Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä

Selitystä ruotsinkielisten lukioiden menestykselle etsitään laajasta kielitaidosta ja tiiviimmistä sosiaalisista verkostoista.

lukio
Turun katedraalikoulu 28. marraskuuta 2019
Suurten lukioiden vertailussa kärkipaikan vei tänä vuonna Turun Katedralskolan.Roni Lehti / Lehtikuva

STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan.

Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.

Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.

STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.

Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

Pamela Granskog Opetushallituksesta
Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog.Sini Järnström / Yle

– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen uskoo kieliselityksen pitävän osin paikkansa. Hän muistuttaa, että hyvät tulokset eivät tule automaattisesti kaksikielisillekään.

Marianne Pärnänen.
Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen.Lina Frisk/Yle.

– Meillä esimerkiksi englanninopettaja vaatii paljon eikä kursseja pääse helposti läpi. Tässä on takana kovaa työtä opettajan ja opiskelijoiden puolelta, Pärnänen sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten neljästä pakollisesta kokeesta kolme voi suorittaa eri kielten kokeilla.

Tuttuja jo ennestään

Toinen ruotsinkielisten lukioiden erityispiirre on sellainen, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä opiskelijoiden parissa. Niin ruotsinkielisiä päiväkoteja, ala- ja yläkouluja kuin lukioitakin on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten monet ruotsinkieliset lukio-opiskelijat ovat voineet tutustua toisiinsa jo alemmilla koulutusasteilla.

– Kyllä tämä meillä näkyy. Katedralskolan on Turussa, ja meillähän on vain yksi ruotsinkielinen yläkoulukin, josta suurin osa meidän opiskelijoistamme tulee, Pärnänen kertoo.

Opetushallituksen Granskog uskoo, että valtaväestöä pienempään ja tiiviimpään kieliyhteisöön kuuluminen voi vaikuttaa esimerkiksi siinä, miksi ruotsinkieliset keskeyttävät lukionsa muita kieliryhmiä harvemmin.

– Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä, Granskog sanoo.

Lukioiden keskinäisen paremmuuden mittaaminen ei ole aina ongelmatonta. Lukiolistausten lopussa kerrotaan vielä, kuinka lukiovertailun tulokset on laskettu.

Näkymä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun pihalta pääsisäänkäynnille.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio on pärjännyt hyvin pienten lukioiden listauksessa.Lauri Silvennoinen via Wikimedia Commons

STT:n lukiovertailun suurten ja pienten lukioiden kärkikymmeniköt:

Pienet lukiot (50 kokelasta tai vähemmän)

1. Ilomantsin lukio, Ilomantsi

2. Savukosken lukio, Savukoski

3. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki

4. Leppävirran lukio, Leppävirta

5. Helsinge gymnasium, Vantaa

6. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki

7. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy

8. Sipoon lukio, Sipoo

9. Polvijärven lukio, Polvijärvi

10. Paraisten lukio, Parainen

Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Pargas svenska gymnasium, Parainen

6. Mattlidens gymnasium, Espoo

7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

Abiturienter från Korsholms gymnasium firar penkis
Korsholms gymnasiumin abit penkkariajelulla.Yle/Sara Bergström

STT:n lukiovertailun kärkikymmeniköt maakunnittain:

Etelä-Karjala

1. Rautjärven lukio, Rautjärvi

2. Savitaipaleen lukio, Savitaipale

3. Taavetin lukio, Luumäki

4. Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio, Lappeenranta, Imatra, Joensuu

