Vanhat kodinkoneet ja autonromut muuttuvat jätteeksi, josta yritykset yrittävät päästä eroon kaikin keinoin – yksi ei ole edes onnistunut siinä

Suomessa vaarallisen jätteen polttoon on ruuhkaa. Moni yritys on saanut luvan luokitella jätettä tavanomaiseksi jätteeksi.

jätehuolto
Kuorma-auto kippaa metalliromua maahan.
Kajaanin Romun kasoissa on SLF-jätettä, jota tulee muun muassa autonromujen ja metallien murskaamisesta.Elisa Kinnunen / Yle

Kierrätysalan yrityksen Kajaanin Romun pihalla on suuren julkisuuden saanut jätekasa. Yrityksen mielestä kasasta ei ole päästy eroon, koska jätteen polttaja Fortum ei ole voinut vastaanottaa tarpeeksi tavaraa polttoon.

Totta on se, että vain yksi yritys ja yksi polttolaitos Suomessa voi käsitellä tätä vaaralliseksi luokiteltua jätettä. Siksi monet yritykset yrittävät päästä eroon vastaavasta jätteestä monin eri tavoin.

Pihalla lojuvien kasojen takia Kajaanin Romua epäillään ympäristörikoksesta. Epäilyn mukaan yritys on rikkonut ympäristölupaa (siirryt toiseen palveluun) varastoimalla alueelle liikaa vaarallista jätettä. Ylen MOT-ohjelma kertoi aiheesta pari viikkoa sitten.

Romukasoissa säilytetään SLF-jätettä, toiselta nimeltään fluffia. Sitä syntyy Kajaanin Romun laitoksella, johon kerätään ja käsitellään romutettavia autoja ja kotitalouksien metallijätettä, kuten pesukoneita, polkupyöriä ja jauhesammuttimia.

Prosessissa metalliromusta eristetään arvokkaat aineet eli metallit, ja jäljelle jää SLF-jätettä. Jäte sisältää esimerkiksi autojen kojelautoja ja tekstiilejä, joissa käytetään palonsuoja-aineita, kuten bromiyhdisteitä. Muun muassa tästä syystä SLF-jäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi.

Henkilö pitää pientä jäteromua kädellään.
SLF-jäte on pientä ja kevyttä raetta, jota jää yli kun murskataan ja erotellaan erilaisia metallijätteitä.Elisa Kinnunen / Yle

Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin vain yksi vaarallisen aineen polttolaitos Riihimäellä. Sen omistaa energiayhtiö Fortum.

Kajaanin Romun mukaan ongelma on siinä, että kaikki sen SLF-jätteet eivät mahdu poltettaviksi Fortumille.

Riihimäen voimalaitoksen pitäisi riittää fluffin polttamiseen

Fortumin Riihimäen voimalaitoksella on siis monopoli vaarallisen jätteen polttamiseen. Lisäksi vaarallista jätettä ei voida polttaa siinäkään voimalassa täysipäiväisesti, vaan vähän kerrallaan. Laitoksella on yksityisenä yrityksenä vapaus valita, kenen jätteitä se polttaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mika Horttanaisen mukaan tilanne ei ole hyvä, jos tällaisen jätteen loppukäsittely on yhden yrityksen varassa. Hän myös epäilee sitä, onko Suomessa tarpeeksi polttokapasiteettia kyseiselle jätteelle.

Kajaanin Romun toimitusjohtaja Matti Nyyssösen mukaan vaarallisen jätteen polttoa Suomessa ei ole hoidettu hyvin tällä hetkellä, koska he eivät pääse jätteestä eroon tarpeeksi nopeasti.

Nyyssönen ei vaikuta tyytyväiseltä Fortumin toimintaan myöskään tulevaisuutta ajatellen.

– Meillä on tälle vuodelle sopimus, jossa kerrotaan, paljonko jätettä saadaan viedä. Ensi vuodelle sopimus on vetämässä, mutta Fortum ei ole kertonut, minkälaisen määrän he ottavat vastaan, Nyyssönen kertoo.

