Ruotsi paransi Pisa-tuloksiaan  – Koulujen tasoerot kasvava ongelma

Tutkijan mukaan eriytymisen pysäyttäminen on olennaista, jos rikollisuuden kasvua halutaan hillitä.

PISA-tutkimus
Koululuokka.
Ruotsalaisten oppimistulokset ovat parantuneet matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Kirsi Heikel / Yle

TUKHOLMA "Ilouutinen ruotsalaiselle koululle"

"Ruotsalaiskoulut edelleen Pohjoismaiden vähiten tasavertaisia"

"Ero huonosti ja hyvin menestyvien oppilaiden välillä on suuri"

Näin kommentoivat ruotsalaiset tiedotusvälineet tuoreeltaan tuoretta Pisa-tutkimusta.

Ruotsalaisille tänään julkistettu kansainvälinen Pisa-vertailu toikin sekä hyviä että huonoja uutisia.

Suuri ilonaihe on se, että Ruotsi on noussut lukemisen tuloksissa sijalle 11 ja on toiseksi paras Pohjoismaa Suomen jälkeen.

Vuoden 2015 tuloksissa Ruotsi oli sijalla 28.

– Tulos on hyvä ja kertoo, että käänne on tapahtunut. Vuoden 2015 parantuneet tulokset eivät olleet vain väliaikaisia, sanoo kasvatustieteiden dosentti Ulf Fredriksson Tukholman yliopistosta.

Ruotsi sai shokkituloksen vuonna 2012. Silloin esimerkiksi joka kolmas ruotsalainen poika ei päässyt läpi luetun ymmärtämisen helpoimman tason kysymyksistä.

Nyt erinomaisten lukijoiden määrä on noussut huomattavasti, ja heikkojen lukijoiden määrä on pysynyt ennallaan.

Lukemiseen on satsattu viime vuosina paljon.

– Opettajat ja koulujen henkilökunta ovat saaneet merkittävän määrän jatkokoulutusta, joka on keskittynyt oppilaiden lukutaidon vahvistamiseen, kertoo Fredriksson.

Koululuokka.
Ruotsalaiset aluokkalaiset opettelevat lukemista ja kirjoittamista keksimällä omia satuja. Kirsi Heikel / Yle

Fredriksson oli kehittämässä tänä syksynä aloitettua lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen oppimistakuuta. Jos eka- tai tokaluokkalaisella on vaikeuksia lukemisessa, kouluissa taataan erityistuen saaminen heti.

Ruotsissa on käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua lukemisen ja koulun tärkeydestä. Hallituksen mukaan kouluihin on palkattu 30 000 henkilöä lisää.

Ruotsin tulokset paranivat myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Koulujen eriytyminen Pohjoismaiden suurinta

Koulutus ja oppiminen ovat olleet Ruotsissa yksi syksyn puheenaiheista, sillä niin kärkipoliitikot kuin viranomaiset ovat nimenneet hyvän koulutuksen tärkeimmäksi keinoksi ehkäistä rikollisjengeihin ajautumista.

Tähän liittyvät Pisa-vertailun huonot uutiset Ruotsille.

Maassa koulujen väliset tasoerot ovat jatkaneet kasvuaan. Koulujen pisteet vaihtelevat nyt Pohjoismaista eniten. Vaihteluväli on tuoreessa tutkimuksessa 18 prosenttia, kun vuonna 2015 se oli 15,6 prosenttia.

– Tämä kehitys on hyvin huolestuttava. Heikkolaatuista opetusta tarjoavilla alueilla asuvat nuoret eivät tule oppimaan perusasioita kunnolla. Heille rikollisuus pysyy houkuttelevana vaihtoehtona, sanoo Ulf Fredriksson.

– Eriytyminen on nimenomaan huono uutinen jengirikollisuuden kannalta, tutkija jatkaa.

Koulujen erojen kasvavat, koska yhteiskunta eriytyy. Fredrikssonin mukaan vapaa kouluvalinta vahvistaa kehitystä.

Hallitus etsiikin keinoja sekoittaa oppilaita keskenään. Nykyinen opetusministeri on aiemmin ehdottanut oppilaiden arpomista suositumpiin kouluihin.

Ruotsin Pisa-kokeissa olivat mukana maahanmuuttajataustaisista oppilaista vain kieltä riittävästi osaavat.

Suomi on tänäkin vuonna yksi kouluvertailun kärkimaita. Ulf Fredrikssonista yksi syy on se, että Suomessa osa parhaista ylioppilaista hakeutuu opettajan ammattiin.

– Myös vanhemmat ja yhteiskunta arvostavat Suomessa suuresti opettajia. Tämä on muuttunut viime vuosina Ruotsissa ja on mielenkiintoista nähdä, käykö näin viiveellä myös Suomessa, Fredriksson miettii.

Lue lisää:

Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko