Jari Tervo teki dokumenttisarjan Mauno Koivistosta: “Hän oli presidenteistämme hauskimpia, ja varmasti luonteeltaan erikoisin”

Satamajätkästä kansan rakastamaksi presidentiksi nousseen Koiviston tarina nähdään tapanista alkaen Ylen kanavilla.

Mauno Koivisto
koivisto dokumenttisarjan puffikuva
Jari Tervo (keskellä) toimittama dokumenttisarja presidentti Mauno Koivistosta pyörähti käyntiin joulunpyhien jälkeen.Intervisio ja Jussi Nahkuri/Yle

Mauno Koiviston (1923–2017) elämäntarina oli niin poikkeuksellinen ja kansansuosio niin suuri, että häntä on kutsuttu Suomen viimeiseksi suurmieheksi.

Tapaninpäivänä Yle julkaisee hänen elämästään kertovan kahdeksanosaisen tv-dokumenttisarjan. Kirjailija Jari Tervon toimittama sarja perustuu aikalaishaastatteluille ja arkistomateriaaleille.

Se noudattaa muodoltaan pari vuotta sitten nähtyä Kekkos-sarjaa, jonka Tervo myös toimitti. Koivisto-sarjan Ylelle tuottaa Intervisio, joka teki myös Kekkos-kokonaisuuden.

Tervon ensimmäinen haastateltava Koivisto-dokumenttisarjaan oli rouva Tellervo Koivisto. Tapaamisen esiliinana Suomen Pankissa toimi Koivistojen perheystävä Erkki Liikanen.

Kekkos-dokumenttisarjan mainoskuvissa Tervo oli esiintynyt kaljuna, joten rouva Koivisto osoitti sormellaan kirjailjan päälakea, ja huomautti jotain puuttuvan.

– Hän kysyi, että missä kiehkura? Totesin, että valitettavasti minulla alkaa olla materiaalia siihen liian vähän. Tapaaminen oli todella kiinnostava, koska Tellervo Koivisto ei ole vain silminnäkijä, vaan todistaja puolisonsa urasta ja elämästä, Tervo muistelee Ylen haastattelussa.

Viihdeohjelmien vakiokasvo

Televisiosarja Mauno Koivistosta nostaa monellakin tavalla hattua edesmenneelle valtiomiehelle.

Jari Tervo huomauttaa, että Koivisto oli ensimmäinen huippupoliitikko, joka esiintyi television viihdeohjelmissa.

Pääministeriaikoinaan hän oli suosittu vieras Jatkoajassa, joka keräsi parhaimmillaan pari miljoonaa katsojaa maassa, jossa televisiokanavia oli puolitoista.

– Nuori, komea, pyöreäposkinen pääministeri esiintyi televisiossa hauskana ja rentona – se oli jotain aivan muuta, mitä Suomen kansa oli tottunut poliitikoiltaan odottamaan.

Koivisto kuvaili itseään mediapoliitikoksi.

– Hän liitti sen siihen, että hänellä ei ollut sosiaalidemokraateissa virallista asemaa. Hän ei ollut koskaan puolueen puheenjohtaja tai puoluesihteeri, eikä edes kansanedustaja. Julkisuus oli hänen megafoninsa.

Viihdyttävän televisiopersoonan lisäksi Mauno Koivistolla oli muitakin valtteja taskussaan.

Mauno Koivisto
Koivisto nousi satamasta politiikan huipulle.Kalle Kultala

PItkä, komea ja kaiken lisäksi sotaveteraani

Työläisperheessä varttunut Koivisto oli taisteli jatkosodan rintamalla ja luki sen jälkeen iltakoulussa itsensä ylioppilaaksi raskaan työn lomassa.

Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen 1947 liittynyt Koivisto hankki poliittiset kannuksensa ollessaan Turun satamassa ahtaajana. Satamassa käytiin sotien jälkeen kiihkeää järjestösotaa kommunisteja vastaan.

Samaan aikaan Koivisto jatkoi opintojaan yliopistoon. Kokemukset satamasta päätyivät lopulta myös sosiologian väitöskirjan aiheeksi. Akateemiselle uralle kivunnut satamajätkä nousi nopeasti turkulaiseksi paikallislegendaksi.

– Hänen suosioonsa vaikutti monta asiaa; hän oli pitkä, komea mies ja kaiken lisäksi sotaveteraani. Hänen henkilökohtaista rohkeuttaan ja kunnokkuuttaan ei voinut kyseenalaistaa. Hän oli myös omapäinen oman tiensä kulkija, minkä kansa varmaan vaistosi, Jari Tervo arvelee.

Koivistolle tuli pian kysyntää valtakunnan ykköspaikoille. Tutkimustyö sai jäädä. Koivisto valttiin vuonna 1957 Helsingin Työväen Säästöpankin johtoon, myöhemmin valtiovarainministeriksi, Suomen Pankin pääjohtajaksi ja kahteen eri otteeseen pääministeriksi.

Kekkonen, Koivisto ja Kekkosen seuraajaksi kaavailtu Ahti Karjalainen.
Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Johannes Virolainen. Kalle Kultala

Idästä länteen

Kekkosen muistisairauden paheneminen vuonna 1981 käynnisti lopulta todellisen Manu-ilmiön. Kekkosen jäätyä syksyllä sairauslomalle ja lopulta erottua tehtävästään Koivisto hoiti presidentin virkaa pääministerinä.

Dramaattisten vaiheiden kautta Koivisto ohitti oman puolueensa muut ehdokkaat presidenttikisassa.

Vuoden 1982 ennenaikaisissa vaaleissa ensimmäiseksi työläistaustaiseksi presidentiksi valittu Mauno Koivisto hoiti tehtävää kaksi kautta vuoteen 1994 asti. Sinä aikana Suomi ja Eurooppa ehtivät muuttua täysin.

Poliitikkona Koivisto käänsi YYA-Suomen kokan lamavuosien kautta kohti Euroopan yhdentymistä, rohkaisi neuvostojohtoa tiellä demokraattisiin uudistuksiin ja isännöi suurvaltojen huippukokousta.

Jari Tervo arvelee, että poliittisesti dokumenttisarja tuskin tuo mitään järisyttävää uutta tietoa Koiviston urasta. Se kuitenkin osoittaa, miten valtava merkitys Koivistolla oli siihen, mikä Suomi on nyt.

– Se on komea saavutus, että hän itsevaltaisen Kekkosen jälkeen parlamentisoi Suomen poliittista järjestelmää ja hän johdatti Suomen länteen.

Tervoon teki Koiviston persoona vähintään yhtä suuren vaikutuksen kuin hänen poliittiset tekonsa.

– Hän oli jo ennen tätä lempipresidenttejäni, mutta dokumenttiprojektin myötä aloin pitää hänestä vielä enemmän. Hän on ehdottomasti hauskimpia presidenteistämme ja varmasti luonteeltaan erikoisin.

Jari Tervo on toimittanut Koivisto-dokumenttisarjat.
Jari Tervo on toimittanut Koivisto-dokumenttisarjat.Yle viestintä

"Hänellä oli aika vähän auktoriteetteja"

Jari Tervo muistelee Uudesta Suomesta ammoin lukemaansa anekdoottia, joka hänen mielestään kuvaa hyvin Koiviston persoonaa.

Kun markka 1970-luvulla devalvoitiin, lehti kirjoitti tavoitelleensa myöhään illalla Suomen Pankin pääjohtaja Koivistoa, joka vastasi näin: “Luulin ottaneeni kaikki puhelimet irti seinästä, ja nyt otan myös tämän”.

– Tämä tapahtui lähes 50 vuotta sitten. Nykyisin tällaisella käytöksellä olisi Suomen Pankin johtaja lööpeissä kolme päivää, eroa vaadittaisiin ja lehdistö loukkaantuisi, Tervo toteaa.

Tervolle uusi asia oli Mauno Koiviston suhde uskontoon. Hän ei ollut aiemmin ymmärtänyt, miten merkityksellinen usko oli Koivistolle.

– Hän oli syvästi uskova mies. Usko vaikutti hänen elämäänsä siitä lähtien, kun hän pikkupoikana kulki isänsä perässä herätystilaisuuksissa. Usko ei kuitenkaan ottanut sellaista muotoa julkisuudessa, että hän olisi kauheasti selittänyt muille ihmisille, miten heidän täytyy elää.

Kaikki Tervon dokumenttisarjaa varten puhuttamat ihmiset todistivat samaa: Koivisto oli todella omaperäinen mies.

– Hänellä oli käytössään käsittämätön määrä raamatunviisauksia, kansanviisauksia ja venäläisiä sananlaskuja. Hänellä oli aika vähän auktoriteetteja. Hän tuli johtopäätöksiin ja valitsi vakaumuksensa tutkimalla itse asioita, ei siksi, että joku sanoi jotain. Hän ei ujostellut kulkea omaa tietään.

Assi ja Tellervo Koivisto haudalla.
Tuomo Björksten / Yle

Televisiodokumenttisarja Koivisto käynnistyy Tapaninpäivänä 26.12 TV1:llä kello 20. Samalla alkaa radiosarja Erittäin salainen, Mauno Koivisto Yle Radio 1:llä. Siinä keskitytään Koiviston merkitykseen eri teemojen, kuten Neuvostoliiton, rakkauden ja Kekkosen haastamisen kautta.

Korjattu 9.12. kuvateksti: Kuvassa oli Johannes Virolainen. Korjattu 10.12. klo 11.40 kuvaajatiedoksi Kalle Kultala ja korjattu Jussi Nahkuri. Korjattu 10.12. klo 16.50 kohta jatkosodasta: Mauno Koivisto taisteli jatkosodassa, mutta ei kaukopartiomiehenä.