Enää pari prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikalle – lajittelu ja kierrätys ei ole turhaa

Vielä kymmenen vuotta sitten Meri-Lapissa kaatopaikalle loppusijoitettiin 60 prosenttia jätteistä.

jätteiden lajittelu
Muovin, paperin ja kartongin keräysastiat omakotitalon pihassa.
Lajittelun ja kierrätyksen yleistyminen näkyy jo selvästi kaatopaikkajätteen vähentymisenä.Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Lajittelu ja kierrätys on vähentänyt kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää huomattavasti. Penkkaan ajettavaa kaatopaikkajätettä syntyy nykyisin vain muutama prosentti verrattuna vuosikymmenen alkupuoleen.

– Varsinaista kaatopaikkajätettä on enää pari prosenttia, kertoo Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala.

Vuosikymmenen alkupuolella kaatopaikkajätteen osuus oli Meri-Lapissa reilusti yli puolet. Esimerkiksi vuonna 2010 Perämeren Jätehuollon alueella tämän loppusijoitetun jätteen osuus oli 60 prosenttia ja hyötykäyttöön ohjattiin 38 prosenttia jätteestä. Loput kaksi prosenttia oli ongelmajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua.

– Viisi viime vuotta ovat olleet alalla todella suuren muutoksen aikaa. Kierrättämisellä ja lajittelemisella on ollut suuri merkitys, sanoo Ahrikkala.

Muovin kierrättäminen kiinnostaa

Meri-Lapin alueen kaatopaikkajätteen määrää on vähentänyt myös se, että jätettä menee poltettavaksi. Vuonna 2018 Perämeren Jätehuollon alueella energiahyötykäyttöön meni noin puolet kaikesta jätteestä.

Meri-Lapin kunnista parhaiten lajittelu sujuu Kemissä. Kaupungissa useimmista talonyhtiöistä löytyvät lasin- ja metallinkeräysastiat. Jatkossa myös muovinkierrätysastiat ilmestynevät useimpien kerrostalojen jätekatoksiin.

Kemissä kokeiltiin kuluneena syksynä kiinteistökohtaista muovinkierrätystä, ja se on kokeilun jälkeen jatkunut useissa taloyhtiöissä ja omakotitaloissa.

– Kokeilussa oli mukana kahdeksan isännöimääni talonyhtiötä. Niistä seitsemän jäi muovinkeräyksen piiriin eli ne ostivat keräysastiat ja tekivät sopimuksen jatkosta, kertoo isännöitsijä Eeva Heikkinen Arenna Oy:stä.

– Ulos jäänyt talonyhtiö on pieni. He laskivat, että neljässä viikossakaan heiltä ei kerry muovia täyttä astiallista, lisää Heikkinen.

Biojäte on ongelma

Kemiläisten kotitalouksien polttoon menevää jätettä on analysoitu parina vuotena.

Tänä syksynä tehdyn selvityksen mukaan lasia ja metallia oli kumpaakin prosentin verran. Kartonkia ja pahvia jätteen joukossa oli yhdeksän prosenttia ja paperin osuus oli seitsemän prosenttia. Muovin osuus Kemin kotitalouksien sekajätteestä oli pudonnut vuotta aiemmasta 26 prosentista 18 prosenttiin.

Suurin ongelma on biojätteen suuri määrä. Sekajätteestä kolmannes oli biojätettä. Syksyllä tehdyssä tutkimuksessa oli lisäksi suuri määrä puutarhajätettä.

– Biojätteen kanssa on vielä paljon tehtävää. Pitää muistaa, että biojätteen erilliskeräilyvaatimukset vielä tulevaisuudessa kasvavat nykyisestä, muistuttaa Ahrikkala.