Suomi jakoi ehdotuksensa EU:n budjetiksi – Eurooppaministeri Tuppurainen: Tämä on moderni budjetti

Ensi vuonna on luvassa kovia vääntöjä unionin seitsemän tulevan vuoden rahoitusarviosta. Suomi siirtyy puheenjohtajan paikalta ajamaan omia etujaan täysimääräisesti.

Euroopan unioni
Lannan levitys pellolle.
Taina Sohlman / AOP

Suomi jakoi maanantaina muille EU-maille esityksensä vuosien 2021–2027 EU:n rahoituskehykseksi.

Budjetin koko on 1,07 prosenttia EU-jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta eli yhteensä 1 087 miljardia euroa. Se on suurinpiirtein saman verran kuin edellisellä seitsenvuotiskaudella.

Ehdotus on pienempi kuin EU-komissio esitti eli 1,11 prosenttia tai parlamentin esittämä 1,3 prosenttia bruttokansantulosta.

Suomi osoittaa budjetin "perinteisiin" eriin eli maatalouteen ja aluekehitystukiin suhteellisesti suurempaa osuutta kuin komissio, vaikka niiden osuudet pienenevät myös Suomen esityksessä nykyiseen rahoituskauteen verrattuna.

Suomen ehdotus vastannee pääpiirteiltään ennen kaikkea unionin nettomaksajamaiden toiveisiin. Sen sijaan Itä- ja Etelä-Euroopan maista on odotettavissa vastalauseita, koska aluekehitysrahat pienenevät.

Maatalousrahoituksen osuus on kokonaisuutena edellistä budjettikautta pienempi, mutta maatalouden kehityksen varoja Suomi haluaa kasvattaa.

– Suomi nostaa maatalouden osuutta suhteessa komission ehdotukseen. Olemme nähneet tarpeet, joita maaseudun kehittämisessä on, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoi maanantaina Helsingissä.

Jäsenmaat keskustelevat esityksestä ensimmäisen kerran keskiviikkona suurlähettilästasolla. Ensi viikolla esitystä käsittelevät vuorostaan eurooppaministerit ja 12. ja 13. joulukuuta EU-huippukokous.

Kroatia vie neuvotteluja eteenpäin omalla kaudellaan ensi vuoden alussa. Konkreettiset päätökset voivat kuitenkin hyvinkin lykkääntyä Saksan puheenjohtauuskaudelle vuoden 2020 loppuun.

Suomalaislähteiden mukaan neljännes budjetista on sidottu ilmastotoimiin. Budjettiin esitetään myös rahoituksen ehdollisuutta: jos jäsenmaa rikkoo oikeusvaltioperiaatetta, siltä voitaisiin evätä tukia.

Brysselissä Suomen esitystä kritisoitiin ennakkoon liian kunnianhimottomaksi.

Lue lisää: Tyrmäys Suomen kasaamalle EU-budjetille: Rahaa palaa liikaa maatalouteen – missä panostukset ilmastoon, digiin ja rajavalvontaan?

Tuppurainen ei niele kritiikkiä. Hänen mielestään Suomi on tehnyt modernin budjetin, jonka valmistelussa on kuultu laajasti eri osapuolia. Esimerkiksi maatalouden kehitysrahojen kasvattaminen oli hänen mukaansa nimenomaan EU-maiden toive.

Maatalouden osuus on Suomen budjettiesityksestä 30,7 prosenttia ja koheesion eli aluekehityksen 29,7 prosenttia. Uusien painopistealueiden osuus nousee 32,8 prosenttiin, mutta summa on vähemmän kuin komission esityksessä.

Suhteessa nykyiseen EU-budjettiin Suomi myös kasvattaa digitalisaation rahoitusta Tuppuraisen mukaan.

EU-komissio esitti kuitenkin kaksi kertaa suurempaa summaa kuin Suomi esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan eli noin yhdeksän miljardia euroa.

– Sen toteuttaminen ei vain olisi ollut poliittisesti mahdollista, Tuppurainen kuittaa.