Analyysi: Toverit palkitsivat Sirpa Paateron uskollisuuden

Sirpa Paateron paluu ministeriksi on yksi suomalaisen politiikan kummallisuuksia, joita on vaikea selittää, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

hallitusneuvottelut
sirpa paatero
Paluu ministeriksi tuli yllätyksenä myös Sirpa Paaterolle.Lehtikuva

Kotkalaisen perusdemarin Sirpa Paateron uran huippuhetket ja pahimmat pettymykset ovat osuneet yksiin Antti Rinteen (sd.) puoluejohtajapolun kanssa.

Kuntaministerillä on kantapään kokemusta kuntareformeista.

Paatero kasvoi Karhulassa, joka pakkoliitettiin Kotkaan vuonna 1976. Hän työskenteli ennen eduskuntauraansa ehkäisevän päihdetyön ohjaajana Kotkassa. Kotkan kaupunginvaltuustossa Paatero on vaikuttanut koko 2000-luvun.

Kuntapoliitikko Paatero nousi eduskuntaan 41-vuotiaana helmikuussa 2006 varasijalta, kun Sinikka Mönkäre (sd.) siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi.

Luottoministeriksi Mönkäreen jäljissä

Imatralta eduskuntaan valittu Mönkäre kohosi Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallitusten (1995–2003) luottoministeriksi.

Mönkäre oli sosiaali- ja terveysministerinä vielä Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksessa vuosina 2003–05, mutta Lipposen luovuttua SDP:n puheenjohtajan tehtävästä keväällä 2005 myös Mönkäreen poliittinen ura oli ohi.

Ministeripäiviä Mönkäreelle kertyi yhteensä 3 817, ja hän on edelleen Suomen pitkäaikaisin naisministeri. Ministeripäivissä Mönkäreen edellä on tusina miehiä.

Kommunminister Sirpa Paatero (SDP) intervjuas av medier i riksdagen den 26 mars 2019.
Kymenlaaksolle oma ministeri on ollut aina tärkeä vaikutuskanava.Lehtikuva

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan demarit ovat aina taistelleet vallasta Kymen ja nykyisin Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.

SDP:n johdolle on ollut tärkeää varmistaa suosionsa teollisuus-Suomen vahvoilla demarikentillä.

Rinteen tukiporukassa ensimmäisten joukossa

Sirpa Paatero oli keväällä 2014 nostamassa Antti Rinnettä SDP:n puheenjohtajaksi. He ovat samaa ikäpolvea, sillä Rinne on syntynyt vuonna 1962 ja Paatero on kaksi vuotta nuorempi.

Paatero oli vakiinnuttanut asemansa kansanedustajana. Hänet valittiin eduskuntaan sekä vuoden 2007 että vuoden 2011 vaaleissa vaalipiirin toiseksi suosituimpana demarina.

Sosiaalidemokraatit palasivat hallitukseen vuoden 2011 vaalien jälkeen, mutta SDP:n johtoon vuonna 2008 kivunnut Jutta Urpilainen sivuutti ministerivalinnoissaan Kymen piirin.

Eduskunnassa Paaterolle oli kertynyt rivijäsenyyksiä eri valiokunnissa. Pisimpään hän oli istunut talousvaliokunnassa vuosina 2006–14. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana Paatero toimi vuosina 2011–14.

Rinne poimi Paateron ministeriksi syksyllä 2014

Puoluejohtajana Rinne palkitsi Paateron ministerin salkulla ensimmäisen kerran syksyllä 2014, kun vihreiden ero Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta avasi tilaa ministerikierrätykselle.

Paatero sai kehitysministerin salkkuunsa myös valtion omistajaohjauksen.

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa salkkua olivat aiemmin hoitaneet vihreiden Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Hautala oli kompastunut muun muassa jäänmurtajia hoitavan Arctia Shippingin ja Greenpeacen kiistoihin lokakuussa 2013.

Valtion omistajaohjauksessa riitti murheita Paateron ensimmäisellä, lyhyellä ministerikaudella. Talvivaaran kaivosyhtiö meni konkurssiin marraskuussa 2014, ja huhtikuussa 2015 Paatero erotti valtion osakesalkkua hoitaneen Solidiumin hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän luottamuspulan vuoksi.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Paatero saalisti toistaiseksi suurimman äänisaaliinsa, lähes 10 000 ääntä, mutta SDP:n Antti Rinteen johdolla kärsimä murskatappio katkaisi Paateron ja demareiden hallitustien neljäksi vuodeksi.

