Firman pikkujoulut eivät ole enää maineensa veroiset: "Sisältävät muutakin kuin juomista"

Viinalla läträämällä ei enää kohoteta työporukan yhteishenkeä, sanoo juhlatutkija.

pikkujoulu
Vaaleanpunaiseksi sävytetty kuva alkoholipulloista kuusenoksien ja jouluvalojen keskellä.
Firmojen pikkujouluissa jaetaan työyhteisölle kehuja selvempinä kuin ennen.Petri Aaltonen / Yle

– Piikki auki, runsaasti ruokaa ja juomaa. Sitten aamulla mietitään, mitä oikein tapahtui.

Näin kuvailee lappeenrantalaisen juhla- ja pitopalveluita tarjoavan Kattava Cateringin yrittäjä Saku Hyttinen takavuosien pikkujoulujuhlintaa.

Aiemmin sanapariin "firman pikkujoulut" liittyi vahva alkoholinhuuruinen lataus. Pikkujouluihin yhdistyivät vähintään mielikuvien, usein käytännönkin tasolla yrityksen jäsentenväliset fyysiset tai sanalliset yhteenotot, syrjähypyt ja juoruilu. Örveltämistä seurasi morkkis ja entistä tulehtuneempi työilmapiiri.

– Sellainen on aika harvinaista nykyään. Väkeviä juodaan vähemmän. Nyt on panostettu enemmän ruokapuolelle ja pidetään muunlaista hauskaa, Hyttinen toteaa.

Kulttuurinmurros

Ajat ovat toden totta muuttuneet. Ryyppääminen ei enää kiinnosta ja läträämisen sijaan keskitytään yhteishengen nostattamiseen mukavilla aktiviteeteilla. Havainnon vahvistaa todeksi suomalaista juhlimiskulttuuria tutkinut Johanna Catani. Jyväskylän yliopistosta tohtoriksi väitellyt Catani näkee kulttuurinmuutoksen olevan pidemmän ajan kehitystä.

– Se on tänä päivänä selvästi havaittavissa, eikä pelkästään pikkujouluissa. Samanlainen ilmiö on näkynyt kaikessa muussakin juhlimisessa, hän huomauttaa.

Tutkijan mukaan pikkujoulujen kuivuminen on seurausta yleisemmästä juomatapojen muuttumisesta.

– Tilastojen mukaan nuorempi sukupolvi juo vähemmän. Alkoholin merkitys on koko ajan vähentynyt ja esimerkiksi nuorten vapaa-ajanviettoon se kuuluu entistä vähemmän.

Pikkujoulut ovat siis siistiytyneet kansan mukana. Elämyksiä haetaan nyt tasapainoisemmalla tavalla.

– Alkoholin myynti ja nauttiminen on pikkujouluissa vähentynyt. Niissä panostetaan nyt enemmän ruokapuolelle, yrittäjä Saku Hyttinen toteaa ykskantaan.

Hän uskoo linjan muuttuneen paitsi juomatapojen raitistumisen myös osittain sosiaalisen median myötä. Se tuo paineita – ei haluta ottaa sitä riskiä, että joku julkaisee kuvan kyseenalaisesta juhlakunnosta.

– Kun otetaan koko ajan kuvia ja videoita, niin ei enää törttöillä.

Alkoholittomien läpimurto

Pikkujoulukansan käännös selvempään päin on havaittu myös Alkon kassalla. Yhä useampi asiakas suunnistaa pikkujoulurientoihin alkoholittomilla juomilla varustetun hyllyn kautta. Siinä missä ennen taskun lämpöön saattoi sujahtaa pullo vettä vahvempaa kirkasta lientä, nyt ostoskassiin tarttuu kenties muutama olut tai kuohuviinipullo – yhä enenevissä määrin alkoholiton sellainen.

– Valikoimamme ei sinänsä pikkujoulukaudella vielä muutu, mutta ostoskäyttäytyminen muuttuu. Tänä vuonna olen huomannut erityisesti alkoholittomien suosion kasvun, joka on ollut pikkujouluaikaan selvästi havaittavissa, vahvistaa Alkon Kouvolan alueen palvelupäällikkö Lasse Laitinen.