5. Parikkalan lukio, Parikkala

6. Lappeenrannan lyseon lukio, Lappeenranta

7. Kimpisen lukio, Lappeenranta

8. Imatran yhteislukio, Imatra

Etelä-Pohjanmaa

1. Ähtärin lukio, Ähtäri

2. Evijärven lukio, Evijärvi

3. Jalasjärven lukio, Kurikka

4. Alavuden lukio, Alavus

5. Ilmajoen lukio, Ilmajoki

6. Teuvan lukio, Teuva

7. Lapuan lukio, Lapua

8. Kauhavan lukio, Kauhava

9. Kurikan lukio, Kurikka

10. Jurvan lukio, Kurikka

Etelä-Savo

1. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju

2. Rantasalmen lukio, Rantasalmi

3. Mikkelin lukio, Mikkeli

4. Pieksämäen lukio, Pieksämäki

5. Savonlinnan taidelukio, Savonlinna

6. Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinna

7. Sulkavan lukio, Sulkava

8. Heinäveden lukio, Heinävesi

9. Kangasniemen lukio, Kangasniemi

10. Juvan lukio, Juva

Kainuu

1. Kuhmon yhteislukio, Kuhmo

2. Suomussalmen lukio, Suomussalmi

3. Kajaanin lukio, Kajaani

4. Paltamon lukio, Paltamo

5. Sotkamon lukio, Sotkamo

6. Puolangan lukio, Puolanka

Kanta-Häme

1. Parolan lukio, Hattula

2. Kaurialan lukio, Hämeenlinna

3. Lopen lukio, Loppi

4. Riihimäen lukio, Riihimäki

5. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna

6. Forssan yhteislyseo, Forssa

7. Janakkalan lukio, Janakkala

8. Hausjärven lukio, Hausjärvi

9. Lammin lukio, Hämeenlinna

Keski-Pohjanmaa

1. Toholammin lukio, Toholampi

2. Kannuksen lukio, Kannus

3. Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola

4. Karleby svenska gymnasium, Kokkola

5. Perhon lukio, Perho

6. Kaustisen musiikkilukio, Kaustinen

Keski-Suomi

1. Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio, Kuhmoinen

2. Muuramen lukio, Muurame

3. Joutsan lukio, Joutsa

4. Viitasaaren lukio, Viitasaari

5. Petäjäveden lukio, Petäjävesi

6. Karstulan lukio, Karstula

7. Saarijärven lukio, Saarijärvi

8. Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylä

9. Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylä

10. Hankasalmen lukio, Hankasalmi

Kymenlaakso

1. Karhulan lukio, Kotka

2. Valkealan lukio, Kouvola

3. Kuusankosken lukio, Kouvola

4. Haminan lukio, Hamina

5. Kotka svenska samskola, Kotka

6. Iitin lukio, Iitti

7. Elimäen lukio, Kouvola

8. Kouvolan Yhteislyseo, Kouvola

9. Virolahden lukio, Virolahti

10. Kotkan lyseo, Kotka

Lappi

1. Savukosken lukio, Savukoski

2. Enontekiön Erälukio, Enontekiö

3. Ylitornion yhteiskoulun lukio, Ylitornio

4. Posion lukio, Posio

5. Pellon lukio, Pello

6. Sodankylän lukio, Sodankylä

7. Kittilän lukio, Kittilä

8. Ivalon lukio, Inari

9. Ounasvaaran lukio, Rovaniemi

10. Sallan lukio, Salla

Pirkanmaa

1. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere

2. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere

3. Ruoveden lukio, Ruovesi

4. Väinö Linnan lukio, Urjala

5. Tampereen lyseon lukio, Tampere

6. Vammalan lukio, Sastamala

7. Tampereen teknillinen lukio, Tampere

8. Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Tampere

9. Hatanpään lukio, Tampere

10. Kangasalan lukio, Kangasala

Pohjanmaa

1. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki

2. Korsholms gymnasium, Mustasaari

3. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy

4. Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki

5. Vasa övningsskola, Vaasa

6. Jakobstads gymnasium, Pietarsaari

7. Vasa gymnasium, Vaasa

8. Kronoby gymnasium, Kruunupyy

9. Närpes gymnasium, Närpiö

10. Pedersöre gymnasium, Pedersöre

Pohjois-Karjala

1. Ilomantsin lukio, Ilomantsi

2. Polvijärven lukio, Polvijärvi

3. Kontiolahden lukio, Kontiolahti

4. Kiteen lukio, Kitee

5. Juuan lukio, Juuka

6. Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio, Lappeenranta, Imatra, Joensuu

7. Tulliportin normaalikoulu, Joensuu

8. Tohmajärven lukio, Tohmajärvi

9. Nurmeksen lukio, Nurmes

10. Outokummun lukio, Outokumpu

Pohjois-Pohjanmaa

1. Reisjärven lukio, Reisjärvi

2. Haukiputaan lukio, Oulu

3. Oulun normaalikoulu, Oulu

4. Kalajoen lukio, Kalajoki

5. Kiimingin lukio, Oulu

6. Haapaveden lukio, Haapavesi

7. Pateniemen lukio, Oulu

8. Pyhäjoen lukio, Pyhäjoki

9. Nivalan lukio, Nivala

10. Vaalan lukio, Vaala

Pohjois-Savo

1. Leppävirran lukio, Leppävirta

2. Rautalammin lukio, Rautalampi

3. Rautavaaran lukio, Rautavaara

4. Tuusniemen lukio, Tuusniemi

5. Vieremän lukio, Vieremä

6. Kuopion taidelukio Lumit, Kuopio

7. Sonkajärven lukio, Sonkajärvi

8. Kuopion Lyseon lukio, Kuopio

9. Kiuruveden lukio, Kiuruvesi

10. Iisalmen lyseo, Iisalmi

Päijät-Häme

1. Tiirismaan lukio, Lahti

2. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti

3. Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti

4. Padasjoen lukio, Padasjoki

5. Nastopolin lukio, Lahti

6. Heinolan lukio, Heinola

7. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala

8. Kannaksen lukio, Lahti

9. Lahden lyseo, Lahti

10. Erkko-lukio, Orimattila

Satakunta

1. Euran lukio, Eura

2. Björneborgs svenska samskola, Pori

3. Nakkilan lukio, Nakkila

4. Lauttakylän lukio, Huittinen

5. Ulvilan lukio, Ulvila

6. Säkylän seudun lukio, Säkylä

7. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää

8. Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, Pori

9. Kokemäen lukio, Kokemäki

10. Rauman Lyseon lukio, Rauma

Uusimaa

1. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

2. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

3. Mattlidens gymnasium, Espoo

4. Helsinge gymnasium, Vantaa

5. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

6. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki

7. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

8. Sipoon lukio, Sipoo

9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

Varsinais-Suomi

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Pargas svenska gymnasium, Parainen

3. Paraisten lukio, Parainen

4. Nousiaisten lukio, Nousiainen

5. Puolalanmäen lukio, Turku

6. Mynämäen lukio, Mynämäki

7. Raision lukio, Raisio

8. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina

9. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

10. Elisenvaaran lukio, Pöytyä

Lukiovertailussa on aina epävarmuuksia – näin tulokset laskettiin

  • STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2016 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja koko vuoden 2019 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.
  • Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 350 lukiota.
  • Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.
  • Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
  • STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.
  • Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu vertailua varten pieniin lukioihin, joissa yo-tutkinnon suoritti alle 50 kokelasta, ja suuriin lukioihin, joissa tutkinnon suorittaneita oli 51 tai enemmän.
  • Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, useimpia Steiner-kouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia.
  • Vertailun tuloksia vääristää se, että IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta moni heistä ei suorita ylioppilastutkintoa eikä siten näy tutkintokeskiarvossa.
  • STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.