Analyysi: SDP:n ja keskustan välille jäävä katkeruus vaikeuttaa aloittavan hallituksen työtä, eikä toipumisaikaa anneta

Pääministeri Antti Rinteen kaatumiseen johtanut hallituksen sisällissota ei tule unohtumaan nopeasti, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.

Hallituskriisi
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvinen menossa tapaamaan pääministeri Antti Rinnettä valtioneuvostonlinnaan tiistaina.
Keskustan Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen selvensivät sanomaansa pääministeri Rinteelle vierailullaan valtioneuvoston linnassa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pääministerin eroilmoitukseen johtaneet käänteet jäävät poliittiseen historiaan, mutta tapahtumien kiivaalla kululla on suuria vaikutuksia myös poliittiseen lähitulevaisuuteen.

Kaikesta päätellen uusi hallitus jatkaa Antti Rinteen (sd.) johdolla sorvatulla ohjelmalla ja entisellä puoluekokoonpanolla. SDP valitsee riveistään ainakin uuden pääministerin ja omistajaohjausministerin.

Keskustan ministereiden salkkujaossa voidaan niin ikään nähdä muutoksia.

Mutta miten kaksi Suomen merkittävimpiin poliittisiin voimiin kuuluvaa puoluetta onnistuvat yhteistyössään viime päivien tapahtumien jälkeen? Kansakunta on saanut todistaa hallituksen sisällissotaa.

Onnistua nimittäin pitäisi, jos tuleva hallitus aikoo viedä maaliin hallitusohjelman kunnianhimoiset työllisyystavoitteet. Tämä pitäisi - nimenomaan keskustan vaatimuksesta - tehdä tavalla, joka johtaa julkisen talouden tasapainoon hallituskauden lopussa.

Vain keskusta jätti Rinteen kylmään

Viikonlopun ja alkuviikon käänteistä jää traumoja erityisesti pääministeripuolueeseen.

Keskusta oli hallitusviisikosta ainoa, joka veti tukensa Antti Rinteeltä ja käytännössä pakotti tämän eroamaan.

Muiden hallituspuolueiden reaktio sen sijaan osoitti, etteivät Rinteen virheet olleet mitenkään itsestäänselvästi kohtalokkaita. Vihreät, vasemmistoliitto tai RKP eivät nähneet Rinteen Posti-hapuilussa riittäviä perusteita vakavaan luottamuspulaan.

Keskusta sen sijaan näki, tuoreen puheenjohtajansa Katri Kulmunin johdolla. Politiikan seuraajatkin yllättyivät, kun Kulmuni kertoi maanantaina puolueen eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että epäluottamus kohdistuu nimenomaan ja ainoastaan Rinteeseen henkilönä.

SDP:ssä voidaan tuntea, että Rinnettä nöyryytettiin, jotta keskustan uusi, johtajuuttaan vasta rakentava puheenjohtaja pääsisi osoittamaan jämäkän puolensa.

Antti Rinne vastasi vielä viime voimillaan samalla mitalla.

Hän sai maanantai-iltana SDP:n puoluehallituksen tuen ja ihmetteli julkisesti keskustan viestin epäselvyyttä. Sanokaa sanottavanne suoraan ja mielellään kirjallisesti, Rinne sivalsi.

Nähtiin vielä uusi kierros keskustan ja demaripääministerin välisiä julkisia, henkilöön meneviä iskuja. Keskustan Kulmuni ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen astelivat valtioneuvoston linnaan vääntämään rautalangasta Rinteelle, että ei, sinä et todellakaan voi jatkaa.

Kurvinen ihmetteli jälkeenpäin ääneen, miksi selvä viesti ei ole mennyt tätä ennen perille.

Syvät haavat paranevat hitaasti

Jos ja kun seuraavakin hallitus rakentuu SDP:n ja keskustan varaan, näinä päivinä syntyneet haavat eivät parane hallituksen sisällä nopeasti.

Mitä kaikkea kiivaina hetkinä tapahtui ja puhuttiin ja mistä kaikki johtui, siitä tullaan keskustelemaan pitkään. Todennäköisesti elämään jää useita tulkintoja ja uskomuksia.

Oliko kyseessä keskustan kosto yli viidentoista vuoden takaisesta Anneli Jäätteenmäen (kesk.) kujanjuoksusta, jossa demarit käänsivät peukalonsa lopulta alas ja pääministeri vaihtui? Entä oliko edellinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aktiivisesti masinoimassa keskustan epäluottamuslausetta vasemmistodemari Rinteelle?

Tällaiset käsitykset voivat olla enemmän tai vähemmän harhaisia tai totta, mutta niiden vaikutus on joka tapauksessa todellinen. SDP:n ja keskustan välille jää katkeruutta, joka ei ole eduksi aloittavalle hallitukselle. Toipumisaikaa ei anneta.

Uudella pääministerillä, kuka hän sitten onkaan, riittää valtavasti töitä päivänpoliittisissa ratkaisuissa ja hallitusohjelman toteuttamisessa. Lisäksi häneltä pitäisi löytyä psykologista osaamista.

Jos aloittava hallitus aikoo kunnialla toteuttaa tavoitteensa perussuomalaisten ja kokoomuksen ristitulessa, sen pitäisi olla yhtenäinen ryhmä. Tällä hetkellä yhtenäisyydestä ei ole tietoakaan.