Vientialojen laajat lakot alkavat maanantaina – neuvotteluissa ei edistytty

Mukana on jopa 100 000 työntekijää, ja suorat taloudelliset menetykset nousevat 400 miljoonaan.

lakot
Terminaalitraktori siirtää konttia vauhdilla Vuosaaren satamassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Vientialoja koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ole tapahtunut edistystä viikonloppuna, ja laajat lakot alkavat maanantaina. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisen kiistan uutta neuvotteluajankohtaa ei ole tiedossa, valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala varmisti STT:lle lakon alla.

Maanantaina alkavat lakot koskevat yhdeksää Teollisuusliiton sopimusalaa ja yli 180:tä toimipaikkaa sekä Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n alaisia työntekijöitä. Mukana lakoissa on yhteensä jopa noin 100 000 työntekijää. Teknologiateollisuus on arvioinut niiden kustannuksiksi noin 400 miljoonaa euroa suoria tuotannon menetyksiä ja vähintään 200 miljoonaa euroa bruttokansantuotteeseen.

Piekkala kuvasi tilannetta odottavaksi. Hän totesi jo aiemmin tällä viikolla, ettei edellytyksiä neuvotteluille ennen lakkojen alkamisia enää ollut. Teollisuusliitto hylkäsi maanantaina valtakunnansovittelijan sovintoesityksen työkiistassaan Teknologiateollisuuden kanssa.

"Niin eri näkemykset"

– Kaikki muu on sovittuna paitsi palkankorotusten prosentti. Näkemykset siitä ovat niin kaukana toisistaan, Piekkala sanoi venyttäen sanaa "niin".

Hän jatkoi, että käsitykset tilanteesta ovat hyvin erilaiset sen kannalta, mitä toinen neuvotteluiden osapuoli hakee ja mitä toinen katsoo taloudellisen tilanteen antavan myöten.

– Toinen näkee tulevaisuuden ruusuisempana kuin toinen, sanoisiko sen näin, Piekkala totesi.

Piekkalan johtamissa viimeisimmissä sovintoneuvotteluissa käytiin läpi runsaasti vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Nyt kumpikin osapuoli odottaa, että jotain uutta nousee ilmoille.

Lakon sopimusalat ovat tekninen huolto ja kunnossapito, kumiteollisuus, lasikeraaminen teollisuus, malmikaivokset, mekaaninen metsäteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, kemian perusteollisuus, teknologiateollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus. YTN, Pro ja Rakennusliitto järjestävät työnseisaukset lakkoon osallistuvilla työpaikoilla.

Kolmipäiväisen lakon jälkeen seuraa vielä Metsäteollisuuden työsulku, jonka kesto on kuusi päivää.

– Työnseisausten ideana on jollain tavalla kypsyttää tätä tilannetta, Piekkala sanoi.

Neuvotteluiden jämähtäminen harmittaa

– Tilanne on todella harmillinen, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle kommentoi.

Teknologiateollisuus olisi hyväksynyt edellisen sovintoesityksen, jonka mukaan palkat olisivat nousseet 1,6 prosenttia seuraavana kahtena vuotena, työaika olisi lyhentynyt kilpailukykysopimuksen verran, eikä työehtojen heikennyksiä olisi koitunut. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen.

– Jäsenyrityksillemme 24 tunnin työajan pidennys on ollut tärkeä, mutta näinkin keskeisessä asiassa olemme tulleet vastaan. Emme ole kuitenkaan valmiita tekemään sellaisia sopimuksia, jotka veisivät suomalaisen työn kustannuskilpailukykyä huonompaan suuntaan, Helle sanoi.

– Teollisuuden jäsenyrityksistämme kaksi kolmasosaa sanoo, että verrattuna edelliseen vuosineljännekseen uudet tilaukset ovat vähentyneet, eli talousnäkymät ovat huonontuneet. Tässä tilanteessa työmarkkinoilla pitäisi mennä maltilla eteenpäin, jotta voidaan parantaa edellytyksiä työllisyyden kasvulle, sanoi Helle.

Ymmärrystä ei riitä ulkomailla

Helle kirjoitti aiemmin Twitterissä, etteivät teollisuuden lakon vaikutukset näy heti suomalaisten arjessa kuten postin lakko. Vaikutuksen hän arvioi silti ulottuvan kaikkiin, sillä vientiteollisuus työllistää hänen mukaansa suoraan ja välillisesti yli 40 prosenttia suomalaisista.

– Lakon rahallisiksi tappioiksi on laskettu suoria tuotannon menetyksiä noin 400 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä pidempiaikaisia haittalaskelmia. Etenkään kansainvälisiltä asiakkailta ei heru ymmärrystä sille, että lakkojen takia tilaukset tulevat heille myöhässä, Helle huomautti.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton kiista koskee siis viime sovintoesityksen pohjalta lähinnä vielä palkankorotusprosentteja. Näkemyserot ovat suuret.

– Me olemme todenneet niin, ettei aleta käydä numeroilla julkista huutokauppaa vaan me haluamme, että meidän jäsentemme ostovoima kasvaa. Käymme nämä keskustelut sitten aikanaan sovittelijan huoneessa, kun sinne aikanaan jossain vaiheessa taas menemme, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi STT:lle.

Viimeistään työsulku puskee ratkaisuja

Maanantaina alkavat lakot vaikuttavat eniten Teknologiateollisuuden alaisiin sopimusaloihin, joilta lakkoon on menossa kaikkiaan noin 60 000 työntekijää sekä toimihenkilöä. Teollisuusliiton piirissä lakkoilijoita on noin 35 000.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Aalto sanoi, että Teollisuusliitto on sopimusaloillaan valmis jatkamaan työtaistelutoimiaan maanantaina käynnistyvien lakkojen jälkeen.

Kolmipäiväistä suurlakkoa uhkaavat seurata Metsäteollisuuden julistamat työsulut, jotka toteutuvat 12. joulukuuta alkaen ja kestävät kuusi vuorokautta. Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana. Työsulussa työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä töihin.

Myös Aalto totesi näkemysten viime sovintoneuvotteluissa olleen niin erisuuntaisia, ettei osapuolia kannattanut enää kutsua koolle ennen lakon alkamista.

– Meillä on tulevana perjantaina hallituksen kokous ja arvioimme tilannetta siellä. Nyt on turha lähteä spekuloimaan, vaan katsotaan ensin nämä kolme lakkopäivää ja sen jälkeen työsulku ja siitä sitten eteenpäin, Aalto kommentoi.

Teknologiateollisuuden Helle kertoi olevansa valmis uusiin neuvotteluihin.

– Yhteyksiä pidetään ja heti kun on edellytyksiä palata neuvottelupöytään, niin Teknologiateollisuus on täydessä valmiudessa tähän. Toivomme nopeaa sopua, mutta kyllä tilanne aika jumissa nyt on, sanoi Helle.

Kello 2:06: Täsmennetty, että arvion lakon noin 400 miljoonan euron kustannuksista oli tehnyt Teknologiateollisuus.