Analyysi: Koti on jo nyt monelle vanhukselle vankila – hallituksen suunnitelma uhkaa kutistaa kotihoitoa entisestään

Eduskunta käsittelee hoitajamitoitusta tänään. Asiasta alkaa kova vääntö, kirjoittaa erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

Vanhusten palvelut
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Keskustelu hoitajamitoituksesta on ollut kummallista, ei vain viime kuukausina, vaan vuosikausia. Kaikki isot puolueet ovat olleet asialla.

Jos kaikki puhe, kiistely ja touhu, jonka poliitikot ovat käyttäneet hoitajamitoitukseen, olisi suunnattu vanhojen ihmisten hoidon kehittämiseen, vanhojen ihmisten asiat olisivat paremmin.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on hoivakodissa.

Hoitajamitoitusta on säädetty vuodesta toiseen – ja yritetty vielä säästää

Vanhuspalveluista on puuttunut kokonaisnäkemys. Kokonaisnäkemystä olisi erityisesti kaivannut sekä kansanedustajilta että kuntapäättäjiltä.

Nytkin peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) oli kiire, poliittisista syistä, irrottaa hoitajamitoitus omaksi hankkeekseen. Kiurun viimekeväiset lupaukset hoitajamitoituksen nopeasta ratkaisusta oli lunastettava.

Alun perin hoitajamitoitus oli osa sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen uudistamista pohtineen työryhmän työtä. Sen määräaika päättyi vuoden lopussa, mutta valmistumista saadaan odottaa vielä ainakin kuukauden verran.

Hoitajamitoituksella on politikoitu vuosikausia

Alla olevaan taulukkoon on kerätty pääkohtia, joissa näkyy henkilöstömitoituksen ympärillä pyörinyt politikointi.

Mitoitukseksi on esitetty 0,5 ja 0,7. Alimmilleen, 0,4:ään, tasoa esitettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa.

Kuvasta näkyy myös, että vanhuspalvelut ovat olleet toistuva säästökohde. Silti tällä hetkellä ei tiedetä, onko kustannuksia onnistuttu hillitsemään.

Ei ihme, että lehtien skandaaliotsikot nurkkiin unohtuneista vanhuksista toistuvat vuodesta ja kuukaudesta toiseen.

Hoitajamitoituksen lyhyt historia

Tekijä

Toimenpide

Peruspalveluministeri Paula Risikon vanhuspalvelulakiluonnos 2011

Ei mitoitusta

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin ehdotus 0,7 mitoituksesta 2012

Ei toteutunut

Jyrki Kataisen hallituksen linjaus 2012: Jos 2014 lopussa yksikin toimipiste alittaa 0,5, vuoden 2015 alusta voimaan asetus, jossa mitoituksen minimitaso on 0,5.

Vesittyi

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Ei mitoitusta

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen vanhuspalvelulain muutokset 2014

Tavoiteltiin satojen miljoonien kustannusten hillintää

Sipilän hallitusohjelma 2015 henkilöstön vähimmäismäärä 0,4-0,5

Ei toteutunut

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila esitteli vanhuspalvelulain muutokset 2016

Tavoiteltiin kymmenien miljoonien kustannusten hillintää

Perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehulan aikana tehdyt laatusuositukset 2017

Tavoiteltiin kymmenien miljoonien kustannusten hillintää

Perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiurun hoitajamitoitus on tarkoitus saada voimaan 2020

0,7 ja siirtymäaika 4/2023

Eikä siinä kaikki. Samaan aikaan muissa vanhuspalveluissa, esimerkiksi kotihoidossa, ympärivuorokautisen hoidon laadussa ja johtamisessa olisi ollut valtava määrä tekemistä.

Tällä menolla kotihoito kriisiytyy

Vaikka vanhuspalveluista on puuttunut kokonaisnäkemys eikä mitoituskeskustelussa ole ollut päätä eikä häntää, jossakin on oltu johdonmukaisia: Vuodesta toiseen kansalaisille on kerrottu, että koti on paras paikka vanhalle ihmiselle.

Jo vuoden 2001 laatusuosituksessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että “Palvelurakenteen tasapainoiseksi kehittämiseksi asetetaan selkeät tavoitteet koko palvelurakenteelle. Kotona asuminen ja kotiin annettavat palvelut asetetaan etusijalle.”

Suomi käyttää hoivaan vähemmän kuin Ruotsi, Norja tai Tanska.

Käytännössä kotona asumisen ensisijaisuus on tarkoittanut sitä, että kodista on monelle tullut vankila, jossa ei pärjää, mutta jossa pitää silti tunnista toiseen olla yksin, eikä pääse ulos.

Eikä nykykehityksellä tilanne parane. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, 75-vuotiaiden kotiin saama hoito on viime vuosina vähentynyt, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastaista. Laadukasta kotihoitoa pitäisi olla tarjolla enemmän ja sen pitäisi vastata vanhan ihmisen avun tarpeeseen.

