Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä laskee edelleen

Yhteensä syntyvyys on laskenut vuoden 2010 jälkeen neljänneksen.

syntyvyys
Lapsi MLL Siikaisten perhekahvilassa.
Vauvoja syntyy entistä vähemmän.Mari Kahila / Yle

Kymmenkunta vuotta sitten suomalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä oli 92 prosenttia. Nyt lukema on Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) lukujen mukaan laskenut 86 prosenttiin.

Vuoden 2018 lopun tilastojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku Suomessa oli 1,41 lasta naista kohden. Suomalaisten osuus tästä luvusta oli 1,20 lasta naista kohden. Vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,72.

Kokonaisuushedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen saisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Suomalaistaustaisen osuuden pienennyttyä on ulkomaalaistaustaisten osuus samaa tahtia noussut. Nyt se on 14 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten 15–49-vuotiaiden naisten osuus koko tuosta väestönosasta oli viime vuoden lopussa vain kymmenen prosenttia.

Tilastojen mukaan suomalaistaustaisen kokonaisuushedelmällisyysluku on laskenut kaikissa koulutusryhmissä. Perusasteen koulutuksen saaneiden luku on pienentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2018 peräti 29 prosenttia. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla laskua on kertynyt 27 prosenttia ja toisen asteen koulutuksen suorittaneilla 25 prosenttia.

Miesten puolella lukemat ovat hieman jyrkemmin laskevia kuin naisilla. Lasku alkoi vuosien 2009 ja 2010 aikana.

Syntyvyys laski kahdeksassa vuodessa neljänneksen

Tilastojen mukaan syntyvyys laski koko maassa neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2018. Vähiten syntyvyys laski Pohjanmaan maakunnissa.

Syntyvyysluvuissa näkyy myös se, että lasku on kiihtynyt. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 kokonaisuushedelmällisyysluku pieneni 20 prosenttia, mutta vuodesta 2010 vuoteen 2018 jo 25 prosenttia.

Pohjanmaan maakuntien naisten kokonaisuushedelmällisyysluku vaihteli vuonna 2018 1,64:n ja 1,92:n välillä. Muualla Manner-Suomessa vaihteluväli oli 1,32–1,47. Ahvenanmaalla kokonaisuushedelmällisyysluku oli näinä vuosina 1,64:n tasolla.

Tilastokeskuksen luvuista paljastuu myös, että ruotsinkielisten syntyvyys on on ollut aina vuodesta 2006 korkeampi kuin suomenkielisten. Vuonna 2018 ruotsinkielisten kokonaisuushedelmällisyysluku oli 1,57 lasta naista kohden ja suomenkielisten 1,35. Vuonna 2010 luvut olivat 1,95 ja 1,85.

Keskimäärin ensimmäisen kerran äidiksi tultiin viime vuonna 29,4-vuotiaana.

Korjattu kello 11.43 viidennessä kappaleessa luku 2020 luvuksi 2010.