Yle testasi, voiko leipäjonosta työllistyä – yli tuhat yritystä haastettiin, vain kaksi suostui jalkautumaan vähäosaisten seuraan

Ennakkoasenteet ovat lujassa. Leipäjonosta on vaikea työllistyä.

työvoima
Nainen lukee lehteä
Ruoka-apuun turvautuva Janika Rintala on valmis palaamaan työelämään. Tapio Termonen / Yle

Suomessa on monella alalla työvoimapulaa. Erityisen kova se on ollut viime vuosien aikana Lounais-Suomessa, jossa vapaata työvoimaa on jouduttu etsimään ulkomailta saakka.

Samaan aikaan moni suomalainen joutuu turvautumaan leipäjonoihin. Esimerkiksi Raumalla leipäjonoissa käy viikoittain useita kymmeniä ihmisiä. Suurin osa heistä on työttömiä.

Yle testasi, voisivatko työnantajat löytää sopivaa työvoimaa leipäjonoista. Se haastoi kaikki raumalaiset yritykset jalkautumaan tilaisuuksiin, joissa ruoka-apua jaetaan.

Avun tarvitsijoita on kaikista ikäryhmistä ja heillä on monenlaisia elämäntilanteita. Osalla heistä on päihdeongelmia, mutta mukana on myös työikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä, jotka haluaisivat palata työelämään.

Raumalla ruoka-apua jaetaan kymmenille vähävaraisille useita kertoja viikossa. Ruoka-apua jakavat Rauman Seudun Työnhakijat ry. ja Rauman Seudun Katulähetys ry. Ne saavat lahjoituksia muun muassa alueen kauppialta ja ravintoloilta.

Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala on tyytyväinen siihen, että ruoka-avun lahjoittajia riittää. Hän pohtii asiaa kuitenkin syvällisemmin, eikä ole nykytilanteeseen täysin tyytyväinen.

– Leipäjonoja pitäisi myös jotenkin lyhentää, Rantala sanoo.

Ihmisiä istumassa tuolilla
Yle testasi, voisiko leipäjonosta löytyä sopivaa työvoimaa yrityksille.Tapio Termonen / Yle

Vain muutama yritys kiinnostui asiasta

Yle Porin toimituksessa ideoitu haaste jaettiin yli tuhannelle yritykselle Rauman Yrittäjät ry:n ja Rauman kauppakamarin kautta. Asiasta kiinnostui vain kaksi yritystä.

Haasteen ottivat vastaan suunnittelutoimisto Rauma Plan ja K-kauppias Saku Vätti. Aluksi mukaan oli lähtemässä myös kolmas yritys, mutta se perui osallistumisensa aikataulukiireisiin vedoten.

Rauma Plan toimii projektiluonteisesti muun muassa laivarakennuksen alihankintayrityksenä. Sen henkilöstömäärä on kasvanut tänä vuonna vajaasta 30 työntekijästä noin 50 työntekijään.

Myös K-kauppias Saku Vätti tarvitsee henkilökuntaa moniin eri tehtäviin, sillä hän pitää ruokakauppaa sekä Eurajoella että Rauman Lapissa.

Haasteeseen osallistuminen ei edellyttänyt yrityksiltä yhtään rekrytointia. Siinä korostettiin, että toiveena on pelkästään leipäjonoon jalkautuminen ja siellä olevien ihmisten kohtaaminen.

Näin jalkautuminen tapahtui käytännössä

Jalkautumiset järjestettiin tilanteisiin, joissa Rauman Seudun Työnhakijat ja Rauman Katulähetys jakoivat ruoka-apua.

K-kauppias Saku Vätti ja Rauma Plan Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Rantanen vierailivat omilla vuoroillaan molempien yhdistysten tilaisuuksissa. Yritysten jalkautumiseen liittyviä tapaamisia oli yhteensä siis neljä kappaletta.

Kolme miestä keskustelemassa
Rauma Planin toimitusjohtaja Ilkka Rantanen keskusteli Jukka Kuusisen ja Jukka Suistan kanssa Rauman Seudun Työnhakijoiden tiloissa.Tapio Termonen / Yle

Molemmat yhdistykset toimivat Rauman keskustan alueella. Yksi tilaisuuksista pidettiin kuitenkin Lapin kirjastossa, koska Rauman Seudun Työnhakijat jakaa ruoka-apua myös siellä.

Yhdistykset olivat kertoneet asiakkailleen etukäteen yritysten jalkautumisesta ja siitä, että asiasta kiinnostuneilla olisi mahdollisuus keskustella yritysten edustajien kanssa.

Näihin keskusteluihin osallistui yhteensä noin 20 ruoka-avun piirissä olevaa ihmistä.

Keskustelut rohkaisivat ja toivat itsevarmuutta

Keskustelutilaisuudet olivat hyvin vapaamuotoisia, vaikka montaa työnhakijaa tilanne näytti ensin jännittävän. Mukaan lähteneiden yrityksen edustajat olivat kuitenkin niin helposti lähestyttäviä, että jännitys laukesi melko nopeasti.

Yritysten edustajat kertoivat omista yrityksistään ja niissä olevista työtehtävistä.

Sekä Ilkka Rantanen että Saku Vätti antoivat myös vahvasti ymmärtää, että työpaikan saaminen ei ole pelkästään koulutuksesta, CV:n pituudesta tai muistakaan papereista kiinni.