Kuohuviini on alkoholittomien juomien kuningas ainakin Alkon menekin perusteella. Seuraavana tulevat alkoholittomat puna- ja valkoviinit.

Myös ruokakaupoissa alkoholittomien juomien suosio on yleisesti noussut viime vuosien aikana ryminällä. S-ryhmässä tämä näkyy selkeästi juuri pikkujoulukauden myyntiluvuissa.

Tämän vuoden marraskuussa alkoholittomia oluita myytiin S-ryhmän kaupoissa jopa kaksinkertaisesti kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Viime vuoden marras-joulukuussa kasvua oli vuotta aikaisempaan verrattuna 50 prosenttia.

Myös alkoholittomien viinien ja lonkeroiden myynnit ovat nousseet.

Raittiusjuomien kysyntä kasvaa edelleen vauhdikkaasti myös K-ryhmän myymälöissä. Tänä vuonna alkoholittoman oluen myynti on kasvanut 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Myös valikoima on lisääntynyt kysynnän mukana, K-ryhmästä kerrotaan.

Joulujuhlasta marrasjuhlaksi

Raittiuskehityksen rinnalla pikkujoulujen vietto on muuttunut muutenkin. Ensinnäkin juhlakausi on pidentynyt. Alkossa tämä näkyy siten, että pikkujoulusesonki alkaa jo marraskuun alussa, aikaisimmillaan jopa lokakuun loppupuolella.

– Kaikki tuoteryhmät nostavat meillä myyntiään silloin. Alkoholillisista juomista suosittuja ovat erityisesti glögit, viinit, kuohuviinit ja oluet, kertoo palvelupäällikkö Lasse Laitinen.

Marraskuu onkin vakiintunut suosituksi pikkujoulukuukaudeksi. Tämä johtuu tutkija Johanna Catanin mukaan muun muassa siitä, että joulukuussa monen kalenterit ovat viikonloppuisin niin täynnä, että sopivaa yhteistä aikaa voi olla isommalla porukalla vaikeaa löytää.

– Ravintola-alalla moni yritys viettää juhlia usein vasta joulun jälkeen, koska joulua edeltävä aika on ravintoloissa hyvin kiireistä, hän huomauttaa.

Joulupöytä on historiaa

Yhtä lailla muutoksen kourissa on ollut myös juhlien sisältöpuoli. Suuria bileitä on nykyisin vähemmän.

– Yritykset järjestävät enemmän osastokohtaisia tai muuten pienempien yksiköiden välisiä pikkujouluja. Harvempi firma pitää enää isoja bileitä, toteaa juhla- ja pitopalveluyrittäjä Saku Hyttinen.

– Asiakkaiden puheiden ja ostokäyttäytymisen perusteella vaikuttaa siltä, etteivät pikkujoulut ole enää megalomaanisia tapahtumia. Niitä saatetaan viettää pienemmissä ryhmissä ja ne sisältävät muutakin kuin juomista, Alkon Kouvolan alueen palvelupäällikkö Lasse Laitinen sanoo.

Lisäksi perinteinen joulupöytä loistaa poissaolollaan yhä useammissa joulujuhlissa. Itse asiassa se alkaa olla jo monin paikoin katoavaa kansanperinnettä.

– Ehkä yksi kahdestakymmenestä seurueesta haluaa joulupöydän, mikä on tosi vähän. Nyt suositaan erilaisia teemoja, kuten Hollywoodia, Meksikoa tai erilaisia leffateemoja. Sitten saattaa olla jotain yksittäisiä jouluruokia mukana, Hyttinen kertoo.

Juhlakansa menee ruoka edellä myös juomaostoksille. Juomavalintoja tehdään siis entistä enemmän ruuan ehdoilla, jolloin alkoholia nautitaan vähemmän puhtaasti humaltumistarkoituksessa.

