He muuttivat mieltään brexitistä: Ellietä, 21, EU-eron lykkääminen turhauttaa – Jonathan, 22, katuu ja haluaisi äänestää uudestaan

Erimielisiä brittinuoria yhdistää se, että kumpikin sanoo tietävänsä EU:sta nyt enemmän kuin brexitistä äänestäessään.

Brexit
Ellie Varley Bristolissa.
Ellie Varley on tätä nykyä sitä mieltä, että kun Britannian ja EU:n riitaisan historian ottaa huomioon, brexit alkaa näyttää väistämättömältä eikä yllättävältä. Jani Saikko / Yle

BIRMINGHAM/BRISTOL – En oikeastaan haluaisi käyttää tätä vertausta, mutta se oli vähän kuin olisin tullut kaapista, sanoo Ellie Varley, 21.

Varley jännitti etukäteen, miten kaverit yliopistolla suhtautuisivat hänen poliittisiin kantoihinsa. Hänestä oli tullut konservatiivi ja brexitin kannattaja. Mielipiteet eivät ole kovin suosittuja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Eräissä bileissä Varley sitten sai sen sanottua yhdelle parhaista ystävistään. Työväenpuoluetta tukeva ystävä yllättyi kovasti, mutta siinä kaikki: mitään kummempaa ei seurannutkaan.

– Olin turhaan peloissani.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ellie Varley vastusti brexitiä kolme vuotta sitten. Nykyään hän on sitä mieltä, että kova brexit on Britannialle paras vaihtoehto. Video: Jani Saikko / Yle



Tätä nykyä Varley ei mielipiteitään piilottele. Hän on mukana Students for Brexit -järjestössä ja kommentoi politiikkaa aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tuntemattomilta tulee usein loukkaavia kommentteja, mutta ystäväpiiri tukee. Eivät ne rasistiksi haukkuvat häntä tunne, Varley ajattelee.

Varley asuu nyt kotikaupungissaan Clevedonissa Länsi-Englannissa valmistuttuaan yliopistosta. Hän on töissä paikallishallinnon HR-osastolla, mutta haaveilee olevansa jonain päivänä kansanedustaja.

– Tuntuu siltä, että sitä ei saisi sanoa ääneen, koska sitten ajatellaan, että pyrkii parlamenttiin vääristä syistä. Mutta miksi ei saisi olla päämääriä?

Ensi torstain parlamenttivaaleissa Varley toivoo konservatiivien voittavan pääministeri Boris Johnsonin johdolla. Häntä turhauttaa, että Britannian EU-eroa jouduttiin lokakuussa taas kerran lykkäämään. Nyt brexitin määräaika on tammikuun lopussa.

Brexit-mielenosoitus Bristolissa.
Bristolin keskustassa järjestettiin brexitiä vastustava mielenosoitus, johon osallistui muutamia ihmisiä. Jani Saikko / Yle

Varleyn mielipide brexitistä on muuttunut täydellisesti kesän 2016 kansanäänestyksen jälkeen. Silloin hän äänesti EU:hun jäämisen puolesta. Varleylle se oli mieleenpainuvaa jo siksi, että hän pääsi äänestämään ensimmäistä kertaa elämässään.

Brexit-puolen voitto oli Varleylle suuri pettymys, mutta vaalitulos sai hänet myös aktivoitumaan yhteiskunnallisesti. Hän ryhtyi toimimaan järjestössä, joka lobbasi mahdollisimman pehmeän EU-eron puolesta.

Myöhemmin samana vuonna Varley liittyi myös konservatiivipuolueeseen, koska halusi äänestää Theresa Mayta puheenjohtajavaalissa. Varley sanoo, että entinen pääministeri May on ollut hänelle tärkeä esikuva.

– En välttämättä silloin ajatellut olevani konservatiivi, halusin vain päästä äänestämään häntä.

