Missä mennään Trumpin virkarikostutkinnassa?

Edustajainhuoneessa Yhdysvaltain presidentin virkarikostutkinnan uusi vaihe alkaa oikeuskomiteassa tänään, mutta lopullinen sana presidentin jatkosta on kuitenkin senaatilla.

Donald Trump
Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan kuuleminen, kansallisen turvallisuusneuvoston entinen Venäjä-johtaja Fiona Hill keskellä 21.11..
Edustajainhuoneen tiedustelukomiteassa kuultiin muun muassa kansallisen turvallisuusneuvoston entistä Venäjä-asiantuntijaa Fiona Hilliä. Hänen mukaansa joidenkin republikaanien väitteet Ukrainan sekaantumisesta Yhdysvaltain edellisiin presidentinvaaleihin ovat puppua ja Venäjän propagandaa.Shawn Thew / EPA

Yhdysvalloissa eletään poliittisesti historiallisia hetkiä, sillä on mahdollista, että vielä ennen vuoden loppua Donald Trumpista tulee maan kolmas virkarikossyytteen saanut presidentti.

Trumpin virkarikostutkinta alkoi virallisesti 24. syyskuuta, kun edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi ilmoitti tutkinnan aloittamisesta. Tutkinta alkoi, kun julki oli tullut Trumpin viime kesän puhelu Ukrainan presidentille. Siinä Trump patisti Ukrainaa tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja hänen poikansa toimia Ukrainassa.

Lue tästä, mitä monipolvisessa virkarikostutkinnassa on tähän mennessä tapahtunut ja mitä seuraavaksi on tulossa.

1) Tapahtunut tähän mennessä

Kongressin edustajainhuoneessa useampi komitea tutkii presidentti Trumpin toimia, mutta ulospäin näkyviin on ollut tiedustelukomitea.

Demokraattiedustaja Adam Schiffin johtama tiedustelukomitea päätti työnsä eilen ja julkisti raporttinsa (siirryt toiseen palveluun). Raportin mukaan Trump käytti presidentin valtaansa yritykseen saada ulkovallalta itselleen poliittista hyötyä vuoden 2020 vaaleihin.

Ennen 300-sivuisen raportin laatimista komiteassa pidettiin lukuisia kuulemisia, ensin suljettuja sekä viime kuussa kahden viikon ajan myös julkisia.

Televisioidut, julkiset kuulemiset kestivät yhteensä yli 30 tuntia, ja todistajia oli 12. Kuultavina olivat muun muassa Yhdysvaltain entinen ja nykyinen Ukrainan-lähettiläs, Yhdysvaltain EU-lähettiläs sekä Trumpin hallinnon turvallisuus- ja Ukraina-neuvonantajia.

Kuulemisissa yksikään todistaja ei luonnehtinut Trumpin heinäkuista puhelua Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskiylle ”täydelliseksi”, kuten Trump itse on tehnyt. Päinvastoin todistajat - myös republikaanien kuultaviksi kutsumat - katsoivat puhelun olleen hyödytön tai jopa vahingollinen Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisille intresseille.

Bidenin tutkimisen lisäksi Trump patisti Ukrainaa tutkimaan myös salaliittoteoriaa, jonka mukaan Ukraina olisi sekaantunut vuoden 2016 vaaleihin. Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatiot sekä erikoissyyttäjä Robert Mueller ovat yksimielisesti jo aiemmin todenneet, että Venäjä sekaantui vaaleihin, ei Ukraina.