Hauskuus tuli Ruotsista

Suomalaisten pikkujoulujen juuria etsittäessä on käännettävä katseet länteen. Meillä pikkujouluperinne sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella, mutta tapa levisi Ruotsista. Lundin ja Uppsalan yliopistoissa opiskelijat juhlivat pikkujouluja jo 1800-luvun lopulla. Suomen yliopistojen osakunnissa perinne alkoi 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.

– Pikkujouluja vietettiin Suomessa aluksi myös kotona. Tapa siirtyi myöhemmin myös yrityksiin, aluksi kuitenkin puurojuhlien muodossa. Sen jälkeen perinne on edelleen kehittynyt, Catani taustoittaa.

Suomessa pikkujoulut ovat tavanneet olla isomman porukan juhla, joissa on voinut ilakoida perhejuhlia vapaammin. Kuvaan on kuulunut näin ollen myös tanssia ja alkoholia.

Firman pikkujoulut Suomessa lanseerasi Kone Osakeyhtiö. Ensimmäisenä yrityksenä meillä se vietti pikkujouluja jo 1930-luvulla. Varsinaisesti yritysten pikkujoulut tulivat laajempaan tietoisuuteen Suomessa 1960- ja 70-luvuilla. Juhlatutkija yhdistää ilmiön ainakin osittain suuren kaupungistumisen aikaan.

– Vähintään pikkujouluissa syötiin joulupuuroa, mutta isompiakin juhlia tuolloin vietettiin, Johanna Catani selvittää silloista ohjelmatarjontaa.

Tärkeä sisäpiirin juttu

Ryyppäjäisten sijaan pikkujoulut ovat muodostuneet yrityksille tärkeiksi tapahtumiksi, joiden avulla on mahdollista kiittää ja huomioida työyhteisöä kuluneesta vuodesta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Viinalla läträäminen ei ole tutkijan mukaan enää tämän päivän yhteiskunnassa se tapa, jolla yhteishenkeä kohotetaan. Vaikka iloliemi virtaa yhä vähemmän, yritykset ja järjestöt satsaavat pikkujouluihin aiempaa enemmän.

– Ei pelkästään euromääräisesti, vaan erityisesti sisällöllisesti. Pikkujouluja järjestävät yritykset miettivät entistä tarkemmin, minkä tyyppinen ajanvietto on tärkeää ja merkityksellistä juuri heidän työyhteisössään, Catani kertoo.

Hän korostaakin pikkujoulujen tärkeyttä nimenomaan työyhteisön omana juhlana. Tästä syystä Catani kannustaa yrityksiä järjestelyjen ulkoistamisen sijaan osallistamaan omaa väkeä juhlien suunnitteluun.

– Pikkujoulut ovat vahvasti sisäpiirin juttu ja hyvä niin. Kun tämä huomioidaan niiden sisältöä suunnitellessa, lopputulos on usein onnistuneempi. Juhlista tulee silloin porukan näköinen.

Työyhteisöt ovat nykyään kenties hajautuneempia kuin koskaan aiemmin. Yhä useampi tekee etätöitä tai työskentelee useammalla kuin yhdellä toimipaikalla. Näin ollen työyhteisöjen jäsenet näkevät toisiaan yhä harvemmin ja yhteisten aktiviteettien järjestäminen voi olla hankalaa, vaikka sellaiseen olisikin halukkuutta. Pikkujoulut on usein luonteva tapa saattaa ihmisiä yhteen.

Tutkija Johanna Catani pitääkin pikkujouluperinnettä erittäin tärkeänä tämän päivän työelämässä.

– Yhdessäolon hetkiä kannattaa työyhteisössä olla. Varsinkin sellaisia, joissa ei ole liiketoiminnallista agendaa, ja joihin ei kutsuta muita kuin työyhteisöön kuuluvia. Parhaimmillaan ne ovat samanhenkisiä kuin kahvihuonekeskustelut eli niissä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja asioista voi puhua keskenään avoimesti.