Virossa joulupöydät notkuvat verimakkaraa ja porsaanpaistia, mutta Tallinnaan aukeaa yhä uusia vegaaniravintoloita – mistä etelänaapurin kasvisruokabuumi johtuu?

Arkea maailmalta: Tallinnalaiset hurahtivat vegaaniruokaan, vaikka terveysviranomaiset varoittelevat kasvissyönnistä, kirjoittaa Ylen Tallinnan-toimittaja Silja Massa.

veganismi
Silja Massa
Antti Haanpää / Yle

TallinnaJos mielii syödä illallista Viron vanhimmassa vegaaniravintolassa V:ssä, pöytävaraus kannattaa tehdä reilusti etukäteen. Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva ravintola on yksi kaupungin suosituimmista.

Vuonna 2014 avattu V on näyttänyt tietä monille muillekin: muun muassa Plant, Rohe, Toormoor, Tru, Vegan Inspiratioon, Veg Machine ja Vegan Italy ovat täysin vegaanisia tallinnalaisravintoloita, jotka ovat avanneet ovensa muutaman vuoden sisällä.

Monet sellaisetkin ravintolat, jotka tarjoilevat myös eläinkunnan tuotteita, ylpeilevät tasokkailla vegaaniannoksillaan.

Tallinnan kaupungin matkailutoimiston Visit Tallinnin mukaan Viron pääkaupunkiin matkustetaan hyvän kasvisruuan perässä nyt Suomesta saakka. Tämä näkyy myös omassa tuttavapiirissäni: suomalaisystäväni metsästävät Tallinnasta vegaanisuklaata ja haluavat syödä kolmen ruokalajin vegaanisia illallisia.

Myös koulutussektori on vastannut kasvisruokabuumiin. Tänä syksynä Tallinnan palvelualojen oppilaitoksessa aloitti vegaanikokkien linja. Opiskelemaan valittiin 15 parasta hakijaa.

– Koska vegaaniruoka on nyt niin pinnalla, sitä varten tarvitaan koulutusta. Jos hyvin käy, linjasta tulee pysyvä osa laitoksen koulutusohjelmaa, kertoi ohjelman vetäjä Mikk Mägi syksyllä Tallinna24-lehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Tallinnan nousu kasvissyöjän paratiisiksi on siinä mielessä yllättävä, että Viron perinteinen ruokakulttuuri on erittäin lihapainotteinen.

Virolaisen keittiön perusta on rasvainen sianliha. Tämä näkyy esimerkiksi jouluruuissa: verimakkara ja lämmin porsaanpaisti kuuluvat tyypilliseen joulupöytään. Monissa kodeissa tarjoillaan jouluna myös hanhea.

Muita virolaisia perinneruokia ovat esimerkiksi silli tomaattikastikkeessa, kilohailivoileivät, raakamaito ja erilaiset majoneesit.

Ruokakulttuurissa näkyvät Venäjän ja Saksan vaikutteet sekä sodat ja pula-ajat. Monina aikoina vihannesten saatavuus on ollut heikkoa, ja ruuan tärkein tehtävä on ollut yksinkertaisesti turvata riittävä energiansaanti.

Virossa vegaani joutuu usein kuuntelemaan joulupöydässä sukulaisten naljailua, kertoo Virossa asuva suomalainen kääntäjä, kirjailija ja ravintoneuvoja Anniina Ljokkoi.

Ljokkoi on asunut Virossa vuodesta 2007. Hän on kirjoittanut useita veganismia käsitteleviä tietokirjoja, joita on julkaistu sekä Virossa että Suomessa.

Ljokkoin mielestä Suomessa jouluun ja muihin perinteisiin suhtaudutaan yleisesti Viroa rennommin.

– Virossa sellainen mummolan joulu perinneruokineen on Suomea enemmän itsestäänselvyys. Täällä vegaani joutuu perustelemaan valintojaan paljon enemmän, Ljokkoi sanoo.

