Suomalaiset antaneet yli 400 000 suostumusta biopankkeihin – Ylen kysely vahvistaa, että monelle on epäselvää, mihin he ovat suostuneet

Yle uutisoi viime viikolla biopankkisuostumuksiin liittyvistä ongelmista. Ylen kyselystä käy ilmi, että monet ovat antaneet suostumuksen vähillä tiedoilla.

biopankit
Biomedicumin syväjäädystyshuone.
Biopankkinäytteitä säilytetään metallisäiliöissä nestemäisessä typessä.Nella Nuora / Yle

Suomessa toimii kymmenen biopankkia, joihin kerätään suomalaisten veri-, solu- ja kudosnäytteitä.

Biopankit luovuttavat näytteitä ja niihin yhdistettyjä terveystietoja pseudonymisoituna eli ilman henkilötunnistetietoja eteenpäin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.

Ylen A-studion ja MOT:n toimitukset selvittivät biopankkien toimintaa Suomessa. Ylen selvityksen perusteella biopankit ovat luovuttaneet suomalaisten tietoja ainakin yli sataan osittain tai kokonaan kaupalliseen hankkeeseen.

Siitä huolimatta kaikki biopankit eivät kerro suostumuslomakkeissaan, että ne luovuttavat tietoja myös yritysten tuotekehitykseen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää tilannetta ongelmallisena.

Ylen jutun yhteydessä julkaistussa kyselyssä Yle kysyi lukijoilta, ovatko he antaneet biopankkinäytteen ja mitä heille on asiasta kerrottu. Kyselyyn tuli yli sata vastausta.

Monista vastauksista käy ilmi, että ihmisille annettiin ainoastaan tiedote tai suostumuspaperi luettavaksi, eikä sen tarkemmin avattu, mistä on kyse. Osa vastaajista koki annetut tiedot epäselviksi ja puutteellisiksi.

“Sain pinon paperia, joka sisälsi suostumuslomakkeen ja selityslomakkeen. Ei suullista selitystä.”

“Ainakin se, että biopankkia hyödynnetään tutkimuksessa. Minulle jäi se käsitys, että kyse on suomalaisesta tieteellisestä tutkimuksesta.”

“Oli jokin lomake, joka piti allekirjoittaa. Jäin käsitykseen, että näytettä voi hyödyntää terveyden edistämiseen, luulin tekeväni hyvän teon, aivan kuin verta luovuttaisi. Kaupallisuutta en osannut edes ajatella!”

“HUS lähettää biopankkilomakkeen oman esitietolomakkeen kanssa. Itse aika huolimattomasti aluksi luin, mistä oli kyse. Oletin automaattisesti lomakkeen olevan jollain tavalla tekemisissä esitietolomakkeen kanssa ja siten 'pakollinen'.”

HUSista vahvistetaan, että suostumuslomake lähetetään esitietolomakkeen yhteydessä. HUSin mukaan samassa yhteydessä on mukana myös lomake, jolla voi kieltää osallistumisensa biopankkitoimintaan.

Myös positiivisia kokemuksia oli.

“Hoitaja antoi minulle monta esitettä biopankista ja miten ne toimivat. Kävimme myös yhdessä kaiken oleellisen tiedon läpi sekä sain esittää kysymyksiä jos koin tarvetta sille.”

“Sain pitkän infopaketin missä varmasti kaikki tarvittava tieto tuli esille.”

THL:n biopankin johtaja Sirpa Soini kertoo, että biopankkien suostumusasiakirjojen laatimisessa vaaditaan tasapainoilua. Toisaalta sen täytyy olla ymmärrettävä ja toisaalta sisältää riittävästi tietoa.

– Suostumuslomakkeet on pitänyt hyväksyttää eri toimikunnissa ja viranomaisilla, jotka kaikki halusivat niihin omia tarkennuksiaan – ja lopputulos on vähän pykälätyyppistä jargonia. Omasta mielestäni on tärkeää, että siinä näkyvät ne pääpointit, Soini kertoo.

Soini perustelee näytteiden ja tietojen luovuttamista yrityksille sillä, että julkisella puolella ei ole samanlaisia tutkimusresursseja.

Näytteen siirto paljastui tuloksia katsoessa

Ylen A-studion ja MOT:n selvityksessä paljastui, että monen näyte voi olla biopankissa ilman heidän lupaansa ja heidän tietämättään. Biopankkeihin on siirretty vanhoista kokoelmista jopa noin 10 miljoonaa näytettä lehti-ilmoituksilla.

Myös Ylen kyselyssä muutamat ihmiset kertoivat saaneensa tietää, että heidän näytteensä oli heidän tietämättään päätynyt biopankkiin.

“Näytteiden tuloksia katsoessani ilmeni, että näytteeni oli luovutettu biopankkiin ilman, että minulta on kysytty mitään. Nyt pitää sitten ruveta ottamaan selvää, miten edelleen luovuttaminen voidaan kieltää. Tuli tosi ikävä tunne.”

THL:n Sirpa Soini pahoittelee, jos julkiset tiedonannot siirroista eivät ole tavoittaneet kaikkia.

– Tässä ei ole kysymys mistään väärinkäytöstä tai riistosta, vaan suomalainen lainsäädäntö on mahdollistanut hyvää tarkoitusta varten olevan toiminnan, jossa on jouduttu punnitsemaan sitä, että pitääkö olla nimenomainen suostumus vai voidaanko toimia viranomaisprosessien kautta.

Soini painottaa, että biopankit toimivat läpinäkyvästi ja suostumuksen voi aina peruuttaa.

Ylen kyselyssä osa vastaajista kysyi, mistä he voivat tarkistaa sen, onko heidän näytteitään päätynyt biopankkeihin.

Lähikuva THL:n sanomalehdessä julkaistusta julkisesta tiedonannosta.
Biopankkilain mukaan tiedon näytteiden siirrosta biopankkeihin voi julkaista verkossa tai päivälehdessä. Näytteenantajia ei tarvitse informoida henkilökohtaisesti.Nella Nuora / Yle

Kansalaisella on biopankkilain mukaan oikeus saada selville, onko hänen näytteitään biopankissa vai ei. Monet biopankit vaativat, että asiaa tiedustellaan kirjallisesti postitettavalla tietopyynnöllä. Biopankit kertovat nettisivuillaan, mistä asian voi kussakin biopankissa tarkistaa.

Lisäksi lain mukaan kansalaisella on oikeus saada tietää, millaisia terveystietoja hänen näytteestään tutkimuksissa paljastuu.

Ylen kyselystä käy ilmi, että myös tätä lupausta oli käytetty, kun ihmisiä oli pyydetty antamaan biopankkinäyte.

“Että näytettä käytetään lääketieteellisissä tutkimuksissa ja minulle kerrotaan jos näytteestäni löytyy jotain mistä minun pitäisi tietää.”

“Tästä on jo jonkin verran aikaa, mutta ainakin;

- Näytteillä tehdään lääketutkimuksen kehitystyötä

- Tutkitaan mahdollisia tautigeenejä

- Minun halutessani minulle voidaan kertoa tautigeenien olemassaolosta”

Ylen aiemmassa selvityksessä kävi ilmi, että biopankit voivat kuitenkin veloittaa kansalaisilta terveystietojen kertomisesta jopa useita satoja euroja. Toistaiseksi ainoastaan yksi biopankki on luovuttanut tutkimuksista selvinnyttä terveystietoa näytteenantajille.

Suostumusta pyydettiin kipulääkityksen alaisena

Ylen kyselyyn vastanneet lukijat kertoivat, että heiltä oli pyydetty biopankkisuostumusta muun muassa sairaalassa ollessa, verenluovutuksessa tai esimerkiksi saadessaan terveydenhuollosta postia.

Yhden vastaajan mukaan häneltä kysyttiin biopankkisuostumusta leikkauksen jälkeen, kun hän oli keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden alaisena. Tapaus sattui vastaajan mukaan HUS:n sairaalassa.

Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta toteaa, että HUS:n ehdoton ohjeistus on, että vahvojen lääkkeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena olevilta henkilöiltä ei pyydetä biopankkisuostumusta. Suostumusta ei kysytä esimerkiksi heräämössä tai leikkaukseen menossa olevilta esilääkityiltä potilailta.

- Meillä on töissä 25 000 ihmistä, joten vaikea sanoa miten kaikki tekevät, mutta meidän ohjeistuksemme ja koulutukset vahvasti ohjaavat siihen suuntaan, että näin ei voisi käydä. Mutta tietenkään yksittäisten ihmisten toimintaa ei voida tietää.

Pitkäranta painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisilla on valmiudet arvioida potilaan kyky ymmärtää suostumus.

Monet lukijoista olivat tyytyväisiä, että he olivat antaneet biopankkinäytteen ja edistäneet tiedettä sitä kautta. Jotkut vastaajista mainitsivat, että he toivoivat oman näytteensä antavan lisätietoa tietyistä sairauksista.

Osa suhtautui asiaan kriittisemmin.

“Hyvä, jos se on hyvää tarkoitusta varten. Toisaalta haluaisin tietää mitä siitä löytyi. Sitä ei ole kerrottu. Ei myöskään mistä voin näytteestäni tiedustella.”

“Kaduttaa! Huolestuttaa mihin kaikkeen voi vaikuttaa tulevaisuudessa. Ja tyttäreni asioihin.”

“Arkaluontoinen genomitieto ei saa missään olosuhteissa siirtyä kaupallisiin tarkoituksiin tai väärämielisten valtioiden käyttöön. Olisi todella mielenkiintoista tietää onko kudostani säilytetty operaatioiden tai synnytysten yhteydessä ja jos on, niin onko tietoja käytetty muuhun kuin tieteelliseen tutkimukseen ja kuinka anonymisointi on tehty.”

THL:n biopankin johtaja Sirpa Soini painottaa, että kenenkään henkilötunnistetietoja ei luovuteta eteenpäin, vaan näytteet ja tiedot luovutetaan pseudonymisoituina tutkimushankkeisiin.

Hänen mukaansa yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa on olennaista lääketieteen kehittämisessä.

– Julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti ole sitä riskirahaa, joilla voitaisiin kehittää uutta diagnostiikkaa tai tuotteita. Voidaan sanoa, että on esimerkiksi tuhat erilaista tutkimusideaa, joihin satsataan miljardeja ja ehkä yhdestä niistä tulee tuote.

Soini toivookin, että biopankeista ja niiden tutkimushankkeista puhuttaessa käytäisiin enemmän arvokeskustelua.

– Suomessa on oikeus lähestulkoon ilmaiseen hoitoon ja oikeus saada tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa. Kyllä tämä on viime kädessä jokaisen etu, että saamme täällä tehtyä tutkimusta ja sen pohjalta tietoa, jota voidaan käyttää terveydenhuollossa. Haluaisimmeko me, että meille tuodaan ulkomailta kaikki ratkaisut?

Lue lisää:

Suomalaisilta on siirretty 10 miljoonaa näytettä biopankkeihin ilman suostumusta - jopa kuolleiden näytteitä voidaan luovuttaa kansainvälisten lääkejättien käyttöön

Satojen tuhansien suomalaisten geeni- ja terveystietoja säilytetään Googlen pilvipalveluissa – “Google kykeni turvaamaan tietoturvan parhaiten”