Pääministerit ovat viime vuosina eronneet useasti – koko hallitus on kaatunut viimeksi yli 30 vuotta sitten

Muodollisesti pääministerin ero on aina koko hallituksen ero. Mutta hallituspohja ei ole vuosikymmeniin muuttunut kesken vaalikauden.

Hallituskriisi
Kalevi Sorsa
Hallituksen tiedotustilaisuus eduskunnassa tammikuussa 1980.Kalle Kultala / Yle

Suomen historiassa hallitukset ovat olleet keskimäärin varsin lyhytikäisiä – itsenäisellä Suomella on ollut 75 eri hallitusta. Esimerkiksi 1970-luvulla Suomessa oli 11 eri hallitusta ja 1950-luvulla peräti 14 eri hallitusta.

Urho Kekkosen presidenttikauden jälkeen 1980-luvulta alkaen on normiksi kuitenkin muodostunut, että hallitus istuu koko vaalikauden. Pääministereitä on eronnut ja yksittäisiä puolueita on lähtenyt hallituksesta, mutta kokonaan uutta hallituspohjaa ei ole jouduttu neuvottelemaan uusiksi vaalikauden aikana.

Pääministerien vaihtuminen ei ole muuttanut hallituspohjaa

Hallitus kaatui viimeksi maaliskuussa 2019, kun Juha Sipilän hallitus jätti eronpyynnön soteuudistuksen kariutumisen jälkeen. Presidentti Sauli Niinistö pyysi kuitenkin Sipilän hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä, koska eduskuntavaalit olivat joka tapauksessa edessä huhtikuussa.

Pääministerin vaihtuminen tarkoittaa aina virallisesti koko hallituksen eroa. Näin tapahtui myös vuonna 2014, kun pääministeri Jyrki Katainen siirtyi EU:n komissioon ja uudeksi pääministeriksi nousi kokoomuksen uusi puheenjohtaja Alexander Stubb. Hallitus jatkoi kuitenkin käytännössä vanhalla linjalla ja kokoonpanolla.

Dramaattisempi tilanne oli vuonna 2003, kun keskustalainen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta ns. Irak-skandaalin seurauksena. Jäätteenmäki joutui myöntämään, ettei nauttinut eduskunnan enemmistön luottamusta. Uusi hallitus muodostettiin kuitenkin keskustan Matti Vanhasen johdolla muuten lähes samalla kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla kuin Jäätteenmäen hallitus.

Keskustan puheenjohtajan vaihtuminen vuonna 2010 kaatoi virallisesti Matti Vanhasen toisen hallituksen, mutta Mari Kiviniemen hallitus jatkoi lähes samalla kokoonpanolla kuin Vanhasen toinen.

Pienpuolueiden lähtö ei yleensä kaada hallitusta

Vihreät ovat kaksi kertaa lähteneet hallituksesta hallituksen myönteisen ydinvoimapäätöksen seurauksena, vuosina 2002 ja 2014. Hallitus ei kuitenkaan menettänyt enemmistöään eduskunnassa näiden ulosmarssien seurauksena, eikä hallitus eronnut.

Myös esimerkiksi perussuomalaisten edeltäjä SMP, kristillisdemokraattien edeltäjä kristillinen liitto ja vasemmistoliitto ovat viime vuosikymmeninä kävelleet ulos hallituksesta hallituksen kaatumatta.

Kalevi Sorsan neljäs hallitus 1983–1987, Harri Holkerin sinipunahallitus 1987–1991, Esko Ahon porvarihallitus 1991–1995 ja Paavo Lipposen ensimmäinen (1995–1999) ja toinen hallitus (1999–2003) istuivat kaikki koko vaalikauden.

Martti Miettusen hallitus esittäytyy tiedotustilaisuudessa Smolnassa 1975.
Martti Miettusen hallitus esittäytyy tiedotustilaisuudessa Smolnassa 1975.Kalle Kultala

SKDL:n lähtö kaatoi Sorsan kolmannen hallituksen 1982

Vuonna 1982 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit) äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.

SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.

Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.

Urho Kekkonen kaatoi hallituksia

Vielä 1970-luvulla presidentti Urho Kekkosen rooli oli hyvin vahva hallitusten muodostajana ja kaatajana. Viimeisin hallitus, joka kaatui kesken vaalikauden, ja jota seurasi kokonaan uusi hallituspohja, oli Martti Miettusen vähemmistöhallitus, joka kaatui toukokuussa 1977.

Sitä edeltänyt Martti Miettusen toinen hallitus taas oli kaatua poliittisiin erimielisyyksiin, mutta Kekkonen kieltäytyi ensin hyväksymästä hallituksen eronpyyntöä.

Ennenaikaiset eduskuntavaalit Suomessa on viimeksi järjestetty vuonna 1975.

Juttu perustuu alun perin vuonna 2015 julkaistuun juttuun.

Lue myös:

Analyysi: Keskusta haluaa syrjäyttää pääministerin, mutta säilyttää hallituspohjan – viiden puolueen koalitio uhkaa hajota