Jihadismi levittäytyy kohden Afrikan länsirantaa – siirtomaatyylistä syytetty Ranska tuskailee rooliaan

Burkina Faso on väkivallan kourissa – Sahelin kriisi haastaa myös EU:n Afrikka-strategian.

Länsi-Afrikka
Helikopteri Ranskan armeijan tukikohdassa Gaossa, Malissa.
Helikoptereita Ranskan armeijan tukikohdassa Malissa. Michele Cattani / AFP

Ovatko ranskalaissotilaat sankareita vai kapakkatappelijoita? Väite Maliin sijoitettujen rauhanturvaajien huonosta käytöksestä kiteyttää entisen siirtomaaisännän ongelman.

Malin Ranskan-suurlähettiläs Toumani Djime Diallo hätkähdytti ranskalaisia syyttämällä rauhanturvaoperaatiossa palvelevia ylilyönneistä. Siirtomaa-aikojen hengessä hän puhui muukalaislegioonalaisista:

– Tatuoituja sotilaita näkee Bamakon puhaisten lyhtyjen alueella. Se pelottaa ihmisiä ja aiheuttaa pahoja puheita, syytti suurlähettiläs.

Kärjekäs kielenkäyttö toi suurlähettilättiläälle kutsun puhutteluun Ranskan ulkoministeriöön.

 Helikopterionnettomuudessa kuolleita 13 ranskalaissotilaita muistettin  Malilla.
Ranskalaissotilaat muistavat helikopterionnettomuudessa kuolleita tovereitaan. Thomas Paudeleux / ECPAD / EPA

Toumai Djime Diallo ei kuitenkaan ole mielipiteineen yksin. Malin pääkaupungissa Bamakossa sadat ihmiset osoittivat vuoden alussa mieltään vaatien ranskalaisia lähtemään. Entisen siirtomaaisännän läsnäolo nähdään yhä vanhan valta-aseman jatkona.

Arvostelu osuu arkaan paikkaan. Viime vuoden lopulla Malissa kuoli helikopterionnettomuudessa 13 ranskalaissotilasta. Turma oli asevoimien pahin takaisku vuosikymmeniin, ja lietsoi Ranskassa esiin keskustelun rauhanturvaoperaation mielekkyydestä.

Malista tuli väkivallan vertauskuva

Ranskalla on kuitenkin vähän vaihtoehtoja. Länsiafrikkalaista Malia repivät kohta vuosikymmenen jatkuneet levottomuudet. Al-Qaidan ja Isisin kaltaiset terroriverkostot, jotka Lähi-Idässä ovat jo ahtaalla, solmivat Afrikassa uusia yhteyksiä.

Myös tuaregi-kapinalliset pitävät yhä hallussaan savanneja Malin pohjoisosissa.

mali 203
Malin armeijan joukot taistelivat islamisteja vastaan pohjoisessa Gaon kaupungissa helmikuussa 2013.Tanya Bindra / EPA

Myös Malin keskusvallan vastaisen liikkeen aloittaneet tuaregi-kapinalliset pitävät yhä hallussaan savanneja maan pohjoisosissa.

"En usko, että joukkojen lisääminen auttaa"

Sotilaalliset keinot eivät riitä hillitsemään pitkittyvää kriisiä. Malin presidentti Ibrahim Boubacar Keita myönsi helmikuussa, että kapinallisryhmiin on oltu yhteydessä.

– Keskustelujen käyminen jihadistien kanssa ja taisteleminen terrorismia vastaan eivät ole keskenään ristiriidassa, katsoi hän.

Myös YK:n Mali-avustushankkeita hoitavan toimiston OCHA:n johtaja Ute Kollies muistuttaa, ettei ongelmaa ratkaista sotilaallisin keinoin.

– En usko, että joukkojen lisääminen auttaa. Pitää keskittyä myös poliittisiin kysymyksiin, Kollies sanoo.

Hänen mukaansa islamistisiin ryhmiin on jo luotu yhteyksiä. YK-toimisto on jopa opastanut niitä siviilien ja avustustyöntekijöiden suojelun periaatteista.

Kartta Länsi-Afrikan maista.
Rauhanturvaoperaatiot toimivat Malin, Burkina Fason, Nigerin, Mauritanian ja Tšadin alueella. Harri Vähäkangas / Yle

Kollies muistuttaa, että tavallisia malilaisia tuetaan vain murto-osalla niistä varoista, joita sotilaalliseen rauhanturvaamiseen syydetään.

Malissa on YK:n mukaan avun tarpeessa 4,3 miljoonaa ihmistä, yli miljoona enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi Sahelin alueella Saharan eteläpuolella ovat sadat tuhannet ihmiset joutuneet väistymään väkivaltaisuuksien tieltä.

