Halsualaisyritys vuokraa metsää hiilinieluksi ja istuttaa taimia muiden yritysten puolesta – asiantuntija: "Lupaukset täytyy voida pitää, se ei saa olla viherpesua"

Huoli ilmastonmuutoksesta tuottaa jatkuvasti uusia yritysideoita.

hiilinielut
Kolme miestä istuu nuotion ääressä.
Mika Kellokoski, Mikko Karhukorpi ja Antti Humalajoki tulivat tutustumaan Humalajoen vuokraamaan metsäpalstaan.Kalle Niskala / Yle

Edellisenä päivänä satanut tykkylumi tippuu keski-ikäisten mäntyjen oksilta, kun tikkakoskelainen siivousalan yrittäjä Antti Humalajoki koskettaa männyn runkoa. Hän on saapunut Perhoon Keski-Pohjanmaalle tarkastamaan vuokraamaansa hiilinielua, jota voisi kutsua myös hiilipankiksi.

– Hyvältä näyttää. Tämä on sitä mitä luvattiin, Antti Humalajoki hymähtää.

Hän on vuokrannut viideksi vuodeksi 10 hehtaarin kokoisen metsän. Vastineeksi hän saa lupauksen, ettei metsän hiilivaranto vähene.

Oman hiilijalanjäljen kompensointi on Humalajoelle tärkeä asia. Sitä vaativat myös hänen asiakkaansa eli yritykset, joihin hänen siivouspalvelunsa tekee alihankintaa. Suurimmat asiakkaat ovat päivittäistavarakauppa Lidl ja metalliteollisuus.

– Siivoustyössä käytettävät aineet kasvattavat sen verran rajusti hiilijalanjälkeä, että päätin tehdä asialle jotain. Vastuun kantaminen yhteisestä ilmastosta antaa yritykselle ylimääräistä etua kilpailutilanteessa. Ihmiset ja yritykset ovat kuitenkin valveutuneita.

Lumi narskuu Antti Humalajoen kenkien alla. Hän istuu nuotion ääreen.

Metsään on kokoontunut hiilinielun vuokraamisesta kiinnostunut miesporukka, joka puhuu henkilökohtaisen elämän aiheuttamista hiilipäästöistä ja niiden vähentämisestä.

Antti Humalajoki istuu nuotion ääressä.
Siivousalan yrittäjä Antti Humalajoki päätti vuokrata metsää kompensoidakseen yrityksensä hiilijalanjälkeä.Kalle Niskala / Yle

Hiilinielun vuokraaminen lopettaa päätehakkuut

Metsän hiilinielun vuokraaminen on melko uusi asia. Siinä vuokrataan tietty tonnimäärä metsään sitoutunutta hiiltä, jota ei saa hakkuilla vähentää. Kun metsä kasvaa, hiiltä sitoutuu sinne lisää, ja tämä ylimenevä hiili voidaan hakata pois metsästä.

Hiilinielun vuokraaminen pakottaa maanomistajan muuttamaan ajatustaan perinteisestä metsänhoidosta ja siirtymään jatkuvan kasvatuksen malliin (siirryt toiseen palveluun). Vuokraamaton ylimääräinen hiili voidaan poistaa palstalta ainoastaan harventamalla vanhaa tukkipuuta.

Ajatus metsien jatkuvasta kasvatuksesta on noussut hiilikeskustelun rinnalle viime vuosina. Sillä on useita hyötyjä. Metsänhoidon kustannukset jäävät pienemmiksi ja metsästä poistuu lähinnä vain tuottavampaa tukkipuuta.

Tähän saakka jatkuvan kasvatuksen mukaiset hakkuut ovat olleet vähäisiä.

– Jatkuvan kasvatuksen hakkuita oli Suomessa vuonna 2018 vain kaksi prosenttia kaikista hakkuista, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jan Hynnä.

Motiivina ympäristö ja korvaus

Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka vuokraavat metsän hiilinielua.

Halsualainen Co2 Compensate Finland Oy on kaupallinen, yksityisten metsäkiinteistöjen hiilinielujen vuokravälittäjä. Toinen halsualaisyritys Metsän tähden Tiimi tekee metsäsuunnitelmat ja metsäkiinteistöjen hiililaskelmat.

– Sitä mukaan, kun hiilinielua vuokrataan, otetaan yksityisiltä metsänomistajilta uusia palstoja vuokrattavaksi, sanoo Co2 Compensate Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karhukorpi.

Perholainen yksityinen maanomistaja Mika Kellokoski on päättänyt antaa metsäänsä vuokravälitykseen.

– Ensin olin hiukan varautunut, mutta pienen harkinnan käänsin kelkkani. Tajusin asian tärkeyden, Kellokoski sanoo.

Maanomistajien motiivina vuokraukseen on hiilen sitoutumisen lisäksi korvaus, jota siitä saa.

Ilmakuva metsäalueesta.
Kuvassa hiilinieluksi vuokrattu metsäpalsta Perhossa.Kalle Niskala / Yle

Aasialaisten turistien ilmastoteko?