Oppositiokaudella Paatero valittiin helmikuussa 2017 Lahden puoluekokouksessa SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Samassa puoluekokouksessa Antti Rinne kukisti ylivoimaisesti haastajansa Timo Harakan ja Tytti Tuppuraisen.

Eduskunnassa Paatero toimi puolustusvaliokunnassa ja kunta-asioita hoitavassa hallintovaliokunnassa. Kuntaliiton hallituksen johtoon Paatero tuli toukokuussa 2015, kun eduskuntaryhmän johtoon valittu Antti Lindtman teki hänelle tilaa.

SDP:n vaalivoitto nosti Paateron ministeriksi

Puoluevaltuuston puheenjohtajana ja Rinteen luotettuna Paatero oli vahvasti mukana SDP:n oppositiopolitiikan eturivissä. Puoluehallitukseen hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Viime eduskuntavaaleissa SDP venyi Rinteen johdolla vaalivoittoon ja niukkaan ykkössijaan ennen perussuomalaisia ja kokoomusta.

SDP:n ministerivalinnoissa Paatero kuului varmoihin ministerinimiin. Kuntaministerin salkku sopi Paaterolle hyvin, mutta ongelmat tulivat omistajaohjausasioiden ja erityisesti Postin työriitojen mukana.

Sirpa paatero i röd rock framför den samlade pressen.
Omistajaohjausministerinä Sirpa Paatero menetti otteen Postin sotkuissa.Lehtikuva

Posti-sotku johti lopulta siihen, että perjantaina 29. marraskuuta pääministeri Rinne joutui soittamaan Paaterolle ja kysymään, olisiko tämä valmis eroamaan ministerin tehtävästä. Pelissä oli pääministerin oma tulevaisuus.

Paatero teki vielä yhden palveluksen Rinteelle ja luopui ministerin salkusta. Paatero jäi samalla sairauslomalle: ero ja syksyn paineet ottivat koville.

Sunnuntaina 8. joulukuuta Paatero palasi salamavalojen eteen johtamaan SDP:n puoluevaltuuston kokousta. Rinteen peli oli pelattu, mutta jäljellä oli tulevaisuuden vallanjako: Sanna Marin vai Antti Lindtman?

Paateron yllätys: kolmas loikka ministeriksi

Sanna Marinin niukan voiton jälkeen SDP:n johto esitteli puolueen ministerivalinnat. Tuula Haataisen nousu työministeriksi avasi Rinteelle tien eduskunnan varapuhemieheksi. Timo Harakka siirtyi Marinin tilalle liikenne- ja viestintäministeriksi.

Pöydällä oli vielä ongelmien juuri eli kunta- ja omistajaohjaussalkku. Rinteen hallituksessa ministerien työnjako oli järjestetty niin, että omistajaohjausasioissa Paateron ensimmäinen sijainen oli eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.

Tuppurainen on juossut puolen vuoden ajan Suomen EU-puheenjohtajakauden asialla ja nyt EU-kiireet ovat helpottamassa.

Marinin noustua pääministeriksi demarijohdon palaset loksahtivat paikoilleen, ja omistajaohjausasiat siirrettiin Tuppuraiselle.

Kuntaministeriksi demareilla olisi ollut useita ehdokkaita, mutta Kuntaliiton hallituksen entisenä puheenjohtajana ja Kymenlaakson edustajana Paatero oli jonon kärjessä. Puoluevaltuuston puheenjohtajana Paatero oli myös sopivasti paikalla.

Paateron kunnianpalautusta ja paluuta ministeriksi ei ainakaan haitannut se, että hän oli ollut tiukassa paikassa uskollinen puoluejohdolle.

Virallisesti Paatero ei edes eronnut Rinteen hallituksesta, sillä eron vahvistanutta tasavallan presidentin esittelyä ei koskaan ehditty pitää.

Lue myös:

Näin ministeri Paateron kujanjuoksu Postin kanssa päättyi eroon – Lue tästä käänteet

Sirpa Paatero yllättyi itsekin ministerinsalkustaan: "Tosi hienoa, että saan jatkaa kuntaministerinä"

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Kymenlaakso menettää Sirpa Paaterossa ainoan ministerinsä – "Ministeri on aina kova juttu edunvalvonta-asioissa"

Työ alkaa, juhla loppuu – tuleva kuntaministeri Sirpa Paatero haluaa laittaa valtion omistuksia lihoiksi ja lupaa kunnille rahaa