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtajan Kalle Saarimaan mukaan yhtiö sopii yrityskohtaisesti, kuinka paljon vaarallista jätettä se vastaanottaa. Yleensä määrä on se, mitä kyseinen yritys tuottaa vuoden aikana.

Saarimaan mukaan Riihimäen laitoksen kapasiteetti riittää juuri ja juuri siihen, kuinka paljon SLF-jätettä syntyy Suomessa. Saloon valmistuu uusi polttolaitos vuonna 2021, mikä vapauttaa kapasiteettia myös SLF:n polttamiseen Riihimäellä.

Lisäksi Suomessa syntyvän SLF-jätteen määrä on itse asiassa vähenemässä. Metalleja pystytään keräämään jätteen seasta aina vain paremmin prosessien kehittyessä.

Vaarallisen jätteen voi loppusijoittaa kaatopaikalle

SLF-jäte on lain mukaan mahdollista luokitella myös tavanomaiseksi jätteeksi, jolloin sen jatkokäsittely helpottuu ja halpenee. Siihen voi saada luvan, jos onnistuu käsittelemään jätteen siten, että siinä ei ole enää liikaa ympäristölle myrkyllisiä aineita.

Kajaanin Romu haki Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta keväällä 2018 tällaista uudelleenluokittelua nykyisin vaaralliseksi luokitellulle SLF-jätteelle. Tarkoituksena oli saada jätteelle tavanomaisen jätteen luokittelu, jolloin se voitaisiin polttaa tavallisessa jätteenpolttolaitoksessa.

Vastaavia uudelleenluokitteluja on aiemmin myönnetty ainakin Kuusakoski Oy:lle ja Stena recycling Oy:lle.

Kuusakosken hakemus vuodelta 2014 kertoo kestämättömäksi kuvaillusta tilanteesta. Sen mukaan fluffin käsittelymahdollisuudet ovat Suomessa hyvin rajalliset ja vaarallista jätettä syntyy vuosittain enemmän kuin mitä käsittelykapasiteetti pystyy hallinnoimaan.

Pohjois-Suomen AVI antoi Kajaanin Romun SLF-jätteestä kielteisen päätöksen syyskuussa 2019. SLF-jätteen vaaraominaisuuksia tutkittiin VTT:llä ja tutkittava jäte osoittautui leväkasvustoille haitalliseksi vesiympäristötesteissä.

Ympäristötekniikan professori Mika Horttanaisen mukaan SLF-jätteellä on ihan syystäkin vaarallisen jätteen luokitus, sillä se sisältää monia ympäristölle vaarallisia aineita.

Normaalitilanteessakin fluffille tehdään ympäristölupaa varten pidempiaikaiset seurannat ja tutkimukset, jotta jätteen koostumus ja vaarallisuus voidaan määritellä.

Miksi sitten vastaavat yritykset ovat muualla saaneet luokiteltua jätteitä uudelleen? Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Eevaleena Häkkinen kertoo, että Kuusakoski ja Stena recycling ovat tehneet pitkään työtä prosessien kehittämiseksi.

Näin SLF-jäte tai fluffi on saatu vaaraominaisuustesteissä rajojen sisään, toisin kuin Kajaanin romun jäte.

Aluehallintovirastoilta haettuja jätteiden uudelleenluokitteluja Saarimaa ei sinällään pidä hyvänä. Varsinkin jos vaarallista jätettä päätyy kaatopaikalle. Yrityksille halvempi ja helpompi tapa voi olla ympäristölle haitallisempaa kuin polttaminen.

Hänen mukaansa polttamisessa saadaan kerättyä vielä lisää metalleja, sekä varmasti tuhottua kaikki vaaralliset aineet. Lisäksi SLF-jäte on vaikeaa poltettavaa ja se on myös korrosoivaa.

Jätteen vienti kaatopaikalle voi houkutella yrityksiä taloudellisista syistä. Saarimaan mukaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle vienti on verovapaata silloin, kun se on kaatopaikkakelpoista. Esimerkiksi rakennusjätteistä joutuu maksamaan veroa.

