1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Espanja

Taitoluistelua palmujen alla – Aurinkorannikolla eletään espanjalaista arkea suomalaisin maustein

Suomalainen identiteettini ei katoa, sanoo yli 20 vuotta sitten Espanjaan muuttanut Miia Paukkunen.

Espanja
???
Miia Paukkunen harrasti Suomessa aktiivisesti taitoluistelua. Nyt sama harrastus jatkuu Espanjassa.Maija Salmi / Yle

MIJAS, AURINKORANNIKKO Sekarotuinen Max-koira haukkuu eteisessä, kun Miia Paukkunen saapuu Aurinkorannikolla Mijasin kylässä sijaitsevaan kotiinsa.

Takana on työpäivä suomalaisille golfmatkoja järjestettävässä yrityksessä sekä paikallisen suomalaisen elokuvakerhon jouluelokuvanäytös, jossa Paukkunen on ollut lipunmyyjänä.

Vielä edessä odottavat taitoluistelutreenit, joihin kaksilapsisen perheen nuorempi tytär lähtee mukaan.

– Laita tavarat nopeasti kassiin, meillä on kiire, Paukkunen käskee tytärtään Soniaa samalla kun voitelee eväsleipiä keittiössä.

Max-koirakin on lopettanut haukkumisen ja odottaa, että eväsleivistä putoaisi edes muutama muru parempiin suihin.

Keittiön seinällä roikkuu suomalainen seinäkalenteri, johon on merkitty menoja sekä suomeksi että espanjaksi.

Ihmisiä kadulla
Moni on tullut viettämään Aurinkorannikolle eläkepäiviään. Nykyään tulijoiden joukossa on yhä enemmän nuoria.Maija Salmi / Yle

Paukkunen, 46, saapui Málagaan ensi kertaa noin 20 vuotta sitten.

Parikymppisen opiskelijan oli tarkoitus tulla ainoastaan kesätöihin suomalaiseen ravintolaan, mutta toisin kävi.

Työpaikalla Paukkunen tapasi aviomiehensä ja muutti opintojen päätyttyä kokonaan Espanjaan.

Pari meni naimisiin, sai kaksi tytärtä ja kotipaikka on ollut jo yli 20 vuotta suomalaisten suosiman Fuengirolan kaupungin kyljessä sijaitseva Mijasin kylä.

Koti-ikävää ei ole vuosien aikana ehtinyt syntyä, sillä ympärillä oli alusta asti myös suomalaisia.

– Elän espanjalaista arkea suomalaisin maustein, Paukkunen luonnehtii.

Kaapissa aina ruisleipää

Suomalaisuus näkyy paitsi ystäväpiirissä, myös juhlapyhien vietossa ja siinä, että kaapissa on yleensä aina ruisleipää.

Myös taitoluistelun harrastaminen onnistuu Espanjassa, sillä naapurikaupungista löytyy jäähalli, jossa Paukkunen toimii paikallisen taitoluisteluseuran ohjaajana nyt neljättä vuotta.

Koko elämänsä Espanjassa asuneet tyttäretkin ovat innostuneet äitinsä nuoruuden harrastuksesta.

Vaikka Espanjastakin tulee nimekkäitä luistelijoita, kovin yleinen harrastus se ei ole etenkään lämpimällä Aurinkorannikolla.

Paukkusen oppilaista suurin osa on kuitenkin espanjalaisia.

– Harrastuksen suosio on kasvussa täälläkin ja osittain meidän suomalaisten ansiosta, pian luisteluvalmentajan virallisen pätevyyden saava Paukkunen sanoo.

Luistelijoita
Miia Paukkunen vetää luistelutreenejä Benalmádenan jäähallissa Aurinkorannikolla. Suurin osa oppilaista on espanjalaisia.Maija Salmi / Yle

Max-koira alkaa jälleen haukkua, kun ovi kolahtaa ja isä Samir saapuu töistä. Pian haukkuminen vaihtuu iloiseksi hännän heilutukseksi.

Yhtä nopeasti suomen kieli vaihtuu espanjaksi.

Se on perheen yhteinen kieli, mutta tyttärilleen Paukkunen puhuu lähes pelkästään suomea.

Molemmat ovat käyneet viime vuodet suomalaista koulua, mikä on parantanut kielitaitoa entisestään.

