Ukrainan presidentti joutuu tulikokeeseen, kun Itä-Ukrainan sodasta neuvotellaan Pariisissa

Volodymyr Zelenskyi kohtaa ensi kertaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Kotimaassa oppositio varoittelee myönnytyksistä.

Ukraina
Volodymyr Zelenskyi
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyilla on tänään edessä tulikoe, kun hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.Toms Kalnins / EPA

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tänään maanantaina Pariisissa.

Niin sanotussa Normandian formaatin huippukokouksessa Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajat yrittävät päästä eteenpäin Itä-Ukrainan sodan ratkaisemisessa.

Pitkään uinunut diplomatia asian ympärillä kiihtyi, kun Zelenskyi nousi presidentiksi äänivyöryllä huhtikuussa ja sai taakseen vahvan parlamenttienemmistön heinäkuun vaaleissa.

Ukrainassa oppositio on järjestänyt mielenilmauksia ja varoitellut Zelenskyiä tekemästä Venäjälle liiallisia myönnytyksiä. Venäjä miehitti Ukrainalta Krimin niemimaan ja on lietsonut, tukenut ja aseistanut separatismia Itä-Ukrainassa.

Pelkona on, että poliittisesti kokematon Zelenskyi, entinen tv-koomikko, on helppo suupala Venäjää 19 vuotta hallinneelle kovapintaiselle Putinille.

– Ihmiset kysyvät, mitä vuoropuhelua voisi olla Zelenskyin ja Putinin kesken? Zelenskyi sanoi julkaisemallaan videolla, jossa hän kävelee reippaasti juoksumatolla.

– On mahdollista olla ilman tätä dialogia, mutta se on kuin juoksisi juoksumatolla... Menetät kaloreita mutta pysyt samalla paikalla.

Liennytyksen askelia

Venäjän ja Ukrainan liennytys alkoi, kun maat onnistuivat sopimaan vankienvaihdosta, joka toteutettiin syyskuussa.

Ukrainan ja separatistien joukkoja on vedetty erilleen toisistaan kolmella alueella rintamalinjalla. Tarkoitus on luoda joukkojen väliin demilitarisoitu vyöhyke.

Zelenskyin mukaan seuraavat askeleet ovat vankienvaihdon jatkaminen ja todellisen tulitauon aikaansaaminen Itä-Ukrainaan.

Vaikka taistelut ovatkin merkittävästi rauhoittuneet vuosien 2014–2015 tilanteesta, tulitauko rintamalinjalla on rakoillut kaiken aikaa. Ihmisiä kuolee edelleen tulituksessa aika ajoin.

Sodan rauhoittamiseksi tehtyjen Minskin sopimusten keskiössä ovat vaalien järjestäminen Itä-Ukrainan separatistialueilla ja Venäjän tukemien asejoukkojen vetäminen alueelta.

Kysymys on, missä järjestyksessä nämä tehdään.

Ukraina on katsonut, että vaaleja ei voi järjestää, kun alueet ovat vielä Venäjän tukemien aseellisten joukkojen kontrollissa.

Zelenskyin arvostelijat Ukrainassa ovat epäilleet, että tämä voisi taipua asiassa.

– Ennen vaaleja, tarvitsemme täyden vetäytymisen, kaikkien laittomien ryhmittymien täyden aseistariisunnan, Zelenskyi sanoi äskettäin yhdysvaltalaisen Time-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Haastattelussa Zelenskyi myös vastusti ajatusta, että vaalit järjestettäisiin ennen kuin Ukraina on saanut hallintaansa rajan kapinallisalueiden ja Venäjän välillä.

Voiko liittolaisiin luottaa?

Zelenskyin tilannetta ei helpota se, että läntisten liittolaisten tuki Ukrainalle on vaikuttanut hieman horjuvalta.

Yhdysvalloissa vallassa on presidentti Donald Trump, joka tuntuu olevan kiinnostunut Ukrainasta Zelenskyin kannalta aivan vääristä syistä.

Trump yritti painostaa Zelenskyin hallintoa avaamaan tutkinnan poliittisen kilpailijansa, entisen varapresidentin Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin toimista Ukrainassa. Nyt demokraatit ajavat asiasta Trumpille virkasyytettä.

Trumpin ja demokraattien sisäpoliittisissa kamppailuissa Ukrainalla on lähinnä lyömäaseen virka.

Samaan aikaan ukrainalaiset ovat huolissaan Normandian formaatin välittäjämaiden, Ranskan ja Saksan, tuen pitävyydestä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaikuttaa ukrainalaisten silmiin liian innokkaalta normalisoimaan suhteita Venäjään. Saksan liittokansleri Angela Merkel on tukenut Itämeren Nord Stream 2 -maakaasuputkihanketta.

Putki heikentäisi Ukrainan asemaa suhteessa sikäli, että Venäjän ei enää tarvitsisi huolehtia maakaasun kauttakuljetuksista Ukrainan kautta Eurooppaan.

Ukrainalaiset eivät katsoneet hyvällä sitäkään, että Euroopan neuvosto salli Venäjän palata järjestön täysivaltaiseksi jäseneksi. Venäjältä oli viety äänioikeus parlamentaarisessa yleiskokouksessa Krimin miehityksen takia mutta Venäjä sai sen takaisin luovuttamatta Krimiä.

Time-lehden haastattelussa Zelenskyi lähetti viestiä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

– Ensinnäkin en halua, että Ukraina on pelinappula kartalla, suurten globaalien pelurien šakkilaudalla, niin että joku voi heitellä meitä ympäriinsä, käyttää peitteenään, osana jotain kauppaa..., Zelenskyi sanoi.

Itä-Ukrainan sodan ratkaiseminen on Ukrainalle elintärkeä kysymys. Konfliktissa on kuollut yli 13 000 ihmistä.

Aiheesta aiemmin:

Ukrainalaiset vaativat kadulla presidenttiään pysymään lujana Putinia vastaan

"Nyt alkaa helvetti" – Ukrainalaistoimittaja vietti kolme vuotta Venäjän vankiloissa, kunnes maan presidentti soitti Putinille