Ilkka Rantasen mukaan myös osa Rauma Planin henkilökunnasta muistaa hyvin 1990-luvun laman ja sen jälkeiset ajat. Hän uskoo, että taitavasta metallimiehestä voi tulla hyvä työntekijä esimerkiksi valvontatehtäviin.

– Joskus meillekin on löytynyt erikoisia kykyjä yllättävistä paikoista, Rantanen sanoi.

Neljä ihmistä keskustelemassa pöydän ympärillä
Kauppias Saku Vätti keskustelemassa Rauman Seudun Katulähetyksen tiloissa. Paikalla olivat myös työhönvalmentaja Mervi Parviainen, palkkatuettu Susanna Halkosaari ja töitä etsivä Svetlaana Haarala.Tapio Termonen / Yle

Myös kaupan alalla on monia eri työtehtäviä, ja aika ajoin tarvitaan myös kiireapulaisia. Saku Vätti korosti, että työvoima vaihtuu silloin tällöin ja tarvetta uudelle työntekijälle voi tulla koska tahansa.

– Minullakin on ollut työntekijöitä monenlaisista eri taustoista, Vätti kertoi.

Paikalle tulleet ruoka-avun asiakkaat kertoivat puolestaan omista ajatuksistaan ja toiveistaan tulevaisuuden suhteen. He kertoivat myös työkokemuksestaan ja arvioivat omia kykyjään erilaisten työtehtävien kannalta.

Monelle työnhakijalle keskustelu toi selvästi lisää itsevarmuutta. Jos tilaisuuden alussa jonkun katse oli maahan päin, saattoi sama henkilö myöhemmin kertoa selkä suorana, miten taitavasti hän isän kanssa lapsena touhutessaan oppi esimerkiksi hitsaamaan.

Haasteen tulokset

Ylen tiedossa ei ole jutun kirjoittamisen aikaan yhtään toteutunutta rekrytointia. Joitakin työhakemuksia on haasteen seurauksena kuitenkin tehty ja lähetetty.

– Meidän asiakkailtamme on lähtenyt tietääkseni kaksi tai kolme hakemusta, kertoo Rauman Seudun Työnhakijat ry:n puheenjohtaja Ilse Vauhkonen.

Nainen tietokoneen äärellä
Rauman Seudun Työnhakijat ry:n puheenjohtaja Ilse Vauhkonen yllättyi yritysten vähäisestä osallistumisesta.Tapio Termonen / Yle

Yksi työhakemuksen lähettäneistä on viime kesänä Rauman Lappiin muuttanut Janika Rintala. Hän on kahden teini-ikäisen lapsen äiti ja joutuu turvautumaan myös tarjolla olevaan ruoka-apuun.

Kesästä lähtien työttömänä ollut Rintala jätti aikanaan lähihoitajan opinnot kesken. Elämänsä aikana hän on työskennellyt muun muassa vanhainkodissa, henkilökohtaisena avustajana ja siivousalalla. Viimeksi hänellä oli osa-aikatyö Porissa.

Nyt Rintala on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa ja toivoo pääsevänsä kunnolla takaisin työelämään. Hän kertoo rohkaistuneensa erityisesti kauppiaan vierailusta.

– Olisin pikkutytöstä asti halunnut olla se kaupan täti, joka saa järjestellä tavaroita kauniisti hyllyyn, Rintala sanoo.

Rintala suhtautuu myönteisesti myös osa-aikaiseen tai väliaikaiseen työhön. Hän pitää mahdollisena myös sitä, että jossain vaiheessa hän vielä kouluttaisi itseään.

– Kyllä työpaikka olisi minulle iso juttu, Rintala sanoo.

Ennakkoluulot ovat lujassa

Ylen testi osoitti selvästi, että ennakkoluulot heikko-osaisten työllistymistä kohtaan ovat lujassa. Vahvin osoitus siitä on se, että asia kiinnosti vain muutamaa yritystä.

Jonkinlaisia ennakkoluuloja on myös leipäjonon asiakkailla itsellään. Vaikka heillä olisi kova halu päästä töihin, heistä monella on taipumus vähätellä itseään. He ovat kokeneet jo niin paljon pettymyksiä, että eivät jaksa enää uskoa omiin kykyihinsä.

Kauppias järjestää suklaarasioita
Kauppias Saku Vätti osallistuu myös kaupan rutiinitöihin.Tapio Termonen / Yle

Sekä Ilkka Rantanen että Saku Vätti pitivät leipäjonoon jalkautumista hyvänä asiana. Vaikka näistä tapaamisista ei syntyisi yhtään työsopimusta, on heidän mukaansa leipäjonosta täysin mahdollista työllistyä.

– Leipäjonosta löytyy varmasti potentiaalista työvoimaa, sanoo K-kauppias Saku Vätti.

– Se vaatii vain oikeaa kohtaamista ja sopivaa hetkeä. Yhteiskunta olemme me, tiivistää puolestaan Rauma Planin toimitusjohtaja Ilkka Rantanen.

Voit keskustella aiheesta jutun alla kello 18:aan asti.

Lue lisää:

Voisiko leipäjonosta löytyä apua työvoimapulaan? – Yle haastoi raumalaiset yritykset selvittämään asiaa

Ruoka-apua ei enää jonoteta Raumalla – vuoronumeroihin siirtyminen paransi tunnelmaa: "Osalle nämä ovat ainoita sosiaalisia kontakteja"

Ei pelkästään leivästä - moni köyhä tarvitsee myös lähimmäisen tukea ja yhteistä tekemistä