–Myös mieheni on siinä sivussa joutunut oppimaan suomea, Paukkunen nauraa.

Kielitaidon puute ei haittaa

Pelkästään Aurinkorannikolla ainakin osan aikaa vuodesta asuvia suomalaisia on arviolta jopa 20 000–30 000.

Paukkusen tapaan pysyvästi Aurinkorannikolla asuvia on joitakin tuhansia.

– Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, sillä kaikki eivät muuta kirjojaan Espanjaan. Joka syksy suomalaisia tuntuu kuitenkin olevan enemmän, kertoo Fuengirolassa yrittäjänä työskentelevä Antti Pekkarinen.

Kyseessä on suurin suomalaisyhteisö ulkomailla, joka muistuttaa monelta osin suomalaista pikkukaupunkia. Pekkarinen tuntee suomalaisyhteisön hyvin, sillä kaikki hänen yrityksensä tuottavat palveluja pääasiallisesti heille.

???
Antti Pekkarisen mukaan Aurinkorannikolle perustetaan nykyään kaikenlaisia suomalaisyrityksiä ja työpaikkoja on laidasta laitaan. –Monella on edelleen mielikuva, että täällä on mahdollista tehdä vain puhelinmyyntiä. Se ei pidä paikkaansa.Maija Salmi / Yle

Pekkarinen pyörittää muun muassa suomalaista lehteä ja ostoskeskusta, jonka alakerrassa toimii alueen ensimmäinen suomalainen sauna.

15 vuotta sitten Fuengirolaan muuttaneelle Pekkariselle Espanja on koti, vaikka hän ei vieläkään puhu erityisen sujuvaa espanjaa.

– Kyllä kielitaidon puute vähän hävettää, mutta pärjään siitä huolimatta täällä ihan hyvin, Pekkarinen sanoo.

Niin pärjää moni muukin.

Suomalaisyhteisö on alueella paisunut niin suureksi, että lähes kaikki palvelut on saatavilla suomen kielellä.

Espanjan Aurinkorannikkolla talvehtivien eläkeläisten määrä kasvaa vuosittain ja nuoria tuo rannikolle lisääntyneet etätyömahdollisuudet ja työpaikat lukuisissa suomalaisyrityksissä.

– Eläkeläiset ovat varmasti edelleen suurin ryhmä, mutta nuorten osuus kasvaa jatkuvasti, Pekkarinen sanoo.

Loma-asuntojen välitys.
Aurinkorannikolla toimii muun muassa lukuisia suomalaisia kiinteistönvälitysyrityksiä.Elena Guillén

“Espanjan kesä on liian kuuma”

Voisi ajatella, että espanjalaiseen elämänmenoon tottuneelle suomalaiselle Aurinkorannikko olisi vihoviimeinen asuinpaikka.

Miia Paukkuselle Aurinkorannikko on kuitenkin koti, josta hän ei ole koskaan tosissaan haaveillut muuttavansa pois.

– En koe niin sanottua Suomi-kuplaa häiritsevänä. Täällä on hyvin kansainvälistä, Paukkunen muistuttaa.

Vaikka Aurinkorannikolla voi elää palmujen katveessa hyvin suomalaista elämää, kaipuu kotimaahan iskee silti.

– Kaipaan ystävien ja perheen lisäksi erityisesti omaa suomalaista saunaa ja kesää. Täällä on silloin aivan liian kuuma.

Elämä Espanjassa on saanut arvostamaan myös suomalaista kulttuuria toisella tavalla.

– Kouluikäisten lasten äitinä pitää mainita koulutus. Espanjalaista koulujärjestelmä on heikko Suomeen verrattuna.

Itsenäisyyspäivänä Paukkusen ikkunalaudalla syttyvät siniset kynttilät.

– Vaikka asuisin koko loppuelämäni täällä, suomalainen identiteettini ei katoa.

Lue lisää:

Liisa Hanén otti äkkilähdön ja vetää nyt joogaa suomalaisille Aurinkorannikolla, Hannu Hallamaan perhe pakeni sinne Neuvostoliittoa – Espanjan suomalaisyhteisö on muuttunut 50-luvulta lähtien

Oululainen opettajaperhe karistaa kotimaan tomut jaloista ja painelee töihin Espanjaan – "Onhan se aika mahtavaa"