Jatkuvan kasvatuksen ideaa hyödyntävä hiilinielun vuokraustoiminta on Suomessa vielä pientä. Co2 Compensate Finland -yrityksen nimikin kertoo, että päämarkkina-alue on muualla kuin kotimaassa.

– Turistivirta Japanista ja Aasiasta Suomeen on suuri. Myös Eurooppa ja Yhdysvallat ovat houkuttelevia alueita, toimitusjohtaja Mikko Karhukorpi sanoo.

Jos matkustamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensointi saadaan myytyä osaksi aasialaisten matkapakettia, metsänomistajien voisi olla mahdollisuus saada kunnollista korvausta.

– Vuokraamalla aari kerralla yksikköhinta voi olla korkeampi. Turistille se tarkoittaa muutamaa kymppiä, Karhukorpi laskee ja kaivaa repustaan paljon nähneen kuksan.

Kahvi höyryää kaadettaessa. Nuotion polttamista ei pidetä pahana, siinä on tunnelmaa.

Puhe kääntyy nettivideoon, jossa oli poltettu tuhansia autonrenkaita aavikolla. Sitä ei nuotiopiiri hyväksy, koska siinä hiili palaa ilmakehään, ihan turhaan. Renkaat olisi pitänyt kierrättää, vaikka asfaltin raaka-aineeksi.

Mika Kellokoski istuu penkillä lumisessa metsässä.
Perholainen maanomistaja Mika Kellokoski vuokraa metsäänsä välittäjän kautta siivousalan yritykselle.Kalle Niskala / Yle

Läpinäkyvyys estää viherpesun

Luonnonvarakeskuksessa ideaan hiilinielun vuokraamisesta suhtaudutaan varauksella.

– On hyvä, että uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja luodaan, mutta tapa tai malli pitää olla avoin. Lupaukset täytyy voida pitää, se ei saa olla viherpesua, sanoo johtava tutkija Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.

Viherpesu tulee englanninkielisestä sanasta greenwash. Se tarkoittaa virheellistä viestintää, joka ei täytä annettuja lupauksia. Sitä, että markkinoinnissa pyritään antamaan luontoystävällisempi lupaus kuin totuus on.

– Luvataan tehdä jotain hiilen sidontaa lisääviä toimenpiteitä ja saadaan siitä korvaus, mutta sitten se ei lisääkään todellisuudessa hiilen sidontaa, Kurttila selvittää.

Kurttilan mukaan on hankalaa arvioida, kuinka paljon esimerkiksi siirtyminen avohakkuusta jatkuvan kasvatuksen menetelmään kasvattaa hiilinielua. Samoin vaikutusta ei ole, jos hakkuiden määrä ei hiilinielun vuokrauksen myötä pienene, vaan siirtyy jonnekin muualle.

Hyväksi esimerkiksi Kurttila nostaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssin, jossa ennallistetaan ojitettuja soita.

Mikko Karhukorpi istuu nuotion ääressä metsässä.
MIkko Karhukorpi on kehittänyt erilaisia hiilijalanjäljen kompensointipalveluja yrityksille.Kalle Niskala / Yle

Metsän hiilinielun vuokraamisen lisäksi Co2 Compensate istuttaa puuntaimia turvepohjaisille vanhoille pelloille, joille ei enää saa EU-tukia.

– Tämä on hyvä tapa saada vanhat pellot hyötykäyttöön, Mikko Karhukorpi sanoo.

Turvepeltojen taimitukseen voi osallistua jo muutamalla kympillä. Hiilinielun vuokrahinnat puolestaan liikkuvat hehtaarilta 100-500 euron välillä vuodessa. Hinta tosin riippuu siitä, miten paljon maata vuokraa. Mitä enemmän vuokraa, sitä edullisempaa se on.

"Ei tämä ainakaan huononna tilannetta"

Perholainen käytettyjen autojen kauppias Jarkko Kellokoski on toinen Co2 Compensaten asiakas. Hän on päättänyt kompensoida päästöjä kaikille yli 10 000 euron arvoisen käytetyn auton ostajille.

Kompensoinnin määräksi on laskettu 15 000 seuraavaa kilometriä. Se maksaa yrittäjälle autoa kohden 108 euroa ja sillä istutetaan kuusikymmentä uutta puuntainta turvepohjaiselle pellolle.

– Edesautan omaa autokauppaa, tämä on imagoasia, Kellokoski sanoo.

Autokauppias Jarkko Kellokoski ja siivousyrittäjä Antti Humalajoki saavat teostaan todistuksen, jota voi tarvittaessa näyttää asiakkaille.

– Ei tämä ainakaan huononna tilannetta. Ehkä tällä saa kompensoitua vähän kaikkea, uskoo siivousalan yrittäjä Antti Humalajoki.

Viimeiset makkarat syödään. Nuotio sammutetaan. Lumi narahtelee porukan saappaiden alla. Metsään laskeutuu hiljaisuus.

Hiilen sitoutuminen biomassaan hidastuu kevääseen saakka, kunnes puiden yhteyttäminen taas keväällä alkaa.