"Elämyksiä ja ilon hetkiä" – musiikkiluokka aloitti Kokkolassa jo 45 vuotta sitten, eikä toimintaa uhkaa mikään

Joissain kaupungeissa musiikkiluokat on ajettu alas säästösyistä. Kokkolassa auditointi vahvisti, että toiminta jatkuu.

Musiikkiharrastukset
Mäntykankaan alakoulun musiikkisali Kokkolassa. Seinällä taulu ja lattialla erilaisia soittimia.
Mäntykankaan musiikkisali valmistautuu joulukonsertteihin, joissa tällä kertaa esiintyy myös joukko musiikkiluokkalaisten huoltajia.Sari Vähäsarja / Yle

Neuvotteluhuoneen pöydän pinta näkyy ovelle hädin tuskin. Pöydällä on rumpusetti, sen edessä pinoittain kosketinsoittimia ja vierustat täynnä kitaroita ja lyömäsoittimia.

Kokkolan Mäntykankaan alakoulun soitinvalikoima tarvitsee taas varastopaikan, sillä joulukonsertit ovat tulossa ja musiikkisali liepeineen tarvitaan niiden valmisteluun.

Musiikkiluokkien toiminta alkoi Mäntykankaalla vuonna 1974, ja sen ansiosta koulussa on paitsi akustiikaltaan poikkeuksellisen hyvä, myös hyvin varustettu sali. Kitaroita ja kosketinsoittimia on niin paljon, että suurimmankin, 25 oppilaan luokalla kaikille riittää oma.

Musiikki ei jääkään koulussa vain erikoisluokkien iloksi.

– Musiikin tekeminen yhdessä lisää me-henkeä. Sitä haluamme levittää laajemminkin, esimerkiksi yhteisten musiikkihetkien kautta, sanoo opettaja Lea Ridanpää.

Ei kaupungille kalliimpaa kuin muukaan opetus

Musiikkiluokkia on lopetettu viime vuosina viime vuosina. Esimerkiksi Seinäjoella niin kävi neljä vuotta sitten säästösyistä. Sen sijaan Vaasassa musiikkiluokat ovat 40 vuoden kypsässä iässä.

Kokkolassa toimintaa ei uhkaa mikään. Kaupungille ei juuri synny lisäkuluja, sillä perheet maksavat itse soitinopetuksen eikä lapsi saa ilmaisia koulukyytejä, vaikka matka siihen oikeuttaisi. Erikoisluokka on valinta, jonka aiheuttamat matkat perhe hoitaa itse.

Kaikki kakkosluokkalaiset testataan vuosittain, heistä 24 muodostaa seuraavan musiikkiluokan.

Kyselyjä koulukyydeistä on tullut vuosien varrella, erityisesti silloin kun Ullava, Lohtaja ja Kälviä liittyivät Kokkolaan. Vastaus on selkeä: koulukyydit korvataan lähikouluperiaatteella.

– Olisi valtava kustannus alkaa kuljettaa yksittäisiä oppilaita kaukaa, sanoo talouspäällikkö Kim Salo. Muuten musiikkiluokat eivät hänen mukaansa maksa juuri sen enempää kuin muutkaan.

Toisaalta käytäntö rajoittaa usein enemmän kuin kustannukset: kymmenien kilometrien koulumatka tekisi lapsen päivästä liian pitkän eikä tutuista ympyröistä lähtökään aina ole kolmosluokkalaisen mieleen.

– Vaikka ei voisi ottaa musiikkiluokkapaikkaa vastaan, voi ehkä jatkaa musiikin harrastamista lähellä tai käydä Kokkolassa soittotunneilla. Eikä toisten mahdollisuus ole keneltäkään muulta pois, sanoo opettaja Kirsi Flinck.

Soittimia koulun varastossa.
Neuvotteluhuoneesta tulee varasto, kun Mäntykankaan koulun salia ja muita tiloja aletaan valmistella konserttia varten.Sari Vähäsarja / Yle

Mäntykankaan musiikkiluokilla on satakunta lasta. Heillä on musiikkia 3–4 tuntia viikossa, muilla yksi. Painotus on poissa muista valinnaisista niin alakoulussa kuin yläkoulussa, jossa heidän odotetaan jatkavan musiikkiluokilla.

Yläkouluun siirtyminen onkin ainoa nivelvaihe, jossa uusi oppilas voi hypätä mukaan, jos edellytykset täyttyvät ja tilaa on. Suomen muilta musiikkiluokilta muuttava voi saada "sisäisen siirron" voi saada muulloinkin.

Musiikkiluokilla saa myös esiintymiskokemusta: oppilaat ovat tuttu näky muun muassa Kokkolan kaupungin tilaisuuksissa. Toisaalta heille aukenee mahdollisuuksia työskennellä esimerkiksi konservatorion projekteissa ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. Yhteistyötä on tehty niin kapellimestari Sakari Oramon kuin laulaja Marita Taavitsaisen kanssa.

Pääajatus taustalla on ennallaan: lapset saavat tehdä musiikkia monipuolisesti.

– Jos lapsella on vahvuus, hänelle annetaan mahdollisuus kasvaa siinä, sanoo Lea Ridanpää.

Elämyksiä, joskus ammatiksi asti

Toki muutosta on tapahtunut 45 vuoden aikana. Alussa kuoropainotteiseen toimintaan ovat tulleet mukaan yhä useammat soittimet ja sittemmin esimerkiksi tietokoneiden avulla säveltäminen.

– Kehittäminen lähtee aina lapsesta. Lähdetään siihen suuntaan, mihin mielenkiintoa on. Emmehän me tiedä, millaisia vahvuuksia heillä on tulevaisuudessa, ja siksi reagoidaan siihen nyt.

Rehtori Tuija Kainu sanoo myös, että kehittämistä tehdään, mutta perustyö on jo tehty. Muutaman vuoden takainen auditointi osoitti, että toimintaa arvostetaan ja se saa jatkua vakaana. Kiittävää palautetta rehtori saakin säännöllisesti erilaisissa tilanteissa ihmisiä tavatessaan.

Päämääränä ei ole tehdä musiikin ammattilaisia, mutta toki sellaisiakin on musiikkiluokilta ponnistanut.

– Musiikin tekeminenantaa elämyksiä ja ilon hetkiä. Kun lavalla on sata lasta – ja sitä ei tapahdu oikein missään muualla – niin ne ovat sellaisia elämyksiä lapselle itselleen, että ne kantavat joillekin jopa ammattiin asti, sanoo opettaja Lea Ridanpää.

Kakkosluokkalaisia paljon testannut Kirsi Flinck sanoo, että parhaita muistoja jättävät ne tapaukset, joissa perhe yllättyy lapsen musikaalisuudesta.

– Jotkut ovat sanoneet, etteivät olisi ikinä uskoneet, lapsensa olevan kiinnostunut musiikista ja sitten lapsi musiikkiluokalla on löytänyt oman juttunsa. Ne ovat palkitsevia hetkiä!

Yhdeksän vuotta yhdessä hioo yhteishengen tiiviiksi – Vaasassa musiikkiluokalla voi lauleskella läpi koko peruskoulun