"Väkivalta kumpuaa sorron kokemuksista"

Euroopan unioni julkaisi juuri suurisuuntaisen Afrikka-strategian. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen johdolla on määrä luoda uusi suhde maanosaan. Rauhanturvaoperaatiot eivät yksin riitä.

Ohjelmasuunnittelija Maria Ristimäki katsoo, että Sahelin alueella on toimittu ensisijaisesti vain sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Väkivalta kumpuaa ihmisten sorron kokemuksista, koska laajoilla alueilla ei ole mitään toimivaa valtionhallintoa. Silloin jihadistiset ryhmät tarjoavat monille vaihtoehdon asettua korruptoitunutta keskusvaltaa vastaan.

Diffa
CMI:n ohjelmasuunnittelija Maria Ristimäki Diffan yliopistolla Nigerissä. Maria Ristimäki

Ristimäki työskentelee presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa CMI-järjestössä. Se keskittyy kansainvälisten kriisien ratkaisuun.

– Aseelliseen uhkaan varautumisen ohella olisi muistettava myös muut kuin sotilaalliset keinot. Muuten joudutaan umpikujaan, varoittaa Ristimäki.

Ristimäen mukaan osapuolten välille on luotava keskusteluyhteyksiä. Seuraava askel on kehityksen tukeminen vaikkapa terveyspalveluita järjestämällä.

Ristimäki muistuttaa, että vuonna 2015 tehty Malin rauhansopimus rajoittui maan pohjoisosaan ja sivuutti jihadistiset ryhmät. Tämä jätti laajat alueet heitteille.

– Keski-Malin alue on nykyään väkivallan keskus, ja turvallisuustilanne on heikentynyt.

Kaksi hyökkäystä samaan kylään

Yhteenottojen taustalla ovat usein kansanosien vanhat erimielisyydet, joita ääri-islamilaiset ryhmät käyttävät hyväkseen.

Helmikuussa Ogossagoun kylä joutui hyökkäyksen kohteeksi heti kun sitä suojaamaan asetettu sotilasosasto oli poistunut.

Tällä kertaa kuoli 41 kyläläistä. Vain vuosi sitten samassa paikassa surmattiin yli 160 fulani-heimon jäsentä.

Dogoni-heimon perinteelliset metsästäjät ja fulanit syyttävät väkivaltaisuuksista toisiaan.

Ranska tuo satoja uusia sotilaita Maliin

Ranska vastaa tilanteeseen voimistamalla läsnäoloaan alueella. Presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa, että Maliin lähetetään lisää 600 uutta rauhanturvaajaa ja 100 panssaroitua ajoneuvoa.

Päätös nostaa ranskalaissotilaiden määrän 5 100 sotilaaseen. Barkhane-operaation tarkoituksena on pitää yllä vakautta koko Sahelin valtavalla alueella – Malin ohella Burkina Fasossa, Nigerissä, Mauritaniassa ja Tšadissa.

Emmanuel Macron
Malissa kuolleita ranskalaissotilaita muistettiin Pariisissa marraskuussa 2019. Tilaisuuteen osallistui myös presidentti Emmanuel Macron. Christophe Petit Tesson / EPA

Tavoitteena on estää maiden näiden suistuminen sellaiseen kaaokseen, jonka ääri-islamilainen terrorismi sai aikaan Irakissa ja Syyriassa.

Ranska on yrittänyt saada tuekseen muita Euroopan maita. Viro, Ruotsi ja Norja ovatkin mukana.

Myös Suomea on suostuteltu osallistumaan Ranskan Barkhane-operaatioon, ainakin toistaiseksi tuloksetta.

Rauhanturvahankkeiden verkosto

Siirtomaaperinnön varjoa häivyttääkseen on Ranska hakenut alueen maita tiiviimmin tuekseen.

Mali, Mauritania, Niger, Tšad ja Burkina Faso ovat muodostaneet G5 Sahel -ryhmän, jolle myös Euroopan unioni on luvannut tukea.

Ranskan operaation ohella toimii alueella myös suurempi, YK:n johtama rauhanturvahanke Minusma, joka kokoaa yhteen peräti 16 000 sotilasta.

Suomen osuus jää Minusma-operaatioon osallistuviin erikoislääkäreihin. Lisäksi EU:n hankkeen myötä Suomi on lähettänyt alueelle muutamia sotilaskouluttajia.

Mitä tekee Yhdysvallat?

Toistaiseksi myös amerikkalaisten läsnäolo Länsi-Afrikassa toimii vastapainona al-Qaidaan ja Isisiin kytkeytyvien ryhmittymien vastapainona. lle ryhmille. Sahelin alueella on tuhatkunta – toisten arvioiden mukaan tuhansia - amerikkalaista neuvonantajatehtävissä. Yhdysvallat on myös rakentanut Nigeriin droonien tukikohdan.