Ellie Varley Bristolissa.
Ellie Varleyn mielestä on olennaista, että naisia on näkyvillä paikoilla yhteiskunnassa. Silloin nuorille on malleja siitä, että naisena voi tehdä mitä vain.Jani Saikko / Yle

Varley ei vieläkään allekirjoita aivan kaikkia puolueensa kantoja. Tärkeintä on se, että konservatiivien talouspolitiikka on lähinnä hänen omaa ajatteluaan.

Hiljalleen hän on päätynyt sille kannalle, että aiemmin lähinnä pelottavalta tuntunut kova brexit eli irrottautuminen tulliliitosta ja EU:n sisämarkkinoilta olisi Britannialle paras ratkaisu.

Hän perustelee, että pehmeässä erossa Britannia menettäisi vaikutusvaltansa EU:ssa, mutta joutuisi yhä sitoutumaan sen sääntöihin. Kovan eron jälkeen Britannia voi ja sen pitää solmia omat kauppasopimuksensa.

Ellie Varley tietää hyvin, että omassa ikäluokassaan hän on loikannut vähemmistöön. On arvioitu, että noin 70 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) alle 25-vuotiaista äänesti Britannian EU:hun jäämisen puolesta.

Varley sanoo, että brexitin suhteen hänen päänsä käänsi ennen muuta se, että hän oppi yliopisto-opintojensa aikana ymmärtämään paremmin EU:n toimintaa.

– Isoin asia oli se, että opin, miten paljon valtaa EU:ssa on sellaisilla toimijoilla, joita ei ole valittu vaaleilla.

Hän viittaa Euroopan komissioon, jonka tehtävänä on antaa lakialoitteet ja edistää EU:n yleistä etua.

– Eikä EU välttämättä ajattele Britannian parasta, mikä on sinänsä ymmärrettävää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jonathan Pettifer opiskelee Birminghamin yliopistossa sosiaalipolitiikkaa viimeistä vuotta. Hän katuu, että äänesti EU-eron puolesta kesällä 2016. Video: Jani Saikko / Yle



Birminghamin yliopistossa opiskeleva Jonathan Pettifer, 22, äänesti kesällä 2016 brexitin puolesta. Tänä vuonna hän kuitenkin muutti mielensä EU-erosta. Samalla hän erosi konservatiivipuolueesta, johon oli liittynyt 17-vuotiaana.

Konservatiivipuolueen koventunut brexit-linja ja Boris Johnsonin otteet pääministerinä olivat liikaa.

– Ei enää tuntunut siltä, että puolue edustaisi minua. Ja vaikuttaa siltä, että Johnson todella haluaa ajaa Britannian ulos EU:sta hinnalla millä hyvänsä, vaikka ilman sopimusta.

Ajatus kontrollin palauttamisesta Britannian omiin käsiin oli se syy, miksi hän aikanaan äänesti brexitin puolesta. Se, että EU-oikeus jyrää Britannian lakien yli, oli vastoin hänen näkemyksiään demokratiasta.

Jonathan Pettifer Birminghamin yliopistolla. EU:ssa pysymisen puolesta.
Jonathan Pettifer oli pitkään brexit-äänestyksen jälkeenkin sitä mieltä, että EU-ero on Britannialle paras vaihtoehto. Tänä vuonna hän muutti mielensä.Jani Saikko / Yle

Hän sanoo, että perehtyi asioihin itse, eikä brexitin puolesta tehty kampanja juuri vaikuttanut hänen äänestyspäätökseensä. Pettifer korostaa, että maahanmuuttoasioilla ei ollut hänelle väliä.

– Enkä minä silloinkaan uskonut niitä valheita, mitä bussien kyljissä luki NHS:stä.

Kansanäänestyksen jälkeen on selvinnyt, että erokampanjassa esitettiin katteettomia lupauksia. Kuuluisin niistä lienee se laajasti levinnyt väite (siirryt toiseen palveluun), että Britannia maksaa EU:lle 350 miljoonaa puntaa viikossa, jotka voisi brexitin jälkeen käyttää esimerkiksi julkisen terveydenhuoltojärjestelmän eli NHS:n rahoittamiseen.

Pettiferin brexit-kannan muuttumiseen vaikutti kuitenkin se, että hän ymmärsi lopulta, miten moni äänesti eron puolesta kampanjoinnin aikana esitettyjen valheiden vuoksi.

