Pohjanmaan joissa vuosikymmenen pahin happamuusongelma – "Jos tähän olisi helppo ratkaisu, se olisi varmasti jo keksitty"

Happamuuden torjuntaan ei ole löydetty tehokasta ratkaisua.

vesiensuojelu
Luodon-Öjanjärvi
Luodon-Öjanjärvessä on havaittu kalakuolemia marraskuussa.Nathalie Lindvall / Yle

Pohjalaisjokien happamuus on pahentunut entisestään. Esimerkiksi Luodonjärvellä on jo havaittu kalakuolemia.

– Tämä alkaa olla jo niin huono tilanne, että se on ainakin koko tämän vuosikymmenen huonoimpia, sanoo Ely-keskuksen erikoistutkija Anssi Teppo.

Tilanne alkaa muistuttaa vuodenvaihdetta 2006–2007, jolloin viimeksi useissa paikoissa havaittiin kalakuolemia.

Ongelman perussyy on pohjalaismaakuntien happamassa maaperässä eli happamissa sulfaattimaissa ja näiden tehokkaassa kuivattamisessa. Pahin tilanne syntyy, kun kuivaa kesää seuraa sateinen syksy tai seuraavana vuonna kova kevättulva.

Nyt takana on kaksi kuivaa kesää ja sateinen syksy. Syyssateet huuhtovat kuivan kauden aikana muodostuneet happamat yhdisteet ja metallit vesistöihin.

Ainakin viiden ison joen pH vaarallisen alhainen

Herkille kalalajeille ja etenkin kalanpoikasille 5,5 pH-luvun alittavat lukemat ovat kriittisiä. Isoista joista Närpiönjoen, Kyrönjoen ja Lapuanjoen pH on laskenut n. 4,6–4,8 tuntumaan.

Perhonjoen pH on paikasta riippuen 4,7–5,5 välillä ja Lestijoen 5,2. Lapväärtinjoessa pH oli muita korkeampi, 5,7, samoin kuin Ähtävänjoessa, 5,3–5,7.

Suuressa osaa pieniä tai keskisuuria jokia Vaasan eteläpuolelta Kokkolan pohjoispuolelle jokivesien happamuus on ollut 4,5–5 välillä, pahiten happamissa joissa 4–4,5 välillä. Ojavesien pH on laskenut pienimmillään 3,2:een.

"Happamuus Pohjanmaan jokien suurin vesiensuojeluongelma"

Ely-keskuksen erikoistutkija Anssi Tepposanoo, että happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma ja merkittävin syy siihen, että alueen jokien eliöstö on vähälajisempaa kuin muualla.

– Suurin syy on maiden tehokas kuivatus maatalouden ja osittain myös metsätalouden tarpeisiin. Kuivatus aiheuttaa happamien maiden hapettumista, jolloin muodostuu happoja ja happamia yhdisteitä sekä näihin liittyviä raskasmetalleja.

Suurimmat valumat tulevat paksuilta savikoilta, jotka on otettu maatalouskäyttöön. Happamuuden torjunta on vaikeaa, sillä pitäisi löytää keino, jossa yhdistyisivät taloudellisesti kannattava maatalous ja vesiensuojelu.

– Vuosien varrella on kokeiltu esimerkiksi säätösalaojitusta ja siitä hienostuneempia versioita. Tutkimus vie aikansa, eikä ongelmaan ole helppoa ratkaisua. Jos tähän olisi helppo ratkaisu, se olisi varmasti jo keksitty.

Kalakuolemia Luodon-Öjanjärvellä – sateet huuhtovat happamia maita vesistöihin