Tältä näyttää tuleva Kansallismuseon lisärakennus – arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien Atlas

JKMM Arkkitehdit teki sen taas. Nyt suomalaistoimisto suunnittelee Kansallismuseon lisärakennuksen. 

Suomen kansallismuseo
Atlas Mannerheimintieltä nähtynä.
Atlas Mannerheimintieltä nähtynä.JKMM Arkkitehdit

JKMM Arkkitehtien veistoksellinen, leijuvalta näyttävä lasinen Atlas voitti Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailun. Palkintoperusteluissa rakennusta kehutaan kokonaisotteeltaan uljaaksi ja saavutettavuudeltaan hyväksi.

– Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu, perusteluissa todetaan.

Atlasta kiitetään myös toiminnallisuudesta ja luontevuudesta. Näyttelytilat on suunniteltu maan alle ja rakennuksen katto näyttää sieltä pallomaiselta. Julkisivussa lasi ja massiivirakenteet käyvät vuoropuhelua.

Voittajaehdotusta tiedotustilaisuudessa kuvaillut palkintolautakunnan jäsen, arkkitehti SAFA Jaana Tarkela kuvailee Atlaksen leijuvalta vaikuttavan katon ja Mannerheimintien uuden sisäänkäynnin muodostavan komean parin nykyisen museorakennuksen kanssa.

– Rakennusten väliin syntyy hyvin mitoitettua ulkotilaa, josta avautuu kaarevan lasiseinän kautta mielenkiintoisia näkymiä sisäänkäyntirakennuksiin ja näyttelytilaan asti. Suuren kaarevan lattiapinnan näkyminen maanalaisiin tiloihin luo hienon tunnelman.

Atlas; aulakuva ylhäältä.
Atlas; aulakuva ylhäältä. JKMM Arkkitehdit

Toiminnallisuus tärkeintä

Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström toimi juryn puheenjohtajana. Hänen mukaansa voittaja oli lopulta helppo valita.

– Kyse on kokonaisuudesta, jossa arkkitehtoninen innostavuus ja näyttävyys olivat tärkeitä, ja tietysti toiminnallisuus. Tätä varten on tarkkaan tutkituttu yleisön liikkeitä ja näyttelyrakentamisen tarpeita. Se on pätevä rakennus, joka mahdollistaa vaihtuvia toimintoja, jotka eivät ole mahdollisia upeassa vanhassa rakennuksessa.

Asmo Jaaksin, Teemu Kurkelan, Samuli Miettisen ja Juha Mäki-Jyllilän vuonna 1998 perustama JKMM Arkkitehdit on viimeisten 20 vuoden ajan ollut menestynein suomalainen arkkitehtuuritoimisto. Sen keräämiin palkintoihin kuuluvat muun muassa Rakennustaiteen valtionpalkinto ja Arkkitehtuurin Finlandia. Toimisto on voittanut viitisenkymmentä arkkitehtuurikilpailua

.

Atlas Puutarha
JKMM Arkkitehdit

"Arkkitehtuuri ei ole vaikeaa, mutta monimutkaista"

Kansallismuseon laajennus on kooltaan 4 900 neliötä. JKMM Arkkitehdit lähti suunnittelussa jalostamaan alkuperäisen, kansallisromanttisen museorakennuksen käsityöläisyyttä korostavaa arkkitehtuuria. Olennaisia teemoja uudisrakennuksen suunnittelussa olivat inhimillisyys ja paikan luonne.

– Halusimme luoda Kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.

Miettisen mukaan arkkitehtuuri ei ole vaikeaa, mutta välillä se on hyvin monimutkaista. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa visioitiin, ja seuraavassa sukellettiin syvälle rakennustekniikkaan, hän kuvailee.

– Se yli sata vuotta, minkä Kansallismuseo on ollut auki, on pitkä matka historiaa, jonka Suomi ja koko maailma ovat kulkeneet. Maailma on muuttunut paljon, ja myös rakennustavat. Kansallismuseo on merkkirakennus, jota halusimme kunnioittaa, mutta toisaalta meidän piti löytää rohkeus ilmaista, miltä uusi Kansallismuseo näyttää.

JKMM Arkkitehdit Oy on suunnitellut Suomessa lukuisia uusia kulttuurin, tieteen ja taiteen taloja (siirryt toiseen palveluun). Toimistosta ovat lähtöisin muun muassa AmosRex, Tiedekulma ja Tanssin talo.

Rakentamisen ehtona on vuokranmaksukyky

JKMM ja rakennuttamisesta vastaava Senaatti-kiinteistöt kehittävät kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Konkreettinen kustannusarvio aikatauluineen valmistuu Juha Lemströmin mukaan ensi vuonna.

Voittajan valinnassa painoivat myös ehdotuksen arvioitu hinta ja toteuttamiskelpoisuus.

– Ehdotukset laitettiin suuruusjärjestykseen toteutuskustannusten mukaan. Tavoitehaarukka on noin 50 miljoonaa euroa. Pohdimme myös sitä, millainen ehdotus on rakentamisen kannalta, onko riskejä tai vaikeuksia liikaa, Lemström kuvailee.

Toteuttaminen edellyttää, että OKM ja Museovirasto sitoutuvat Kansallismuseon uusiin vuokrakuluihin. Opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja huomauttaa, että Kansallismuseon näyttelytilojen laajennus on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Kirjaus on selkeä, ja velvoittaa meidät virkamiehet viemään hanketta eteenpäin. Kyse on Senaatin rakennushankkeesta, jolla on kuitenkin vaikutus valtion kulttuuribudjettiin Kansallismuseon kasvavien vuokrakulujen myötä.

Jos kaikki menee tämänhetkisten tavoitteiden mukaan, valmistuisi lisärakennus vuonna 2025, Lemström arvioi.

– Asemakaava on vielä auki, joten kaavoitus kulkee muun suunnittelun rinnalla. Kaavoitus on prosessi, johon kuuluu valitusmahdollisuus, joten takuuvarmaa aikataulua ei ole.

Atlas Halkopiha
Havainnekuva sisältä.JKMM Arkkitehdit

Neljä muuta finalistia jaetulle kolmossijalle

Lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu (siirryt toiseen palveluun) oli avoinna kaikille EU:n jäsenille. Määräaikaan mennessä saapui 185 ehdotusta. Loppusuoralla oli viisi kilpailijaa. Voit katsoa heidän suunnitelmansa täältä.

JKMM Arkkitehdit saa voittoisasta ehdotuksestaan 80 000 euron palkinnon.

Loput neljä finalistityötä jakavat kolmannen sijan, ja niistä jokainen palkitaan 28 500 eurolla.

Kymmenhenkinen tuomaristo jakoi lisäksi viisi kunniamainintaa ja päätti lunastaa kaksi ehdotusta. Kummastakin lunastuksesta korvataan 12 500 euroa.

Kansallismuseo valmistui vuonna 1916. Rakennus on arkkitehtikolmikko Herman Geselliusiuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema. Ulkoapäin se edustaa kansallisromanttista tyyliä.

Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Museo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään. Sillä on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat.

JKMM:n suunnittelutiimi Samuli Miettinen, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Juha Mäki-Jyllilä, Samppa Lappalainen, Marcus Kujala, Samuli Summanen ja Marko Pulli
JKMM:n suunnittelutiimi Samuli Miettinen, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Juha Mäki-Jyllilä, Samppa Lappalainen, Marcus Kujala, Samuli Summanen ja Marko PulliHannu Rytky/Kansallismuseo

Muokattu klo 15:06: lisätty voittajan kommentti.