Juhannuksen 2016 kansanäänestyksessä 52 prosenttia briteistä kannatti EU:sta eroamista ja 48 prosenttia vastusti. Pettiferin kotikaupungissa, Birminghamin ulkopuolella sijaitsevassa Walsallissa, ero oli paljon suurempi: lähes 68 prosenttia äänesti brexitin puolesta (siirryt toiseen palveluun). Pettifer arvioi, että hänen lisäkseen moni muukin on sittemmin muuttanut mieltään.

Jonathan Pettifer Birminghamin yliopistolla. EU:ssa pysymisen puolesta.
Jonathan Pettifer sanoo, että hänen vanhempansa eivät ole järin poliittisia. Äiti ei useimmiten ole äänestänyt ollenkaan, eikä isä tue konservatiiveja sen paremmin kuin työväenpuoluettakaan.Jani Saikko / Yle

Pettifer korostaa, että hän ei ole muuttunut yhtäkkiä suureksi EU-faniksi. Hän on edelleen samaa mieltä unionin byrokraattisuudesta ja läpinäkymättömyydestä, mutta nyt hän sanoo näkevänsä jäsenyyden edut ja eroamisen haitat selvemmin.

Hän sanoo, että Britannialla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EU:n uudistamiseen sisältäpäin.

– Olisi parempi olla itse pöydässä päättämässä kuin huudella ulkoa, mitä pitäisi tehdä.

Nyt hän tuskailee, miten äänestäisi ensi viikon parlamenttivaaleissa. Hänen omassa äänestyspiirissään käydään tiukka kisa konservatiivien ja työväenpuolueen välillä. Mieluisin puolue Pettiferille olisi kuitenkin liberaalidemokraatit, jotka kannattavat EU:hun jäämistä.

– Minua huolestuttaa, että jos äänestän liberaalidemokraatteja, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta en näe mitään muutakaan vaihtoehtoa. En halua äänestää labouria ja Jeremy Corbynia, enkä voi äänestää Johnsonin konservatiivejakaan.

Opiskelijoita Birminghamin yliopistolla.
Opiskelijoita Birminghamin yliopistolla. Arvioiden mukaan suurin osa brittinuorista äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.Jani Saikko / Yle

Britanniassa alahuoneen edustajat valitaan niin, että maa on jaettu 632 vaalipiiriin, joista kustakin pääsee läpi eniten ääniä saanut ehdokas. Järjestelmä suosii kahta perinteistä suurta puoluetta, konservatiiveja ja työväenpuoluetta.

Mielipidemittauksissa konservatiiveille ennustetaan selvää voittoa. Viime viikolla julkaistiin YouGov-tutkimuslaitoksen mittaus (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan konservatiivit saisivat 68 edustajan enemmistön. Kyselyä pidetään arvossa, sillä vuonna 2017 se ennakoi hyvin parlamenttivaalien tulosta.

Konservatiivien voitto tarkoittaisi, että Boris Johnson saa entistä vahvemman mandaatin edistää neuvottelemansa brexit-sopimuksen toteuttamista.

Ellie Varley Bristolissa. EU:sta lähtemisen puolesta.
Varley sanoo, että hän ei pidä oman vaalipiirinsä konservatiiviehdokkaasta, mutta aikoo äänestää tätä silti. Puolue on tärkeämpi kuin henkilöt.Jani Saikko / Yle

Johnson on Ellie Varleyn mielestä paras henkilö voittamaan vaalit työväenpuolueen Jeremy Corbynia vastaan, mutta muuten Varley ei ole hänestä erityisen innostunut.

– En äänestänyt häntä puheenjohtajavaalissa. En arvosta sitä, miten hän on toiminut henkilökohtaisessa elämässään.

Johnsonin brexit-sopimusta Varley kuitenkin pitää parempana kuin Theresa Mayn aiemmin neuvottelemaa, sillä uudessa sopimuksessa tehdään selvempi ero EU:hun.

