Analyysi: Ruotsidemokraattien eristäminen on päättymässä

Vielä on kuitenkin pitkä matka ruotsidemokraattien haaveeseen yhteisestä oikeistoblokista kristillisdemokraattien ja maltillisen kokoomuksen kanssa, arvioi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel.

Ruotsin politiikka
Jimmie Åkesson ja Ulf Kristersson.
Jimmie Åkesson ja Ulf Kristersson vaalidebatissa syksyllä 2018.Aftonbladet / Lehtikuva

TUKHOLMA Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra oli hankalassa tilanteessa kaksi ja puoli vuotta sitten. Puolueen kannatusluvut olivat laskeneet rajusti ja häntä kritisoitiin voimakkaasti puolueen sisältä.

Alamäki oli alkanut hänen vuoden alussa tekemästään ehdotuksesta aloittaa yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä. Paine kasvoi ja Kinberg Batra päätti lopulta erota.

Hänen seuraajakseen valittu Ulf Kristersson tapasi ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin kahden kesken eilen. Tapaamisen aiheena oli yhteistyön aloittaminen ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä.

Ulf Kristersson ei joudu eroamaan yhteistyöehdotuksen takia. Ulf Kristersson laskee, että hän voi päästä pääministeriksi sen ansiosta.

Ruotsissa käytiin syksyllä 2018 vaalit, joissa kumpikaan blokeista, vasemmistoblokki tai porvariblokki, ei saanut riittävää enemmistöä päästäkseen valtaan. Kuukausien neuvottelut päättyivät porvariblokin hajoamiseen.

Liberaalit ja keskustapuolue käänsivät entisille ystävilleen selkänsä ja päättivät tukea sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostamaa hallitusta.

Keskustapuolue korosti tekevänsä näin siksi, että se pystyy pitämään ruotsidemokraatit pois vallasta. Hyvitykseksi hallitus toteuttaa monta sille tärkeää kysymystä.

Maltilliselle kokoomukselle ja kristillisdemokraateille päätös oli järkytys. He kutsuivat sitä pitkään petokseksi.

Heille päätös tarkoitti vaikeaan asemaan päätymistä, koska he eivät kahdestaan pysty horjuttamaan hallitusta.

He tarvitsevat myös lisää liittolaisia voittaakseen seuraavat vaalit.

Ensin Ulf Kristersson alkoi houkutella liberaalien kesäkuussa valittua uutta puheenjohtajaa Nyamko Sabunia lähtemään hallituksesta. Media seurasi tiiviisti, tarttuuko Sabuni Kristerssonin houkutteluun.

Liberaalien kannatus oli kuitenkin laskenut voimakkaasti ja ylittäisi tällä hetkellä hädin tuskin valtiopäiville vaadittavan äänikynnyksen. Niin median kuin Kristerssonin kiinnostus Sabuniin on hiipunut.

Sen sijaan Kristerssonin katse on suuntautunut ruotsidemokraatteihin, jotka ovat nousseet kannatuskyselyissä huimasti.

Ruotsidemokraattien kannatus on noussut syksyllä sitä mukaa, kun jengirikollisuus on tullut lähemmäksi tavallisia ihmisiä.

Ruotsalaisia ovat järkyttäneet etenkin äidin ampuminen lapsi sylissään päiväsaikaa Malmössä ja nuoren pojan ampuminen marraskuussa. Lukuisat räjäytykset ja poliisin raportit yhä nuoremmista jengirikollisista tuovat tunteen, että hallitus ei pysty pysäyttämään kehitystä.

Pääministeri Stefan Löfven antoi katastrofaaliseksi kuvatun tv-haastattelun marraskuussa, samoihin aikoihin kuin prinssi Andrew antoi omansa.

Häneltä kysyttiin, näkeekö hän järjestäytyneellä rikollisuudella yhteyttä maahanmuuttoon. Pääministeri kielsi päättäväisesti yhteyden.

Haastattelun jälkeen hän sai kritiikkivyöryn mediassa ja sosiaalisessa mediassa ja maltillinen kokoomus kutsui häntä todellisuudesta vieraantuneeksi.

Ruotsidemokraattien kannatus tulee nousemaan niin kauan, kuin jengirikollisuutta ei saada laitettua kuriin. Sosialidemokraatteja estää tiukemman maahanmuuttopolitiikan laatimisessa hallituskumppani ympäristöpuolueen vastustus.

Ruotsidemokraatit on mennyt maltillisen kokoomuksen ohi ja on toiseksi suosituin puolue. Jos koskaan, niin nyt Ulf Kristerssonilla ja maltillisella kokoomuksella on mahdollisuus perustella kannattajilleen, miksi he lähtevät yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Maahanmuuton lisäksi myös ilmastonmuutos yhdistää. He haluavat pitää ydinvoiman mukana Ruotsin energiavaihtoehdoissa.

Vielä on kuitenkin pitkä matka vaaleihin ja ruotsidemokraattien haaveeseen eli siihen, että kristillisdemokraatit ja maltillinen kokoomus olisivat valmiita muodostamaan blokin heidän kanssaan. Blokin, jota Stefan Löfven kutsuu ruskea-siniseksi.

Jimmie Åkesson on vastikään sanonut, että hänellä on aikaa odottaa.

Ensimmäiset askeleet on otettu.