Useat todistajat tyrmäsivät tiedustelukomiteassa joidenkin republikaanien väitteet Ukrainan vaalisekaantumisesta. Suorasanaisin oli Trumpin hallinnon entinen turvallisuusneuvonantaja, kansallisessa turvallisuusneuvostossa Venäjä-asiantuntijana toiminut Fiona Hill. Hänen mukaansa kyse on sepitteestä, jonka Venäjän turvallisuuspalvelut itse ovat tuottaneet ja sitä propagoineet.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunta kuulusteli Fiona Hilliä Trumpin virkarikostutkintaan liittyen, 21.11..
Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunta kuulusteli Fiona Hilliä Trumpin virkarikostutkintaan liittyen, 21.11..Andrew Harrer / EPA

Kuulemisissa kävi myös ilmi, että Ukrainan painostamisessa oli muitakin ulottuvuuksia kuin kohuttu puhelu, josta tutkinta sai alkunsa.

Lähtöpassit meritoituneelle Ukraina-lähettiläälle

Presidentti Trump antoi viime toukokuussa lähtöpassit silloiselle Yhdysvaltain Ukrainan-lähettiläälle Marie Yovanovichille. Ex-lähettiläs kertoi tiedustelukomitealle presidentin painostaneen ulkoministeriötä erottamaan hänet, vaikka hänelle oli kerrottu lähettilään toimineen tehtävässään moitteetta. Yovanovich oli Ukrainassa toiminut korruption kitkemiseksi ja oli joutunut Trumpin asianajajan Rudy Giulianin epäsuosioon.

Giulianin varjodiplomatia ohi virallisen

Trumpin luottomies Ukraina-politiikassa näyttää kuulemisten perusteella olleen juuri asianajajansa Giuliani. Poispotkittua Yovanovichiä Ukrainan-lähettiläänä seurannut William Taylor sanoi komiteakuulemisessa, että Giulianin tiimi toimi Ukrainassa perinteiset diplomaattiset kanavat ohittaen. Se yritti painostaa Ukrainaa tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Joe Bidenia ja hänen poikaansa. Tämä Yhdysvaltain Ukraina-politiikan ”epävirallinen kanava”, ”kolme amigoa” toimi Taylorin mukaan vastoin Yhdysvaltain etuja.

Ukrainan sotilasavun jäädytys

Tiedustelukomitean raportin mukaan Trump jäädytti sotilasavun Ukrainalle painostuskeinona. Kongressin hyväksymän Ukrainan sotilasavun jatkaminen kytkettiin ilmoitukseen Bidenien ja vaalisekaantumisväitteiden tutkimisesta.

Kuulemisessa Yhdysvaltain EU-lähettiläs Gordon Sondland sanoi, että Trump ja Giuliani halusivat Ukrainan ilmoittavan vaalisekaantumisväitteiden ja Bidenien tutkimisesta ennen kuin uuden presidentin visiitti Valkoiseen taloon järjestyisi. Sondlandin käsityksen mukaan myös sotilasavun jatkaminen oli kytketty tutkintailmoitukseen.

Sotilasavun antaminen jatkui syyskuussa, kun nimettömän ilmiantajan huoli Trumpin ja Ukrainan presidentin puhelusta oli tullut julki.

Republikaanien mukaan sotilasapu ei voinut olla painostuskeino, koska Ukrainan johto ei tiennyt edes sen päättyneen. Tosin tuoreimpien New York Timesin tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ukrainan ulkopoliittisessa johdossa oltiin asiasta kuitenkin tietoisia jo heti heinäkuussa, mutta se haluttiin pitää julkisuudelta piilossa sen herkkäluontoisuuden vuoksi.

Yhdysvaltain jakautuneelle poliittiselle todellisuudelle kuvaavasti komitean republikaanit julkistivat oman vastaraporttinsa (siirryt toiseen palveluun) päivää aiemmin. Sen mukaan presidentti ei ole tehnyt mitään väärää.

2) Mitä nyt?

Tiedustelukomitean raportin valmistumisen jälkeen virkarikostutkinta siirtyy tänään keskiviikkona edustajainhuoneen oikeuskomiteaan. Siellä punnitaan raportin ja lisäkuulemisten perusteella onko tutkinnassa edellytyksiä virkarikossyytteen nostamiselle presidenttiä vastaan.