Kun Ellie Varleylta kysyy, vaikuttaisiko brexit hänen omaan elämäänsä, hän vastaa nopeasti: ei.

– Matkustaminen olisi vaikeampaa, mutta brexit ei estäisi sitä. Pitäisi vain hankkia viisumi.

Tosin hän kertoo varanneensa tammikuulle lomamatkan Amsterdamiin uusimman brexit-lykkäyksen selvittyä.

– Kun kerran olemme yhä EU:n jäseniä, voin yhtä hyvin ottaa siitä hyödyn irti.

Jonathan Pettifer Birminghamin yliopistolla.
Jonathan Pettifer on huolissaan myös siitä, miten ero vaikuttaisi mahdollisuuksiin tehdä töitä ja opiskella manner-Euroopassa.Jani Saikko / Yle

Jonathan Pettiferin mielestä matkustamisen hankaloituminen kyllä haittaisi elämää, “vaikka onkin vähän itsekästä sanoa näin”. Vielä enemmän huolettaa yritysten tilanne.

– Ennen kuin saamme uusia kauppasopimuksia tehtyä, meille voi tulla suuria talousvaikeuksia siitä, että yritykset eivät saa myytyä tuotteitaan ulkomaille. Se voi johtaa siihen, että ihmiset menettävät työpaikkojaan, Pettifer sanoo.

Taloustieteilijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että pitkällä aikavälillä (siirryt toiseen palveluun) brexitillä olisi negatiivinen vaikutus (siirryt toiseen palveluun) Britannian talouteen.

Olemme maailman viidenneksi suurin talous ja pärjäämme kyllä.

Ellie Varley

Myös Ellie Varley tuntee laskelmat brexitin vaikutuksista Britannian talouteen. Hänen mielestään on hyvin mahdollista, että eron jälkeen talous notkahtaa. Synkimpiin arvioihin hän ei kuitenkaan usko. Hän perustelee tätä sillä, että myös ennen EU-ero-äänestystä ennustettiin talouden kärsivän pahasti, jos brexit-puoli voittaa – mutta niin ei käynytkään.

On totta, että esimerkiksi Englannin keskuspankin ja valtiovarainministeriön ennusteet brexit-äänestyksen välittömistä lyhyen aikavälin seurauksista (siirryt toiseen palveluun) olivat liian pessimistisiä.

Varley on valmis hyväksymään EU-eron hinnaksi sen, että se vaikuttaa talouteen. Hän ei kuitenkaan ole kovin huolissaan.

– Olemme maailman viidenneksi suurin talous ja pärjäämme kyllä.

Varleyn mielestä uutta kansanäänestystä brexitistä ei tarvita, koska kansa on vuoden 2016 jälkeisissäkin vaaleissa antanut tukea brexit-myönteisille puolueille. Hän on sitä mieltä, että parasta olisi saada homma hoidettua niin pian kuin suinkin, jotta tilanne rauhoittuisi ja yritykset tietäisivät, mitä tuleman pitää.

– Ärsyttää sanoa näin, koska se on jo klisee, mutta: get brexit done.

Jonathan Pettifer
Kävi miten kävi, Jonathan Pettifer uskoo, että brexit jakaa Britanniaa vielä pitkään. ”Rehellisesti sanottuna, en usko, että pääsemme tästä yli vuosiin.”Jani Saikko / Yle

Jonathan Pettifer taas toivoo, että hän saisi vielä uuden mahdollisuuden äänestää brexitistä.

Uusi kansanäänestys olisi Pettiferin mielestä ainoa reilu tapa peruuttaa EU-ero, sillä jos pääministeri vain ilmoittaisi eron perumisesta, brexitin kannattajat raivostuisivat.

Hän kuitenkin tajuaa, että toinen äänestys voi jäädä haaveeksi.

– Tunnen syyllisyyttä siitä, miten äänestin, koska tein virheen. Sitä virhettä on mahdollisesti melkoisen vaikea korjata, koska uutta kansanäänestystä ei välttämättä tule. En ehkä saa enää tilaisuutta äänestää EU:hun jäämisen puolesta.