Superylioppilaat näkyvät otsikoissa, vaikka paljon tavallisempaa on iloita C:n papereista: "Monelle on tarpeeksi, että saa lakin"

Syksyn ylioppilaat juhlivat valmistujaisissaan tänään ympäri Suomea. Vantaalaiset Ruut Koivulehto ja Kiia von Gross toivovat, että keskivertokirjoittajista puhuttaisiin nykyistä enemmän.

ylioppilaskirjoitukset
Ruut Koivulehto
Helsinkiläisen Ruut Koivulehdon mukaan julkisuudessa tulisi nostaa esiin myös arjen kirjoittajia.Meeri Niinistö / Yle

Tänä torstaina ylioppilaaksi valmistuva Ruut Koivulehto, 19, kirjoitti kolme eximiaa, mutta silti jotain tuntuu puuttuvan.

Mediassa superylioppilaiden huikeista tuloksista kertovia otsikoita näkee paljon, mutta todellisuudessa vain prosentti ylioppilaista saa todistukseensa viisi laudaturia tai enemmän.

Vain pieni osa suomalaisista opiskelijoista on median hehkuttamia huippukirjoittajia.

– Samalla olen todella tyytyväinen, mutta samalla en. Lakin saaminen päähän on todella hieno asia, vaikka olen stressannut arvosanoista. Moni niistä kuitenkin on kysellyt, ja todistus on näkyvillä ylioppilasjuhlissa, Koivulehto sanoo.

Tänä torstaina valmistuu noin 3 000 syksyn ylioppilasta.

Kiia Von Gross
Kiia Von Grossin mukaan tutkinto on numeroita tärkeämpi.Meeri Niinistö / Yle

Vantaan Lumon lukiossa opiskelleen Kiia Von Grossin, 19, oli tarkoitus valmistua menneenä keväänä: Psykologia jäi kuitenkin improbaturiksi, eikä juhlia tullut.

Syksyllä Von Gross yritti uudelleen, ja onnistui. Hän kiittää saavutuksestaan lukionsa opetusta ja Netflixin Person of Interest -rikossarjaa.

Sarjan sosiopaattinen hahmo oli innoittanut Von Grossia googlettamaan mielenhäiriöiden välisiä eroavaisuuksia kirjoituksia edeltäneenä yönä.

– Minun tuurillani kokeessa oli tehtävä, jossa kysyttiin ympäristön vaikutuksia ihmisen mielenterveyteen. Se essee meni sitten hyvin, Von Gross muistelee.

Keskiarvosuoritukseen on syytä olla ylpeä

Ruut Koivulehto valmistuu torstaina Vantaan Vaskivuoren lukiosta. Vaikka ylioppilastodistuksen aineiden keskiarvo on magna cum laude, aikoo hän silti uusia psykologian kokeen keväällä tulevaa opiskelupaikkaa ajatellen.

– Aion hakea tulevaisuudessa opiskelemaan psykologiaa, mutta tiedän, että C:n arvosanasta ei saa haussa yhtä paljon pisteitä, Koivulehto sanoo.

Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tavallisessa ylioppilastodistuksessa kaikkien aineiden arvosana on keskimäärin cum laude, eli tuttavallisemmin C.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan aiemmin arvosanojen tarkistusarvostelupyynnöt kohdentuivat lähinnä hylättyihin kokeisiin.

Nyt tarkistusta pyydetään myös paremmista tuloksista. Tähkä muistuttaa, etteivät hyvien arvosanojen paperit täytä kuin osan korkeakoulujen paikoista.

– Valtaosa arvosanoista on keskinkertaisia, ja niistäkin on syytä olla ylpeä. Niiden takana on valtava määrä työtä. Tässä ajassa keskustelu on vääristynyttä, kun kiinnitetään huomiota vaan näihin laudatureihin ja puhutaan todistusvalinnasta, Tähkä sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (siirryt toiseen palveluun) päätöksen mukaan nykyistä merkittävämpi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusvalinnan perusteella vuonna 2020, jolloin vaa'assa painavat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanat.

Ruut Koivulehto
– Onhan se hienoa, että saa monta laudaturia. Monelle opiskelijalle se on kuitenkin vähän abstrakti ajatus, että voisi menestyä niin hyvin, Koivulehto sanoo. Meeri Niinistö / Yle

"Jengi ylistää näitä ällän kirjoittajia, vaikka he ovat missanneet käytännössä koko lukiokokemuksen"

Von Grossin filosofia opiskelun suhteen on yksinkertainen. Jotkut opiskelivat itsensä tähden, osa perheensä, hän taas elämän.

–Sain B:n paperit ja tutkinnon. Harva tietää, mitä oikeasti haluaa lukion jälkeen. Mulla ei ole hajuakaan. Nyt on kuitenkin paperit, jolla pääsee tulevaisuudessa johonkin.

Von Gross on toiminut Lumon lukion tapahtumajärjestäjänä aktiivisesti. Parasta lukioajassa ei ollut lukeminen, vaan abiriennot ja vanhojen tanssit.

– Jengi ylistää näitä ällän kirjoittajia, vaikka he ovat missanneet käytännössä koko lukiokokemuksen, Von Gross sanoo.

Hän viittoo kohti Lumon lukion tummia ikkunoita. Niistä kajastavat Korson kadut ja kuuleman mukaan ainakin kuusi pubia kilometrin säteellä.

Torstaina sekä von Gross että Koivulehto juhlivat.

– Kun sekä koulussa, opinto-ohjauksessa ja mediassa painotetaan, että matematiikkaan ja lukemiseen tulee jatkuvasti panostaa, tulee jo valmiiksi lannistunut fiilis. Nyt on päässyt unohtumaan se, että ihnmisillä on omia ja erilaisia tavoitteita. Monelle on tarpeeksi, että saa lakin, Koivulehto sanoo.

Lue lisää:

Kaisa ja Uula Jouste menivät naimisiin 18-vuotiaina rikkoakseen perinteitä – nyt he kirjoittavat yhdessä ylioppilaiksi

Jo viidennes lukiolaisista käy töissä opintojen ohella: "On vaikeaa tasapainotella loppuunpalamisen kanssa, kun kaikki ihannoivat työntekoa"