Pitkäaikaiset säähavainnot kertovat ilmastonmuutoksesta – Suomessa yli sata havainnoitsijaa raportoi päivän säästä Ilmatieteen laitokselle

Automaattiasemilta tulee tietoa tiheämmin, mutta ilmatieteenlaitos tarvitsee edelleen ihmisten tekemiä säähavaintoja.

Kalajoki
Helena Rahko vaihtaa vesimittaus säiliön
– Kello kahdeksalta käydään tyhjentämässä tämä sääaseman pönttö, johon sataa sitten milloin vettä ja milloin räntää. Jos siellä on jäistä tavaraa, se sulatetaan, että saadaan mitattua sateen vesimäärä, kertoo Helena Rahko.Paulus Markkula / Yle

Kalajoen Pitkäsenkylällä Pohjois-Pohjanmaalla on toiminut jo vuosikymmenien ajan omakotitalon pihalla asema, josta välitetään päivittäin tiedot ilmatieteenlaitokselle.

Rahkon pihalla olevan sääaseman historia juontaa 1960-luvulle, jolloin Uuno Rahko aloitti säähavaintojen tekemisen. Tehtävää jatkoivat sen jälkeen hänen poikansa, kunnes parikymmentä vuotta sitten sääaseman tarkkailu siirtyi Helena Rahkolle.

Hän käy säännöllisesti tarkastamassa niin sateen määrän, lumen syvyyden, sään selkeyden kuin näkyvyydenkin. Päivän säätiedot raportoidaan Ilmatieteen laitokselle puhelimella. Havaintojen tukena on seikkaperäinen sääpäiväkirja.

– Siihen laitetaan onko satanut lunta, räntää, vettä, onko ollut ukkosta, ja myös sumukin merkitään kirjaan, Helena Rahko kertoo.

Helena Rahko kirjoittaa säätietoja
Kuukauden vaihtuessa Helena Rahko kokoaa säähavainnoista kirjallisen raportin, jonka hän toimittaa paperisena versiona Ilmatieteen laitokselle.Paulus Markkula / Yle

Vielä sotien jälkeen säähavaintoja kokosi eri puolilla maata noin 300 havainnoitsijaa. Nykyisin Ilmatieteenlaitos kerää paikallisia säätietoja 133 havainnoijalta.

Määrä on vähentynyt sitä mukaa kun maaseutukin on muuttunut. Ennen moni havaintojen tekijä kirjasi säähavainnot samalla kun hoiti maatilan säännöllisiä askareita.

Nykyään yksityisten henkilöiden säähavaintoja kootaan myös älykännyköihin ladattavilla sääaplikaatioilla.

Pitkät havaintosarjat kertovat myös ilmaston muutoksista

– Elämänmuoto on paljon muuttunut siitä kuin "kaikki" kävivät aamulypsyllä, sanoo meteorologi Mikael Frisk Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluista.

Säähavaintoja kootaan ihmisten tekemien havaintojen lisäksi automaattisilla mittausasemilla sekä säätutkilla.

– Kaikki nämä havainnot kuitenkin tukevat toisiaan ja niitä tarvitaan edelleen, Frisk kertoo.

Havaintojen avulla pystytään vertaamaan myös säätutkilla saatavia tietoja sekä kokoamaan pitkiä havaintosarjoja. Esimerkiksi Kalajoen Pitkäsenkylältä on havaintosarjat 1960-luvulta lähtien.

Havaintosarjoja hyödyntämällä voidaan seurata esimerkiksi ilmastonmuutoksen kehittymistä. Sadehavainnoista on hyötyä myös silloin kun arvioidaan vesistöjen valuma-alueiden sadekertymiä. Niillä taas on merkitystä esimerkiksi tulvaennusteiden laadinnassa.