300 muistisairasta vanhusta joutuu muuttamaan, kun hoivapaikka lähtee alta – omaiset järkyttyivät: "Äiti ei ole puhunut enää pitkään aikaan"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muutto on aina ylimääräinen kuormitus vanhukselle.

Vanhusten palvelut
Summankoti -palvelutalo
Haminalaisen Summankodin tehostetun asumispalvelun yksikössä odotellaan jo joulua. Ensi vuonna tehostetun hoidon asukkaat joutuvat odottamaan muuttoa uuteen hoivakotiin.Antro Valo / Yle

Suunnitelma vanhusten hoivapaikkojen sulkemisesta huolestuttaa ikäihmisten läheisiä Kymenlaaksossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa järjestävä Kymsote vähentää (siirryt toiseen palveluun) ensi vuonna 300 tehostetun asumispalvelun paikkaa eri hoivakodeissa. Kyse on käytännössä ympärivuorokautista hoidosta. Sitä saavat ovat useimmiten muistisairaita sekä liikuntarajoitteisia yli 75-vuotiaita hoivapaikkojen asiakkaita.

Lakkautettavien paikkojen asiakkaille ja heidän läheisilleen Kymsote on luvannut, että he saavat tehostettua hoitoa jatkossakin, mutta omaisia askarruttaa mistä ja miten uusi hoitopaikka löytyy.

Kati Paitulan 78-vuotias muistisairas äiti on asunut runsaat kolme vuotta kotikulmiensa lähellä sijaitsevassa Summankodissa Haminassa. Hän on yksi niistä, jotka joutuvat lähtemään uuteen hoitopaikkaan. Muuttopäivä selviää tällä tietoa vasta ensi kesän lopulla.

Summankoti -palvelutalo
Tehostetussa palveluasumisessa hoivaa saavat ikäihmiset ovat tyypillisesti yli 75-vuotiaita, joilla on muistisairaus sekä vaikeuksia liikkua.Antro Valo / Yle

Paitulan äidin hoito on yöhoitoa sisältävää tehostettua palveluasumista. Ensi vuoden jälkeen sitä ei enää ole tutussa paikassa tarjolla. Summankodin toiminta muuttuu niin kutsutuksi tavalliseksi palveluasumiseksi, ilman paikalla olevaa ympärivuorokautista hoitoa.

– Toivon, että kaikkien omaiset pystyisivät jollakin tavalla vaikuttamaan siihen, että uusi hoitopaikka ei olisi kovin kaukana, sanoo Paitula.

Vaikka muuttomatka olisi lyhytkin, muutos voi silti olla kova paikka tuttua ympäristöä ja rutiineja kaipaavalle muistisairaalle, joka on jo tottunut asumaan pienessä yksikössä. Tehostettua hoitoa Summankodissa saa kymmenen asukasta.

– Äiti ei ole enää puhunut pitkään aikaan. Jos joutuu kovin isoon yksikköön, niin miten siihen sopeutuu tuossa vaiheessa. Tuntuu tosi pahalta, että kaikki menee nyt uusiksi, pohtii Paitula.

Yli 100 huolentäyteistä puhelinkeskustelua

Kati Paitula ei ole huolineen yksin. Summankodin palveluesimies Pauliina Purho kertoo soittaneensa hoivakodin asukkaiden kaikille omaisille sen jälkeen, kun tieto Summankotia koskevasta muutoksesta tuli.

Yhden päivän aikana puheluja kertyi yli sata. Purho sanoo käyneensä omaisten kanssa pitkiä keskusteluja.

– Omaiset olivat huolissaan, että mihin asukkaat muuttavat ja pitääkö heidän etsiä läheiselleen seuraava koti. Mutta näin asia ei tosiaankaan ole.

Purho myös rauhoittelee omaisia muuttoon liittyvissä huolissa. Hän korostaa, että tehostettua palveluasumista tarvitsevat ikäihmiset saavat tehostettua hoivaa jatkossakin, ja asuvat yhden hengen huoneissa kuten tähänkin asti.

– Eikä asukkaita heitellä ympäri maakuntaa, vaan haminalaiset asuvat jatkossakin Haminan yksiköissä, lisää Purho.

Pauliina Purho
Haminalaisen Summankodin palveluesimies Pauliina Purho on viime päivinä käynyt pitkiä keskusteluja läheistensä tulevasta asuinpaikasta huolestuneiden omaisten kanssa.Antro Valo / Yle

Uusia hoivapaikkoja ryhdytään etsimään tällä tietoa ensi kesän ja syksyn aikana. Asiakkaiden hoitotarpeita kartoittavan Kymsoten asiakas- ja palveluohjauksen lisäksi avainasemassa ovat asukkaille tutut nykyiset hoitajat, jotka tuntevat asukkaat ja tietävät heidän toimintakykynsä.

– Hoitajat ovat myös läheisessä yhteistyössä omaisten kanssa, sanoo Pauliina Purho.

Aiemmin syksyllä suunnitelmat vanhusten hoivayksiköiden sulkemisista herättivät suurta vastustusta Haminassa. Kaupunginvaltuutetut vaativat lisäselvityksiä Kymsotelta, joka sittemmin peruikin Kellokallion palvelukeskuksen sulkemisen.

Miten käy äidin tapaamisten?

Kouvolan eteläosissa sijaitsevassa Sippolakodissa valmistaudutaan myös asukkaiden siirtämiseen muihin Kymsoten yksiköihin. 24-paikkainen vanhainkoti lakkautetaan ensi vuonna kokonaan.

Sippolassa vain parin kilometrin päässä vanhainkodista asuva Terhi Hede ei lakkautuspäätöstä helpolla niele. Hänen 80-vuotias muun muassa muistisairautta sairastava äitinsä on asunut Sippolakodissa pari vuotta.

