Suojelupoliisi: Ulkomaiset vakoojat entistä kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrasta

Tuoreen katsauksen mukaan Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

vakoilu
Matkapuhelintukiasema metsässä.
Supo huomauttaa, että tietoliikenneinvestoinneissa pitäisi ottaa huomioon myös kansallinen turvallisuus.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ulkomaisten tiedustelutoimijoiden kiinnostus Suomen kriittiseen infrastruktuuriin on lisääntynyt viime vuosina, käy ilmi Suojelupoliisin torstaina julkaisemasta kansallisen turvallisuuden katsauksesta (siirryt toiseen palveluun).

Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan yhteiskunnan tärkeimpiä toimintoja, kuten esimerkiksi pankki- ja rahoitusalaa, liikennettä ja jakelua ja terveydenhuoltoa.

Tiedustelutoimijat ovat entistä kiinnostuneempiä myös muille strategisille aloille suuntautuneista investoinneista, Supo kertoo.

Supon mukaan Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä eli vakoojia. Lisäksi vuosittain suunnilleen saman verran ulkovaltojen vakoojia käy lyhyillä operatiivisilla tehtävillä Suomessa.

Supon mukaan Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Tiedustelijat kiinnostuneita Suomen politiikasta, jatkuvia kyberoperaatioita

Ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat Suomessa "pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti", Supo arvioi.

Ajankohtaisia ilmiöitä koskevat tiedustelukysymykset vaihtelevat, mutta tiedustelun keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluvat Suomen harjoittaman politiikan ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo tiedotteessa, että tiedustelupalveluilla on tietyt kestoseurantakohteet.

– Niiden lisäksi viime aikoina keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet muun muassa Suomen toiminta EU:n puheenjohtajamaana, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa, kansallinen innovaatiotoiminta sekä korkean teknologian tuotteet, sanoo Pelttari.

Katsauksen mukaan henkilötiedustelun lisäksi Suomeen kohdistuu jatkuvasti kyberoperaatioita, joiden tavoitteena on vakoilu, teknisen ympäristön kartoittaminen tai vaikuttaminen.

Julkishallinnon lisäksi kohteena on ollut myös yritysten keskeinen tuotekehitystieto ja yksittäisten henkilöiden luottamuksellinen viestintä.

Katsauksessa huomautetaan, että kriittisen infrastruktuurin päätyminen kybervakoilua tai -vaikuttamista aktiivisesti harjoittavan valtion hallintaan aiheuttaa uhkan kansalliselle turvallisuudelle jo ennen kuin vakoilua harjoittava valtio päättää käyttää voimaansa.

– Tämä on syytä ottaa jo ennakolta huomioon kriittistä infrastruktuuria koskevissa hankkeissa, kuten 5g-verkkoon liittyvissä investoinneissa, Pelttari sanoo.

Korjaus 5.12. klo 15.03: Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsaus julkaistiin torstaina, ei perjantaina kuten jutussa aiemmin väitettiin.