Kuultavaksi on tulossa useampi oikeusoppinut.

Kongressirakennus Washingtonissa
Kongressin rakennus WashingtonissaMichael Reynolds / EPA

Raportin perusteella on jo julkisuudessa arvioitu, että mahdollisia Trumpin virkarikossyytekohtia voisivat olla oikeuden toteutumisen estäminen, kongressin estäminen sekä lahjonta.

Valkoinen talo ei ole tähän asti tehnyt yhteistyötä kongressin virkarikostutkinnassa. Se on päinvastoin estänyt useiden todistajien muun muassa ulkoministeri Mike Pompeon ja kansliapäällikkö Mike Mulvaneyn kuulemisen tiedustelukomiteassa.

Presidentillä ja asianajajallaan olisi oikeus tulla oikeuskomitean kuulemiseen paikalle, esittää kysymyksiä todistajille ja ehdottaa kuultavaksi myös uusia todistajia. Mutta Trump ei asianajajansa mukaan aio osallistua, eikä tulla paikalle.

Jos Valkoisessa talossa mieli muuttuu, siitä on aikaa ilmoittaa komitean demokraattipuheenjohtaja Jerrold Nadlerille perjantaihin asti.

Kun tutkinta on valmistunut, oikeuskomitea äänestää onko presidentin virkarikossyytteelle riittävästi perusteita. Komiteassa yksinkertainen enemmistö riittää viemään asian koko edustajainhuoneen päätettäväksi.

3) Mitä lopulta seuraa?

Oikeuskomitean jälkeen koko edustajainhuone ottaa virkarikossyyteasian käsittelyynsä ja keskustelee asiasta. Presidentti Bill Clintonin virkarikosjutussa edustajainhuoneen keskustelu kesti kaksi päivää.

Edustajainhuone voi äänestää kustakin oikeuskomitean esittämästä syytekohdasta erikseen tai kaikista yhdessä. Jos enemmistö äänestää yhdenkin syytekohdan puolesta, presidentti saa virkarikossyytteen. Presidentti Clintonin neljästä virkarikossyytekohdasta edustajainhuone hyväksyi kaksi.

Yhdysvalloissa on arvioitu, että demokraateilla olisi halua viedä prosessi läpi edustajainhuoneessa vielä tämän vuoden puolella.

Jos edustajainhuone äänestää virkarikossyytteeseen asettamisen puolesta, viimeinen sana ja päätösvalta presidentin kohtalosta on kongressin ylähuoneella eli senaatilla. Se voi päättää pannaanko presidentti viralta vai ei.

Donald Trump saapumassa Lontooseen, sotilasliitto Naton huippukokoukseen.
Donald Trump saapumassa Lontooseen, sotilasliitto Naton huippukokoukseen.Andy Rain / EPA

Senaatissa virkarikoskäsittelyä valvoo Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja.

Edustajainhuone nimeää joukostaan ”syyttäjät”, jotka esittelevät virkarikossyytteen senaatille. Senaattorit puolestaan ovat kuin valamiehiä, vaikka presidentin virkarikossyytteeseen asettaminen onkin ennen kaikkea poliittinen, ei oikeudellinen prosessi.

Ennen virkarikossyytekäsittelyn alkamista senaatissa puolueet sopivat säännöistä, kuten puheenvuorojen kestosta ja todistajien määrästä. Varsinaisessa käsittelyssä myös syytetyllä eli presidentillä on mahdollisuus asianajajineen vastata syytekohtiin.

Loppupuheenvuorojen jälkeen senaatti voi vetäytyä miettimään päätöstään. Lopuksi senaatti äänestää virkarikossyytekohdista. Presidentin syylliseksi toteaminen ja viraltapano edellyttää senaatissa kahden kolmasosan enemmistön.

Republikaaneilla on senaatissa tällä hetkellä enemmistö, joten on todennäköistä, että Trump selviää mahdollisesta virkarikossyytteestä.