Siltoihin iskeneestä sienestä voi tulla Suomelle miljoonien eurojen paukku – "Vastuutahoa on vaikea nimetä"

Väylävirasto tarkastaa ensi vuoden aikana kaikki valtion teiden puukantiset sillat, jotka on rakennettu nykyisillä ohjeilla.

lahottajasienet
Silta Porvoossa.
Puukantisissa silloissa on havaittu parin vuoden sisällä poikkeuksellisia lahovaurioita. Arkistokuva.Stefan Härus / Yle

Uusia siltoja tuhoava lahottajasieni voi koitua kalliiksi valtiolle ja kunnille.

Puukantisissa silloissa ympäri Suomen on parin viime vuoden aikana havaittu poikkeuksellisia lahovaurioita. Syynä on istukkakääpä, joka on iskenyt siltoihin niiden puukyllästeen takia.

Vuosien 2004–2007 aikana siltakansien kyllästeissä luovuttiin kromin ja arseenin käytöstä niiden myrkyllisyyden vuoksi. Nykyään kyllästeenä on pääasiassa kupari, joka ei pidä istukkakääpää loitolla.

– Istukkakääpä on suhteellisen harvinainen luonnossa, mutta se on iskenyt muutamiin siltoihin, Väylän taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä kertoo.

Äijälä uskoo, että istukkakääpä leviää siltoihin, koska luonnossa se joutuu taistelemaan elintilasta muiden kääpien kanssa.

– Se saa kilpailuedun, kun muut käävät eivät menesty kuparikyllästeisessä sillassa.

Siltojen kansilankuissa on havaittu paikallisia lahovaurioita, jotka eivät olleet Äijälän mukaan siltojen kantavuuden kannalta vaarallisia. Sienen aiheuttamat lahovauriot voivat kuitenkin johtaa vaarallisiin tilanteisiin.

– Ne saattavat aiheuttaa pahimmillaan tieltäsuistumisia, tai sillan päällä oleva puukansi voi pettää ajoneuvon alta, Äijälä sanoo.

Valtion tieverkon kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Väylä on tarkastanut tähän mennessä 34 siltaa, joista viisi oli vaurioitunut. Niiden lisäksi tiedossa on kuusi muuta siltaa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Helsingistä Oulun korkeudelle saakka.

50 000 euron korjaustyöt

Vastaavia sieniongelmia on ollut myös kuntien omistamilla silloilla. Esimerkiksi Kymenlaaksossa reilun 3 000 asukkaan Virolahden kunta joutuu maksamaan tuhot, jotka lahottajasieni on aiheuttanut kunnan keskustassa sijaitsevaan kevyenliikenteen siltaan.

Lue lisää: Outo sieni lahottaa uusia siltoja – useita vaurioituneita jo löytynyt, ja nyt siltoja tutkitaan ympäri maata

Kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettu silta valmistui vuonna 2010. Viime keväänä sillan kannen alapuolella havaittiin lahottajasienen kasvustoa. Se lahottaa sillan puista kansilankutusta.

– Sientä on havaittu kolmessa eri kohdassa. Kansilankutuksen yksittäisiä lankkuja on lahonnut, kunnan tekninen johtaja Markku Uski kertoi alkusyksystä.

Kunta on yrittänyt neuvotella korjauksista urakoitsijan kanssa, mutta urakoitsija on kiistänyt olevansa syypää vaurioihin. Urakoitsijan 10 vuoden takuu päättyy ensi kesänä.

Virolahden kunta ei lähde vaatimaan korvauksia oikeusteitse, vaan aikoo varata ensi vuodeksi sillan uusimiseen 50 000 euroa ja korjata sillan kansilankutuksen viimeistään ensi keväänä.

Jopa miljoonien urakka

Väylä aikoo tarkastaa ensi vuonna kaikki valtion vastuulla olevat 250 puukantista siltaa, jotka on rakennettu tai joiden puukansi on uusittu nykyisillä ohjeilla.

Virastolla on vasta alustavia arvioita siitä, paljonko siltojen uusiminen tulisi maksamaan.

– Valtakunnallisella tasolla puhutaan miljoonista euroista, Väylän taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä arvioi.

Lahoavaa puuta.
Olli Perttula / Yle

Äijälä arvioi, että kuntien omistuksessa vastaavanlaisia puukantisia siltoja on suurin piirtein saman verran kuin valtiolla.

Virasto ei ota vielä kantaa siihen, kenelle korvausvastuu kuuluu tai miten sitä lähdetään jakamaan.

– Vastuutahoa on vaikea nimetä, jos työt on tehty sen mukaan, mitä laatuvaatimukset sanovat, Äijälä sanoo.

Väylä joutuu myös miettimään, miten puukantiset sillat pitäisi jatkossa käsitellä. Markku Äijälän mukaan tämä vaatii vielä tuotekehitystä ja testejä.

Kunta ottaa maksut kontolleen

Virolahden kunta on kysynyt tilanteeseen neuvoa esimerkiksi Kuntaliitolta.

Kuntaliiton lakimies on ehdottanut kompromissiratkaisua, jossa kulut jaettaisiin urakoitsijan kanssa. Tähän urakoitsija ei kuitenkaan ole suostunut.

– Jos yhteisymmärrystä ei löydy, niin käräjille en kuitenkaan tätä välttämättä lähtisi ajamaan. Ellette pysty urakoitsijan törkeää tuottamusta virheen synnyssä osoittamaan, teille jää merkittävä oikeudenkäyntikulujen riski, Kuntaliiton lakimies Joonas Jännäri on todennut vastauksessaan.

Virolahdella on päätetty, ettei kunta lähde peräämään vahinkoja oikeusteitse.