Kasvisruokabuumi on jyrkässä ristiriidassa myös Viron terveysviranomaisten virallisen linjan kanssa.

Viron Terveyden edistämisen instituutti TAI julkaisi vuonna 2017 viralliset ravintosuositukset, joissa varoitettiin, että kaikki vanhempien asettamat muut kuin lääketieteellisin perustein asetetut ruokarajoitukset ovat vaarallisia kasvavalle lapselle.

Näkemys eroaa selvästi Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravintosuosituksista – THL:n mukaan hyvin suunniteltu vegaaniravinto sopii myös kasvavalle lapselle, raskaana olevalle ja imettävälle.

Virolaislääkärit ovat vastustaneet mediassa äänekkäästi vegaaniruokavaliota ja sanoneet sen johtavan erilaisiin puutostiloihin.

Anniina Ljokkoin mukaan tavalliselta päivystyslääkäriltä on Virossa turha odottaa ymmärrystä vegaaniruokavaliota kohtaan. Siksi vegaanit kyselevät keskustelupalstoilla toisiltaan vinkkejä vegaanimyönteisistä lääkäreistä.

Ljokkoi veikkaa, että kuluu vuosia ennen kuin esimerkiksi Viron kouluissa tullaan näkemään kasvisruokapäivä.

Uusia virallisia ravintosuosituksia on kuitenkin alettu jo laatia. Ljokkoi arvioi, että niissä asenne kasvisruokavaliota kohtaan tulee todennäköisesti olemaan aiempaa sallivampi.

Asiaan vaikuttaa se, että kasvisruokavaliosta puhutaan julkisesti yhä enemmän ja yhä useammat julkkikset laulajista tv-juontajiin tunnustautuvat vegaaneiksi.

Viro on pieni, ketterä ja nopeasti muuttuva yhteiskunta. Uudet trendit omaksutaan vauhdilla, oli kyse sitten digitalisaatiosta tai ruuasta.

Kun katsoo Tallinnan runsasta kasvisravintolatarjontaa, on vaikea uskoa, että vielä muutama vuosi sitten kasvisruokaa kyselevälle saatettiin Viron ravintoloissa tarjoilla kylmiä soijanakkeja ja pakasteherneitä.

Kun Anniina Ljokkoi muutti Viroon, hän raahasi litroittain kauramaitoa aina käydessään Suomessa. Nyt sitä saa kaikista lähikaupoista.

Toistaiseksi virolaisten syyt siirtyä kasvisruokavalioon liittyvät tutkimusten mukaan enemmän terveyteen kuin esimerkiksi ekologiaan.

Kasvisravintolatrendin onkin arvioitu johtuvan ainakin osittain Viron yleisestä terveys- ja luomubuumista. Esimerkiksi Suomessa suosittuun sipsikaljaveganismiin eli rasvaisen, rennon ja helpon kasvisruuan suosioon törmää täällä paljon vähemmän.

Todennäköisesti tulevaisuudessa aiempaa suurempi joukko virolaisia valitsee kasvisruokavalion myös ekologisista syistä. Jo nyt virolaiset nuoret alkavat olla yhä tietoisempia lihansyönnin ilmastovaikutuksista.

Nuorten uudenlaisesta ilmastoliikehdinnästä kertovat esimerkiksi koululaisten Fridays for Future -ilmastolakot sekä ilmastotoimia vaativa Elokapina- eli Extinction Rebellion -liike, jotka kummatkin rantautuivat Viroon keväällä.

– Me Viron vegaanit odotamme kovasti, että ilmastoherätys tulee tänne toden teolla. Viimeistään siinä vaiheessa veganismikin todennäköisesti normalisoituu, Anniina Ljokkoi sanoo.

Ehkä jatkossa yhä useammissa virolaisissa joulupöydissä nähdään vegaaninen versio perinteisestä verimakkarasta. Se syntyy uunissa rapeaksi paistetusta nori-levästä, jonka sisällä on ohraryynejä, aivan kuten lihaversiossakin.