SLF-jätettä ei voi kuitenkaan viedä sellaisenaan kaatopaikalle, sillä siinä on liikaa orgaanista jätettä, kuten muoveja.

Uuden laitoksen perustaminen on monimutkainen juttu

Muut autonromuja käsittelevät yritykset eivät siis ole vastaavissa ongelmissa kuin Kajaanin Romu, koska ne ovat saaneet jätteensä luokiteltua sellaiseksi, että sen voi polttaa tavanomaisessa jätteenpolttolaitoksessa ja osan viedä kaatopaikalle. Niitä jätteenpolton keskittyminen ei siis ole haitannut.

Suomen ympäristökeskuksen Eevaleena Häkkisen mukaan Suomen jätteenpolttolaitokset ovat tarkoituksella ja poliittisista ratkaisuista johtuen yksityisten yritysten hallussa.

Kainuuseen halutaan kuitenkin perustaa nyt oma pienikokoinen vaarallisen jätteen polttolaitos tai loppusijoituspaikka (siirryt toiseen palveluun). (Kainuun Sanomat) Maakunnan omista vaarallisista jätteistä, kuten terveydenhuoltojätteistä, rakennusjätteistä ja SLF:stä, halutaan päästä helpommin eroon.

Hanketta johtaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, mutta yksityinen Kaiku Ympäristö Oy on hankkeessa Ekokympin yhteistyökumppanina ja rahoittajana.

Tällä hetkellä ensimmäinen hanke on ELY-keskuksessa odottamassa lausuntoa. Hankkeiden eteneminen on myös AVI:sta kiinni, joten aikaa saattaa mennä vielä vuosia.

Olipa lopputuloksena loppusijoitus tai polttolaitos, molemmat helpottaisivat Kajaanin Romua pääsemään eroon SLF-jätteestä. Lisäksi polttolaitoksen energia käytettäisiin Romun prosesseihin, joihin nykyisellään käytetään polttoöljyä.

Vaarallisen jätteen polttolaitokset ovat kalliita rakentaa, ja Eevaleena Häkkisen mukaan vaarallisen jätteen polttolaitokset kohtaavat myös tavallista jätteenpolttolaitosta enemmän vastustusta sijoituspaikan asukkaissa. Lisäksi ne vaativat suuren määrän lupia.

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa muistuttaa, että jätteenpolttolaitokset tarvitsevat suuria määriä poltettavaksi, jotta toiminta kannattaisi. Tämänhetkisessä tilanteessa uutta vaarallisen jätteen polttolaitosta ei välttämättä kannata tehdä.

Vaarallista jätettä voi viedä myös ulkomaille. Häkkisen mukaan olisi kuitenkin parempi, että jätteet poltettaisiin lähellä vastaanottopaikkaa.

Miten lopulta käy Kajaanin Romun kasoille?

Kajaanin Romun kasojen ei Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtajan Kalle Saarimaan mukaan pitäisi aiheuttaa suurempia ongelmia, vaan ne saadaan poltettua muutaman vuoden aikana.

Kajaanin romun toimitusjohtaja Matti Nyyssönen vakuuttaa, että yrityksessä tehdään jatkuvasti töitä tilanteen korjaamiseksi. Hänen mukaansa prosessia ollaan muuttamassa ja yritys aikoo hakea uudelleen jätteen tavanomaiseksi luokittelua.

ELY-keskuksen mukaan jätteet saavat olla yrityksen alueella sellaisenaan vuoden ja käsiteltynä kolme vuotta.

Henkilö seisoo suuren jätekasan vieressä.
Marraskuun lopulla SLF-jätettä oli Kajaanin Romun alueella noin 56 000 tonnia. Yrityksen ympäristöluvan sallima määrä on 200 tonnia.Elisa Kinnunen / Yle

Kasojen kasvaessa kustannuksia siirretään tulevaisuuteen, ja aina on myös vaarana se, että yritystoiminta loppuu ja jätteet jäävät muiden vastuulle.

– Lainsäädännön puitteissa pitää toimia, vaikka bisnes kärsisi, ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen sanoo.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!