Kaupunki voisi myös olla aloitteellinen siinä, että juhlapyhinä järjestettäisiin yhteisiä tapahtumia maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille.

Kummitoiminnan kautta voisi syntyä toimivia tuttavuussuhteita. Kokoontumispaikka tai klubi madaltaisi kynnystä tavata.

Raportin tekijä ehdottaakin matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, jossa voisi kokata ja vaikka harrastaa kädentaitoja.

– Mikään ei estä sitä, että Kokkolasta tulisi esimerkkikaupunki maahanmuuttajien kotouttamisessa, Kiiskinen kirjoittaa.

Työkulttuuriin perehdyttäminen olisi monelle tarpeen. Nuoret tarvitsevat kesätöitä ja aikuiset rekrytointitilaisuuksia, joissa työnantajat ja maahanmuuttajat voivat tutustua.