– Toivoisin, että lakkautuspäätös peruttaisiin.

Lähellä asuvana hän pääsee katsomaan äitiään useita kertoja viikossa, ja viettämään hänen kanssaan aikaa kahdesta kolmeen tuntia kerralla. Käyntiensä aikana hän muun muassa avustaa hoivayksikön henkilökuntaa auttamalla äitiään syömisessä ja viemällä häntä ulkoilemaan pyörätuolilla.

– Se tässä huolestuttaa, että jos seuraava hoitopaikka on vaikkapa Kouvolan keskustassa, niin mahdollisuus vierailuihin muuttuu täysin, huokaisee Hede.

muistisairaan omainen Terhi Hede äitinsä kanssa
Terhi Hede käy tapaamassa äitiään Sippolakodissa useita kertoja viikossa. Tapaamiset sisältävät ulkoilua, kuten vuosi sitten itsenäisyyspäivänä.Terhi Hede

Sippolakoti sijaitsee Sippolan kirkonkylän tuntumassa, noin 30 kilometrin ja runsaan puolen tunnin ajomatkan päässä Kouvolan keskustasta.

Sippolakodin asukkaiden muuttoa ryhdytään alustavasti kartoittamaan jo ensi vuoden alussa.

– Meillä on tammikuun loppupuolella omaisten ilta, jossa lakkautukseen liittyviä asioita käsitellään. Paikalla on myös Kymsoten johtoa, kertoo palveluesimies Marja Tapiola.

Sippolalaiset yrittivät taistella tänä syksynä vanhainkodin lakkautusta vastaan. Kyläläiset keräsivät adressin, johon kertyi yli 500 nimeä. Lisäksi lähes 40 sippolalaista yhdistystä vetosi Kymsoten johtoon, jotta vanhainkotia ei lakkautettaisi. Kannanotto julkaistiin Keskilaakso (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Vaikutusta ei ollut. Kymsote sinetöi lakkautukset marraskuun lopussa.

Muutto kuormittaa muistisairasta

Vanhuspalveluihin Suomessa perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että muuttoon liittyvä muistisairaan omaisten huoli on aiheellinen.

Tavoiteltava tilanne hänen mukaansa olisi, että elämänsä viimeisinä vuosina tehostetussa hoidossa olevan vanhuksen ei tarvitsisi enää muuttaa.

– On selvää, että asuinpaikan vaihdos on ylimääräinen kuormitus muistisairaalle ja heikkokuntoiselle vanhalle ihmiselle.

Toisaalta Kehusmaa muistuttaa, että tehostetun hoidon asukkaat ovat ammattitaitoisissa käsissä. Muutokset sinällään eivät tule yllätyksenä.

– Hoitohenkilökunnalla on kokemusta tilanteista, joissa muistisairas ihminen joutuu muutoksen keskelle ja miten hän muutokseen reagoi. Sellaisen tilanteen hoitaminen on heidän työtään, kuvailee Kehusmaa.

Siitä ei ole tarkkaa tietoa kuinka usein tehostetussa hoidossa olevat muistisairaat Suomessa joutuvat muuttamaan.

– Mutta tiedossa on, että sitä tapahtuu. On tapahtunut aina, sanoo Sari Kehusmaa.

Riskinä hoidon alimitoitus

Vanhusten hoivapaikkojen lakkautusten taustalla on Kymsoten suunnitelma lisätä kotiin vietäviä terveydenhoidon palveluja.

– Kotihoitoa, kotikuntoutusta, kotisairaalaa sekä digitaalisia palveluja, joilla pystytään parantamaan hoitoa tarvitsevien turvallisuuden tunnetta, kuvailee muutosta Kymsoten terveyden ja ikääntyneiden palvelujen johtaja Jorma Haapanen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan kotiinvietävien palvelujen määrä Kymenlaaksossa on maan alhaisin. Kymsoten alueella kotihoitoa saa vajaat yhdeksän prosenttia yli 75-vuotiaista, kun muualla Suomessa vastaavaa hoitoa ja palveluita saa useampi kuin joka kymmenes.

Kymenlaaksossa vastaavasti ympärivuorokautista tehostettua palvelua hoivakodeissa annetaan enemmän kuin muualla maassa.

Summankoti -palvelutalo
Summankodissa Haminassa tehostettua palveluasumista saa kymmenen henkilöä. Lisäksi talossa on yksi niin sanottu odotuspaikka tehostetulle puolelle. Ensi vuoden jälkeen 30-paikkainen Summankoti muuttuu kokonaan tavallisen palveluasumisen yksiköksi, ja tehostettua hoitoa tarvitsevat joutuvat muuttamaan talosta pois.Antro Valo / Yle

Muutos painopisteen siirtämisessä kotiin vietäviin palveluihin tapahtuu vähitellen eikä tehostetussa hoidossa nyt olevia siirretä koteihin.

– Heille on luvattu loppuelämäkseen tehostetun palveluasumisen paikka. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa, että asumispaikka muuttuu kun yksikkö lakkautetaan tai osasto suljetaan, sanoo Haapanen.

Kotiin vietävien palvelujen lisäämisessä on myös riskinsä. Vanhuspalvelujen tilaa (siirryt toiseen palveluun)Suomessa joka toinen vuosi tutkivan THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo, että lisäpanostuksessa kotihoitoon ja tavalliseen palveluasumiseen riittää huomioitavaa.

– Kotihoidon asiakasmäärät ovat luonnollisessa kasvussa, koska suuret ikäluokat vanhenevat. Kymenlaaksossa kasvua kiihdyttää samanaikaisesti tehtävä muutos palvelurakenteessa. Riskinä on, että kotihoitoon vaadittava lisäpanostus alimitoitetaan.