Mutta presidentti Donald Trumpin johdolla on maan vaikutuksen painopiste siirtymässä Lähi-itään ja Aasiaan. Tämä voi entisestään lisätä YK:n ja Euroopan maiden, etenkin Ranskan, rauhanturvaoperaatioiden taakkaa.

Yhteenotot alueella ovat lisääntyneet kuluneen puolen vuoden aikana. Malin ja Nigerin tasangoilla moottoripyörillä liikkuvat asejoukot väijyttävät kolonnia ja hyökkäilevät tukikohtiin.

Julma isku keskelle kirkonmenoja

Väkivalta on laajenemassa entisestään. Burkina Fasossa jihadistit iskivät 16. helmikuuta keskelle kirkonmenoja. Pansin kylässä tapahtunut verilöyly vaati 24 ihmisen hengen - uhrien joukossa oli seurakunnan protestanttinen pappi.

Iskusta kertonut Guardian-lehti lisää (siirryt toiseen palveluun), että tammikuussa tapahtui kaksi vastaavaa terrori-iskua, joiden tekijät valikoivat uhrinsa uskonnon tai kansallisuuden perusteella.

Burkina Fasossa väkivaltaisuudet vaativat viime vuonna 1800 ihmisen hengen (siirryt toiseen palveluun). Kaikkiaan alueella sai surmansa yhteensä arviolta neljä tuhatta ihmistä.

Mohamed Ibn Chambas, YK:n lähettiläs alueella, varoittaa että että terrori-iskujen painopiste on siirtynyt Malista Burkina Fasoon, ja uhkaa yhä enemmän läntisen Afrikan rantavaltioita.

- Kyseessä on sekä siviili- että sotilaskohteisiin suunnattujen terrori-iskujen tuhoisa lisääntyminen, muistuttaa hän.

"Burkina Fasossa hätätilan tuntua"

Myös Maria Ristimäki nostaa esille Burkina Fason tilanteen.

– Jihadistinen liikehdintä on leviämässä etelään. Burkina Fason viranomaisten äänenpainoissa on jo hätätilan tuntua. Sieltä liikehdintä saattaa levitä myös rannikolle, Beniniin, Ghanaan ja Norsunluurannikolle.

– Jihadistiset liikkeet tekevät maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Niinpä myös Sahelin alueen valtioiden olisi pystyttävä tiiviimpään yhteydenpitoon.

Jihadismi hyödyntää myös syrjään jääneen maaseudun protestimielialaa. Lisäksi tavallinen rikollisuus – kuten maantierosvous – kytkeytyy jihadistisiin liikehdintään.

– Kehitysprojekteja kaivattaisiin myös tiiviisti asuttujen alueiden ulkopuolelle. Nyt niitä kohdistetaan kaupunkeihin, jolloin maaseudulla asuvat jäävät syrjään, Ristimäki kertoo.

Ihmissalakuljetukselle vaihtoehtoja

Läntisessä Afrikassa vellova kriisi on myös Euroopan ongelma. Sahelin alue on kauttakulkureitti Eurooppaan suuntautuvalle siirtolaisuudelle. Tämän vuoksi kulkutiet on pyritty tukkimaan sekä mantereella että merellä. EU:n toimia onkin arvosteltu siitä, että painopiste asettuu estämiselle, sen sijaan että alueen olojen kehittämistä olisi tuettu.

– Täytyy muistaa että suurin osa Sahelin alueen siirtolaisuusvirroista tapahtuu alueen sisällä ja maiden välillä. Vain osa yrittää Libyan kautta Eurooppaan, muistuttaa Ristimäki.

Ihmissalakuljetukseen on kuitenkin mahdollista puuttua myös kehitysyhteistyöllä:

– Ihmisten kuljettaminen on tuottoisa bisnes. Jos sen vaihtoehdoksi saadaan muita elinkeinoja, ihmissalakuljetuksen kannattavuus vähenee, muistuttaa Ristimäki. – Kysymys on siitä millaisia tulevaisuudennäkymiä nuorille tarjotaan.

Lue lisää:

Analyysi: EU:n Afrikka-strategia tulee kreivin aikaan – Mitä maanosa nyt odottaa unionilta?

EU:n Afrikka-strategia vihdoin julki: Afrikka on mahdollisuuksien manner

Minusma-operaatio ( englanniksi ) (siirryt toiseen palveluun)

Barkhane-operaation kartta ja selvitys hankkeesta ( englanniksi ) (siirryt toiseen palveluun)

Malin vaativa toimintaympäristö asettaa haasteita kriisinhallintaoperaatioille (siirryt toiseen palveluun)

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus