Analyysi: Kulmuni kaatoi Rinteen, mutta keskustan karmeat kannatusluvut uhkaavat kaataa Kulmunin

Posti-kohu on syönyt hallituksen suosiota ja vauhdittanut opposition rynnistystä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Jyrki Hara.

puolueiden kannatus
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinne ja Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. marraskuuta 2019.
SDP:n ja keskustan puheenjohtajat Antti Rinne ja Katri Kulmuni eduskunnan täysistunnossa marraskuussa. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ylen uuden kannatusmittauksen tulokset aiheuttavat väristyksiä ainakin keskustan ja perussuomalaisten puoluetoimistoilla.

Helsingin Apollonkadulla keskustalaiset yrittävät suhtautua kannatuslukemaan, joka on kaikkien aikojen surkein. Isolla Roobertinkadulla perussuomalaiset lienevät vähän hämillään hekin: Kannatuksen rakettinousu vain jatkuu ja puolue on suositumpi kuin koskaan.

Mittauksen ensimmäiset puhelinhaastattelut on tehty Postin lakon aloituspäivänä, viimeiset hallituskriisin huipentuessa viime tiistaina. Mittausjakso kattaa siis Posti-kohun kiivaimmat poliittiset käänteet aina pääministeri Antti Rinteen eroon asti.

Näyttää ilmeiseltä, että Postin työtaistelun saama valtaisa huomio ja siihen liittynyt poliittinen riitely ovat sataneet opposition laariin. Perussuomalaisten lisäksi kokoomus on vahvistunut selvästi ja on nyt Suomen toiseksi suosituin puolue tukevan etumatkan turvin.

SDP toivoi Postin työntekijöitä puolustaessaan vetoavansa duunariäänestäjiin, mutta sen kannatusalamäki on jatkunut.

Kulmunin startti lässähti

Vain 10,6 prosenttia suomalaisista äänestäisi nyt keskustaa. Tällaisessa kannatusalhossa puolue ei ole ennen kulkenut, vaikka Katri Kulmunin piti uutena puheenjohtajana muuttaa suunta aivan toiseksi.

Kulmuni nousi keskustan johtoon kriisitunnelmissa vain kolme kuukautta sitten. Keskusta oli kokenut murskatappion eduskuntavaaleissa, Juha Sipilä oli väistynyt ja uutta vaihdetta etsittiin puheenjohtajavaihdoksesta.

Alkusyksyn kannatusmittauksissa puolueen suosio piristyikin hieman – sukeltaakseen nyt uuteen mahalaskuun.

puoluekannatus
Lasse Isokangas / Yle

Kulmunin ajateltiin edustavan paitsi uutta sukupolvea, myös perinteisempää keskustalaisuutta Sipilän porvarihallituksen oikeistotuulien jälkeen. Aluepolitiikka ja köyhien asia nousivat puheisiin, hallitusyhteistyö vasemmiston kanssa lähti käyntiin.

Samalla keskusta on yrittänyt esiintyä tiukan talouspolitiikan takuupuolueena hallituksessa, joka on tunnettu menolisäyksistään. Kaksoisrooli on vaikea.

Kulmunin esiintyminen on ollut maltillisen varovaista ja hän tukeutuu usein ympäripyöreiden iskulauseiden toistamiseen. Kannatuslukemien valossa tämä ei toistaiseksi ole vakuuttanut äänestäjiä.

Puheenjohtaja punnitaan puoluekokouksessa

Kulmunin johdolla keskusta kaatoi oman hallituksensa pääministerin. Epäluottamuslausetta Rinteelle on tosin julkisuudessa epäilty ihan muiden kuin Katri Kulmunin hankkeeksi.

Tapahtumasarjan heijastukset puolueiden kannatukseen eivät täysimääräisesti tässä mittauksessa vielä näy.

Jos keskustan kannatus ei ala nousta ja selvästi, Katri Kulmuni joutuu kantamaan huolta myös omasta asemastaan jo puheenjohtajakautensa alkumetreillä. Kulmuni itse linjasi puheenjohtajaksi noustessaan, että keskusta ei voi olla kymmenen prosentin puolue.

Seuraava keskustan sääntömääräinen puoluekokous on jo kesäkuussa. Huippusuosittu Annika Saarikko tosin ilmoitti juuri ennen Kulmunin valintaa syyskuussa, ettei halua haastaa tuoretta puheenjohtajaa vielä ensi kesänä Vantaalla.

Jos keskustan kannatus kyntää vielä keväällä poikkeuksellisen syvällä, haastajia voi silti ilmaantua.

Kahden kärjen oppositio rynnistää

Kokoomuksella menee suosiomielessä vaihteeksi vahvemmin. Perussuomalaisten nopean kannatusnousun rajaa vasta arvaillaan.

Oppositio tietysti paisuu kun hallitus riutuu. Rinteen punamulta ei oikein missään vaiheessa päässyt nauttimaan erityisestä kuherruskuukaudesta ja vain puoli vuotta istuttuaan se jo kaatui. Vaikeudet ovat kasaantuneet SDP:lle ja keskustalle, vihreiden ja vasemmistoliiton suosio sen sijaan on korkeammalla tasolla kuin kevään vaaleissa.

Kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ovat hakeneet lisäpisteitä hallituksen Posti-kompastelusta ja onnistuneet.

Kiinnostava kysymys on oppositiopuolueiden keskinäisen suhteen kehitys tästä eteenpäin.

Orpo on pitänyt vanhasta muistista etäisyyttä perussuomalaisiin ja korostanut aitokokoomuslaisen oppositiopolitiikan voimaa. Perussuomalaiset vaalivat niin ikään itsenäisyyttään ja omaleimaisuuttaan, eikä yhteisiä operaatioita kokoomuksen kanssa ole nähty.

Muissa puolueissa aletaan kuitenkin tajuta, että perussuomalaisten suosio voi olla pysyvää sorttia. Jos se säilyy nykyisellä tasollaan tai nousee edelleen, puolue voittaa tulevat vaalit liehuvin lipuin. Voitto eduskuntavaaleissa tarkoittaisi, että seuraavaa hallitusta alettaisiin rakentaa Jussi Halla-ahon johdolla.

Viimeistään tuossa vaiheessa perussuomalaisten salonkikelpoisuus todella punnittaisiin. Muissa puolueissa pohditaan kaiken aikaa suhtautumista alati voimistuvaan, jyrkkälinjaiseen populistipuolueeseen.

Kaikilla muilla on roppakaupalla nielemistä perussuomalaisten ilmasto-, EU- ja maahanmuuttolinjoissa. Silti kokoomuksen riveistä on jo kuultu (siirryt toiseen palveluun) laskelmia porvarillisesta enemmistöhallituksesta, jossa perussuomalaiset olisivat mukana.

Jos Halla-ahon johtama perussuomalaiset onnistuu vakiinnuttamaan paikkansa prosenttikaupalla muita suositumpana puolueena, voi hankaliinkin linjaeroihin alkaa löytyä luovia ratkaisuja. Ainakin, jos oman puolueen hallitustie on siitä kiinni.

Lisää aiheesta:

Ylen mittaus: Perussuomalaiset jyristelivät taas eteenpäin, keskustalle kaikkien aikojen murskaluvut

SDP:n imago sukelsi jo ennen pahinta Posti-sotkua, luottamus perussuomalaisiin vahvistunut selvästi – uusin puoluebarometri karu hallitukselle