Saamelaisille esitetään enemmistöä historialliseen totuus- ja sovintokomissioon – lue pääkohdat torstaina julkaistusta esityksestä

Saamelaisten ja Suomen valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi on ottanut seuraavan askeleensa. Jos torstaina julkaistu esitys hyväksytään, nimetään seuraavaksi komission jäsenet.

saamelaiset
saamenlippu ja suomenlippu
Vesa Toppari / Yle

Esitys saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi Suomessa on julkaistu.

Suomen valtio, Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous aloittivat neuvottelut saamelaisten ja valtion välisestä totuus- ja sovintoprosessista helmikuussa. Siitä lähtien osapuolet ovat työskennelleet komission mandaattiesityksen parissa.

Mandaatti on nyt julkaistu ja seuraava askel onkin, että Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous hyväksyvät sen. Hyväksymisen jälkeen voidaan aloittaa totuus- ja sovintokomission nimeämisprosessi.

Yle on koonnut esityksen keskeisimmän sisällön tähän artikkeliin. Kokonaisuudessaan mandaattiesitys on luettavissa Saamelaiskäräjien nettisivulla (siirryt toiseen palveluun).

Päätavoitteet: selvittää tapahtumia ja ehdottaa parannuksia

Torstaina julkaistun esityksen mukaan saamelaisten ja valtion välisen totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on tunnistaa ja arvioida syrjintää, jota saamelaiset ovat kokeneet sekä historiassa että kohtaavat yhä nykypäivän Suomessa.

Tarkoitus on selvittää muun muassa Suomen valtion sulauttamispolitiikkaa ja muita saamelaisten oikeuksien loukkauksia sekä selvittää, miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä tällä hetkellä. Komission tulee tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komission on pyrittävä ottamaan työssään huomioon saamelaisten oikeuksien toteutumiseen vaikuttavat keskeiset muutostekijät, kuten ilmastonmuutos.

Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Tähän saamelaisten tulee saada saamenkieleen ja -kulttuurin pohjautuvaa psykososiaalista tukea.

Sámi leavga
Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Komission työn tavoitteena on myös vahvistaa saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin tuntemusta valtaväestön keskuudessa ja siten luoda edellytyksiä väestösuhteiden myönteiselle kehitykselle. Komission tulee lisäksi ehdottaa, miten yhteyksiä voitaisiin parantaa sekä saamelaisten ja Suomen valtion välillä että saamelaisten keskuudessa.

Tarkoituksena on, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja vahvistaa yhdessä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Tarkoituksena on saavuttaa luottamukseen perustuva vuorovaikutus, joka tukee saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, joiden ytimessä on yhteys maahan ja veteen.

Ottaen huomioon, että saamelaiset ovat kansa neljässä maassa, ja että vastaavia totuus- ja sovintoprosesseja on käynnissä tai suunnitteilla myös Norjassa ja Ruotsissa, komission työssä on syytä huomioida myös pohjoismainen näkökulma ja rakentaa yhteyksiä muiden pohjoismaiden prosesseihin.

Viisi komissaaria, pääsihteeri ja mahdollisesti muita työryhmiä

Saamelaisille esitetään enemmistöä viisihenkisessä totuus- ja sovintokomissiossa. Viidestä komissaarista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti Suomen saamelaisten kolme kieliryhmää ja pyritään ottamaan huomioon myös sukupuolten välinen tasa-arvo.

Totuus- ja sovintokomission jäsenten tulee nauttia laajaa luottamusta sekä saamelaisen että suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Komission jäsenillä tulee olla erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Jäsenet ovat riippumattomia, eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heidät komissioon joko esittänyt tai valinnut.

Saamen lippu.
Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla sekä perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen myös pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

Eri viranomaisten toivotaan tekevän yhteistyötä komission kanssa ja auttamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa komission niin pyytäessä. Komissio voi hankkia tietoa ja tehdä muuta yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa.

Komission asettaa lopulta valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Seurantaryhmä prosessin tueksi

Totuus- ja sovintoprosessin tueksi esitetään parlamentaarista seurantaryhmää.

Seurantaryhmässä olisi edustajansa niin Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta, eduskuntapuolueilta kuin myös evankelisluterilaiselta kirkolta ja ortodoksiselta kirkolta.

Seurantaryhmän puheenjohtajana toimisi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri.

Raportin on määrä valmistua kolmessa vuodessa

Totuus- ja sovintokomission tulee laatia työstään raportti, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti on määrä luovuttaa valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä.

Mikäli komissio katsoo tarkoituksenmukaiseksi, se voi antaa työstään myös väliraportteja.

Sovintoprosessin aineisto arkistoidaan Kansallisarkiston Saamelaisarkistoon. Määrärahan komission toiminnalle osoittaa valtioneuvoston kanslia.

Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous käsittelevät mandaattia joulukuussa

Totuus- ja sovintokomission mandaattia koskevat neuvottelut käynnistettiin valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä helmikuussa 2019 Inarin kunnan Sevettijärvellä valtiosihteeri Paula Lehtomäen, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffin johdolla. Neuvotteluissa laaditun mandaattiesityksen sisältö viimeisteltiin etäyhteyksin järjestetyissä kokouksissa viime huhtikuussa.

Valtio, Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous päivittivät mandaatin lokakuussa valtiosihteeri Raimo Luoman johdolla käydyssä neuvottelussa.

Seuraavaksi totuus- ja sovintokomissiolle ehdotettu mandaatti on tarkoitus käsitellä Saamelaiskäräjien kokouksessa ja Kolttien kyläkokouksessa. Mikäli ne hyväksyvät mandaatin sisällön, aloitetaan komission jäsenten nimeämisprosessi. Suomen hallitus hyväksyi ehdotuksen totuus- ja sovintokomission asettamiseksi jo iltakoulussaan 13.11.

Kolttien kyläkokous käsittelee asiaa 12.12.2019 Nellimin, Keväjärven ja Näätämön kolttaneuvostojen yhteisessä kokouksessa. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee asiaa 17.–18.12.2019.

Totuuskomissioita on käytetty apuna ympäri maailman

Erilaiset totuusprosessit ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta joutuivat kokemaan asuntolakouluissa. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet. Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä sai korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.

Etelä-Afrikassa totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.

Norjassa saamelaisten ja kveenien totuuskomissio on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Komission tarkoituksena on ollut selvittää saamelaisten ja kveenien kipeitä muistoja ja traumaattisia kokemuksia norjalaistamisesta. Totuuskomission työ on edelleen käynnissä.

Lue myös:

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Sisäministeri Ohisalo: “Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa”

Sovinnon ja totuuden jano voitti vilpittömyyden epäilykset – Saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi aloitetaan

5.12.2019 klo 12.45: Korjattu virheellinen tieto siitä, että mandaattia käsiteltäisiin vielä myös hallituksen neuvotteluissa.