30 kertaa autolla maapallon ympäri vai joulukukkia suomalaisten koteihin? Muoviruukuista syntyy jopa 140 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä

Puutarhat tiedostavat muoviruukkujen aiheuttaman ympäristökuormituksen. Biopohjaisille ruukuille olisi miljardimarkkinat.

Joulukukat
Joulutähti muovisessa kukkaruukussa.
Muoviruukku kestää joulukukan puolen vuoden mittaisen kasvuajan.Timo Leponiemi / Yle

Lakstedtin puutarhalla Hattulassa kasvaa tämän joulun kukkamarkkinoille 28 000 joulutähteä. Pelkästään joulutähtiä myydään tänä jouluna Suomessa noin 1,8 miljoonaa. Ne on laitettu ruukkuihinsa jo ennen juhannusta, joten ruukun pitää kestää hyvän matkaa yli puoli vuotta.

Lakstedtin puutarhalla käytetään vuosittain satoja tuhansia muoviruukkuja. Vaihtoehtoja muoville löytyy, mutta ne eivät ole taloudellisesti kannattavia.

– Toivotaan, että massatuotanto pääsisi vauhtiin ja käyttö lisääntyisi, ja sitä kautta päästäisiin tästä perinteisestä muoviruukusta eroon, puutarhuri Heikki Lakstedt miettii.

Yrittäjät Tarja ja Heikki Lakstedt puutarhassaan Hattulassa.
Puutarhuri Heikki Lakstedt haluaisi mielellään kukilleen muitakin vaihtoehtoja kuin muoviruukun.Harri Oksanen / Yle

Joulukukkien muoviruukuista aiheutuu hiilidioksidipäästöjä suunnilleen saman verran kuin autolla ajaisi 30 kertaa maapallon ympäri.

Suomalaiset ostavat joulusesongin aikaan noin 5,6 miljoonaa ruukuissa kasvavaa joulukukkaa, arvioi Kauppapuutarhaliitto. Suurin osa niistä kasvaa muoviruukuissa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen hiilijalanjälkilaskurin mukaan 5,6 miljoonaa ruukkua sisältää arviolta 56 000 kiloa muovia. Laskurin perusteella kyseinen muovimäärä tuottaa 140 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Vertailun vuoksi ensirekisteröity henkilöauto tuotti vuonna 2018 keskimäärin 117,5 grammaa hiilidioksidipäästöjä kilometrillä. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöautolla voisi ajaa 1,19 miljoonaa kilometriä, jotta tuottaisi joulukukkien muoviruukkuja vastaavan hiilidioksidimäärän.

Vaihtoehto hakusessa

Muovista valmistetuille ruukuille ei kuitenkaan käytännössä ole vielä vaihtoehtoja, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

– Joulukukille muovi on tähän saakka ollut paras vaihtoehto. Se kestää puolen vuoden mittaisen kasvuajan, sen pintaan voidaan painattaa tarvittaessa väri. Lisäksi ruukun pitää kestää myös kuluttajan kotona.

Vielä ei ole sellaista muovin korvaavaa ruukkua, joka kestäisi yli puolen vuoden kasvukauden. Sellainen epäilemättä saadaan jo lähivuosina aikaan, Jalkanen uskoo. Kotimaisten kasvihuoneviljelijöiden keskuudessa on tahtotila löytää kestäviä ratkaisuja viljelyyn.

– Vaikka kasvihuonealan koko hiilijalanjäljessä muovin osuus on vähäinen, ei se missään nimessä ole väheksyttävä.

Ratkaisu kotimaisesta sellusta?

Jyrki Jalkanen kertoo, että kymmenen viime vuoden aikana puutarha-alan ammattinäyttelyissä Euroopassa on ollut hyvin vaihtelevista materiaaleista tehtyjä, biohajoaviksi mainostettuja tuotteita. Jalkasen mielestä niihin pitää suhtautua kriittisesti. Jos tuote on biopohjainen tai biohajoava, se ei välttämättä Jalkasen mielestä tarkoita, että tuote olisi ympäristöystävällinen.

– Tähän mennessä ruukkuja on tehty muun muassa maissista, soijasta ja muista biomateriaaleista. Mutta ovatko ne oikeasti ympäristöystävällisiä, jos vaikkapa soijan viljelyn tieltä kaadetaan ensin metsä pois ja aletaan sitten tekemään soijasta ruukkuja?

Vaihtoehtoja biohajoaviksi kasvualustoiksi on jo olemassa joitakin. Jos materiaalista kuitenkin irtoaa mikromuoveja maastoon, ei se ratkaise muoviruukkujen ongelmaa. Jalkasen mukaan Suomessa on tiedeyhteisöjä ja tutkimuslaitoksia, jotka kehittävätkin parhaillaan selluloosapohjaisia vaihtoehtoja kasvualustoiksi. Tuote tehtäisiin suomalaisesta puusta.

– Lähtömateriaalin pitää olla oikeasti biopohjaista, kuten vaikkapa suomalaista havumetsää, toteaa Jalkanen.