Säännöllisen kotihoidon piirissä (siirryt toiseen palveluun)30.11.2018 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

11,9

11,9

11,8

11,8

11,3

11,3

11,0

Lähde: Sotkanet

On vaikea uskoa, että paraikaa istuvan sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluja uudistavan työryhmän työ sisältäisi esimerkiksi hoitajamitoitusta kotihoitoon. Kun hoitajia ja rahaa on vaikea raapia kasaan ympärivuorokautisen hoidon mitoitukseen, miten sellaista voitaisiin säätää kotihoitoon?

Myös ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt

Myös ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt viime vuosina. Eniten on vähentynyt terveyskeskusten pitkäaikainen vuodeosasto- ja vanhainkotihoito. Tehostettu palveluasuminen on lisääntynyt, muttei niin paljon, että se korvaisi edellisten vähenemisen.

Ympärivuorokautisen hoidon määrä

2012

2018

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

6,1

7,6

Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

1,1

0,2

Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

2,6

0,9

Yhteensä %

9,8

8,7

Lähde: Sotkanet

Päättäjien pitäisi pikaisesti päättää, lisätäänkö ympärivuorokautista hoitoa vai uusia kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin syntyviä asumisratkaisuja, vai tehdä kumpaakin. Ja miten kotihoidon määrää ja laatua parannetaan?

Mistä otetaan tuhannet puuttuvat hoitajat?

Todellinen riski on, että hoitajamitoituksen täyttämiseksi kunnat heikentävät entisestään kotihoitoa siirtämällä hoitajia ympärivuorokautiseen asumiseen. Lain kirjainta yritetään täyttää kumartamalla yhteen suuntaan ja pyllistämällä toiseen. Kotihoidon heikentämiseen ei kuitenkaan ole varaa tilanteessa, jossa sen määrän pitäisi kasvaa.

Todennäköisesti käy myös niin, että tehostettuun palveluasumiseen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi päästä, koska sen uudistaminen maksaa paljon ja hoitajia on vaikea löytää. Synnytetään uusia asumismuotoja, joita laki ei koske.

Kotona asumisen ensisijaisuus on tarkoittanut sitä, että kodista on monelle tullut vankila.

Toki hyvin toteutettuna uudenlaiset välimuotoiset asumisratkaisut olisivat myös toivottavaa kehitystä. Tällä hetkellä hoivapaikoista, jotka sijoittuvat kodin ja ympärivuorokautisen hoidon väliin, on huutava puute.

Uudet asumisratkaisut voisivat auttaa monia vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää pärjää kotona, mutta jotka eivät myöskään tarvitse raskasta ympärivuorokautista hoitoa.

Nyt on viimeinen hetki kunnissa ryhtyä sanoista tekoihin

Ratkaistavat ongelmat ovat siis paljon isompia kuin pelkkä hoitajamitoitus. Niinpä siihen puuttuminen ei voi olla ensimmäinen ja viimeinen parannus.

Edelleenkin voi kysyä, oliko järjestys oikea.

Onko riski, että vähät hoitajat ja rahat kohdentuvat ympärivuorokautiseen hoitoon tavalla, joka ei palvele kokonaisuutta? Vanhojen ihmisten palvelujen kannalta olisi ollut järkevää odottaa iäkkäiden palveluja uudistavan työryhmän koko työn valmistumista. Nyt on vasta yhtä palikkatornin palikkaa järjestetty.

Ratkaistavat ongelmat ovat isompia kuin hoitajamitoitus. Lisää parannuksia tarvitaan.

Muut uudistukset pitäisi aloittaa heti, jotta vanhuspalvelut eivät ajaudu vielä pahempaan kriisiin. Aikaa ei ole paljon, koska palvelujen tarve kasvaa koko ajan.

Ja Suomella pitäisi olla varaa. Professori Teppo Kröger muistuttaa, että Suomi käyttää hoivaan vähemmän kuin Ruotsi, Norja tai Tanska. Suomella osuus on 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun naapurimaissamme osuus on yli kaksi prosenttia.

Tarkennus 13.2. klo 10.55: Uusimpien Eurostatin tilastotietojen mukaan Suomen osuus vuonna 2017 oli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ruotsin ja Norjan edelleen yli 2 prosenttia, Tanskan 1,7 prosenttia. Eli tilanne on sama: Suomi käyttää hoivaan vähemmän kuin Ruotsi, Norja ja Tanska.

Voit keskustella jutun lopussa aiheesta 13.2. klo 23:een.

Lue myös:

Krista Kiuru: Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu, hoitajamitoitus etenee – Rahaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista

Marja Sannikka: Emme oikeasti välitä vanhuksistamme – uskotko hoitajamitoituksen pelastavan tilanteen?

Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin