Uutisointi porontaljojen jätteisiin heittämisestä poiki poromiehille niin paljon yhteydenottoja, että nyt alalla puhaltavat uudet tuulet

Poromiesten itsensä muokkauttamat taljat halutaan pian matkamuistomyymälöiden hyllyille kiinalaisten tuotteiden tilalle.

poronnahka
Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilalla on paljon uusia ajatuksia taljakauppaan. Hän aikoo ostaa kaikki oman paliskuntansa taljat itselleen. Vesa Toppari / Yle

Tänä syksynä useat poromiehet ja paliskunnat joutuivat pähkäilemään, mihin saavat taljansa myytyä. Taljakauppa tuntui notkahtaneen kerralla.

Vielä noin nelisen vuotta sitten poromies saattoi saada porontaljasta yli 20 euroa. Viime vuonna ja tänä syksynä hinta kuitenkin laski yli puoleen aiemmasta. Yle uutisoi lokakuussa pohjoisen taljakaupan romahtaneen niin, että poromiehet harkitsevat jo taljojen heittämistä jätteisiin. Muutamia vuosia sitten porontaljoista oli jopa pulaa.

Uutisoinnin jälkeen poromiesten edunvalvojaorganisaatio, Paliskuntain yhdistys sai runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olisivat kiinnostuneita ostamaan taljoja. Yhdistys kertoo nyt heränneensä taljakaupan ongelmiin ja alkaneensa ideoimaan, kuinka kauppa saataisiin jälleen elpymään.

Yhdistyksen mielestä taljakauppaa voitaisiin kehittää samaan suuntaan kuin poronlihan suoramyyntiä: poromies myisi lihan lisäksi itse myös taljansa, joko koristetaljana tai muokattuna nahkana.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilalla on vankkumaton usko taljakaupan mahdollisuuksiin. Niin vankka, että, hän aikoo kokeilun vuoksi ostaa ensi syksynä kaikki oman paliskuntansa taljat.

– Taljakauppa on kenttä, johon me emme ole ehtineet mukaan. Näen siinä valtavasti mahdollisuuksia. Me olemme nyt uuden tien alussa, joka johtaa vielä monenlaiseen, uskoo Ollila.

Taljat
Suomessa myydään vuosittain noin 70 000 - 90 000 taljaa. Suurin osa niistä menee suurille lihanostajille. Poronhoitajille jää silti monta kymmentä tuhatta taljaa myytäväksi.Kirsti Länsman / Yle

Paliskuntain yhdistys on tänä syksynä hakenut taljakauppaan uusia ajatuksia vierailemalla nahkatehtailla. Yhdistys järjesti myös viime viikolla Rovaniemellä kaikille avoimen tilaisuuden taljakaupan uusista tuulista.

Tällä hetkellä ajatuksena on yksinkertaistettuna se, että poromies lähettäisi taljansa nahkatehtaalle muokattavaksi. Lopputuloksena olisi koristetalja, joita näkyy myytävänä matkamuistomyymälöissä. Toinen vaihtoehto olisi teettää taljasta muokattu nahka, mokka tai nappa.

– Muuttaisimme tilanteen niin, että emme enää tilaisi tänne tuotteita myytäväksi Kiinasta, vaan kiinalaiset tulisivat ostamaan meidän tuotteitamme. Silloin raha jää maksimaalisesti alueelle, pohtii Anne Ollila.

Poronnahka kelpaa Louis Vuittonille

Esimerkiksi Ahlskogin nahkatehdas Kruunupyystä on halukas aloittamaan uudenlaisen yhteistyön poronhoitajien kanssa, kertoo tehtaan johtaja Mikko Uusitalo.

Uusitalo oli saapunut Rovaniemellä järjestettyyn tilaisuuteen mielenkiinnosta uusia mahdollisuuksia kohtaan. Tehdas saisi uudenlaisella yhteistyöllä tasoitettua sesonkivaihteluja ja pidettyä työntekijät töissä ympäri vuoden.

Nahkatehdas on aiemminkin muokannut porontaljoista nahkoja ja toimittanut niitä ulkomaille asti.

Tehtaan suurin ostaja on nimekäs Louis Vuitton, joka on tunnettu muun muassa hintavista merkkilaukuistaan.

– Kun yksi käyttää, pian käyttävät muutkin. Jos pitäisi miettiä sellainen brändi, joka ei ole vielä käyttänyt poroa, niin äkkiseltään ei tule sellaista mieleen.

Mikko Uusitalo on Ahlskogin nahkatehtaan johtaja.
Uusitalon mieleen on painunut hänen Pariisissa näkemänsä poronnahasta ommeltu takki, joka maksoi 14 000 euroa. Uusitalo näkee poronnahassa paljon mahdollisuuksia.Anneli Lappalainen / Yle

Poronnahalla on vastassaan joitain kovia kilpailijoita, kuten vasikan-, vuohen- ja lampaannahat. Poronnahan ominaisuuksissa on kuitenkin jotain, millä laittaa muille kampoihin.

– Vasannahka on suhteellisen kookas. Se on myös kestävä, ohut ja sitä pystytään käyttämään molemmin puolin, kuvailee Uusitalo.

Hyvää A-luokan nahkaa ei kuitenkaan jokaisesta taljasta synny. Nahan ominaisuuksiin vaikuttavat useat tekijät. Luonnon tehtäväksi jää muun muassa hoitaa hyvät sienisadot syksyisin.

Loppuvaatimuksiin voivat poromiehet itsekin vaikuttaa. Aikainen teurastus ja runsas veden tarjoaminen teurastamoiden pihalla takaavat hyvän lopputuloksen.

Taljan irroitus hoidetaan usein taljanvetokoneella, jota ohjaa vinssimies. Myös rauhallinen taljanveto on hyvän laadun kannalta ratkaiseva tekijä. Jos taljan irrottaa liian kovalla vauhdilla, nahka venyy ja siinä näkyy raskausarpien tyyppisiä raitoja.

– Maailmanluokan ostajille kelpaa vain paras, muistuttaa Uusitalo.

Yritysasiantuntija: Oikein toimimalla taljalle saadaan moninkertainen hinta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yritysasiantuntija Heikki Moilanen kuunteli herkällä korvalla, mitä Rovaniemellä järjestetyssä taljakauppatilaisuudessa puhuttiin. Tilaisuuden aikana usko tulevaan vahvistui.

– Minä uskon tähän bisnekseen. Tällä hetkellä melko arvottomalle alkutuotannon taljalle pystytään saamaan moninkertainen hinta oikein toimimalla, vakuuttaa Moilanen.

Heikki Moilanen on Lapin ELY-keskuksen yritysasiantuntija.
Koristetaljoja ja matkamuistoja saa hyvin kaupaksi esimerkiksi lentokentillä, jos matkailija ei ole onnistunut hankkimaan sopivia tuliaisia aikaisemmin, pohti yritysasiantuntija Heikki Moilanen.Anneli Lappalainen / Yle

Jos esimerkiksi poromatkailuyrittäjä muokkauttaisi taljansa nahaksi ja matkailuyrityksensä puitteissa valmistaisi omien porojen nahoista matkamuistoja, toimintaan voisi hakea tukea ELY-keskukselta.

– ELY-keskuksen rahoitusrepertuaarista löytyy moniakin tuotteita, jotka soveltuvat tähän.

Tällaisessa tilanteessa ensimmäinen askel olisi ottaa yhteyttä ELY-keskukseen, jossa kukin tilanne katsotaan asiakaskohtaisesti.

ELY-keskukselta ei kuitenkaan ojenneta kassillista ilmaista rahaa, yrittäjällä täytyy olla myös omaa pääomaa.

– Meiltä on jo ennen hankkeeseen ryhtymistä mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi hankkeen kannattavuuden selvitykseen. Jos asiaa päätetään edistää, voidaan siihen hakea esimerkiksi investointitukea.

Seuraavaksi edessä on ideoiden käytäntöön vieminen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan ajatuksissa siintävät muun muassa poronnahkakurssit, valmiit tuotteet ja nimisuojan hakeminen poronnahalle, samaan tapaan kuin poron kuivalihallakin on. (siirryt toiseen palveluun)

– Alamme nyt miettimään, minkälaisia yritysratkaisuja voimme laittaa pystyyn, sanoo Ollila.