Salaperäinen rakkaudentunnustus jäämässä ikuiseksi arvoitukseksi – ainutlaatuisen viestin voi nähdä vain mereltä päin

Merimiehet ovat vuosikymmenten aikana maalanneet Kotkan satamalaitureihin satoja maalauksia, jotka omalla tavallaan kertovat merimiesten tarinaa.

merimiehet
Laiturimaalaus Kotkan satamassa
Näin James kertoi ihastuksestaan.Olavi Heino

James loves Julie – James rakastaa Julieta. Mutta miksi se lukee Kotkan Kantasataman vanhassa laiturissa?

James on todennäköisesti ollut merimies, joka on ikävöinyt kotisatamaansa jäänyttä Julieta. Vai onko James sittenkin vasta kohdannut Julien Kotkassa?

Jameksen rakkaudentunnustus Julielle on yksi noin parista sadasta Kotkan satamissa olevista laiturimaalauksista, joita merimiehet ovat vuosikymmenten aikana joutohetkinään maalanneet laiturin merenpuoleiselle seinustalle.

Laiturimaalaus Kotkan satamassa
Tuntematon merimies on reilut 20 vuotta sitten maalannut Kotkan kantasataman laituriin suuren maalauksen. Olavi Heino

Joukossa on paljon rakkausviestejä, mutta vielä yleisimpiä ovat laivojen, merimiesten ja heidän kotipaikkakuntiensa nimet.

Kotkalainen taiteilija Olavi Heino on valokuvannut Kotkan satamien laiturimaalauksia ja järjestänyt niistä näyttelyn. Valokuvat ovat nyt päätyneet yhdessä fiktiivisten merimiestarinoiden kanssa kirjaksi nimeltä Laiturigraffitit Kotkan vanhassa satamassa.

– Maalaukset on tehty laiturin ulkopinnoille, joten vain merellä liikkuneet voivat ne nähdä, Heino kertoo.

Heinolle laiturimaalausten tallentaminen ja esitteleminen onkin keino tuoda esille tuntemattomaksi jäänyttä merimieskulttuuria. Heino on myös maalannut valokuvien pohjalta teoksia, jotka ovat paraikaa esillä kotkalaisessa Galleria Uusikuvassa.

Kotkan laiturimaalauksia on tallentanut myös Kymenlaakson museo. Tutkija Vilma Lempiäinen arvioi, että varhaisimmat maalaukset ovat peräisin 1950-luvulta ja uusimmat vuosituhannen taitteen tienoilta.

Lempiäisen mukaan laiturimaalaukset ja -merkinnät ovat kiehtovaa, hieman piilossa olevaa kulttuuriperinnettä, johon on nykyaikana helppo samaistua.

– Maalaukset edustavat samaa sisäsyntyistä tarvetta kuin tämän päivän selfiet. Maalauksilla on jätetty merkki siitä, että täällä minä olen ollut.

Olavi Heino esittelee teostaan
Kotkalainen taiteilija Olavi Heino on työstänyt vanhojen laiturimaalausten ja -merkintöjen pohjalta kirjan ja omia maalauksia. Ville Vanhala / Yle

Käyntikortti Meksikossa

Laiturimaalaukset ovat syntyneet merimiesten kunnostaessa laivojaan satamissa. Maalaukset on maalattu suolavettä kestävällä laivamaalilla.

– Laivan maanpuoleisen kyljen pinta maalattiin laiturilta, mutta merenpuoleinen kylki maalattiin ponttoonilautalta, jota merimiehet kutsuivat nimellä flotta. Flotalta pääsi kenenkään näkemättä jättämään merkkinsä laituriin, kertoo tiedottaja Pekka Karppanen Merimiespalvelutoimistosta.

Laiturimaalaus Kotkan satamassa
Myös Bert on jättänyt "käyntikorttinsa" Kotkan kantasatamaan.Olavi Heino

Karppanen kutsuu laiturimaalauksia myös eräänlaisiksi käyntikorteiksi, joilla on ilmoitettu, mikä laiva miehistöineen on käynyt kyseisesssä satamassa.

– Aiemmin merimiehet saattoivat seilata jopa puoli vuotta yhteen menoon, joten laitureihin on maalattu myös joko satamassa tavattujen tai kotona odottavien naisten nimiä, Karppanen kertoo.

Vajaan vuosikymmenen maailman meriä ensin kansi- ja myöhemmin perä- ja yliperämiehenä seilanneen Karppasen mukaan merimiesten tekemiä laiturimaalauksia löytää satamista ympäri maailman. Hän on myös itse jättänyt tällaisia käyntikorttejaan laitureihin

– Ainakin Meksikon Santa Cruzin sataman laiturissa on silloisen laivamme Finnoceanisin nimi. Maalasimme sen yhdessä kansimieskaverini kanssa.

Laiturimaalaus Kotkan satamassa
Laiturimaalauksiin on maalattu myös varustamojen ja valtioiden lippuja. Olavi Heino

Mereltä maalle

Taiteilija Olavi Heinon mielestä laiturimaalauksista tehdyt maalaukset ovat historiasta ammentavaa nykytaidetta.

– Teosten lähtökohta on todellinen, vaikka toteutuksessa esimerkiksi alkuperäisiin maalauksiin on lisätty nimiä. Nyt näytteillä olevat teokset välittävät katsojalle kuitenkin sen hetken, kun alkuperäinen maalaus on tehty laituriin, Heino kertoo.

Suomalaista sotahistoriaa ja sotilaselämää esittelevän Museo Militarian johtajana toimiva Mia-Leena Tiili tutustui aiemmin Kotkassa Kymenlaakson museon tutkijana työskennellessään laiturimaalauksiin. Hänen mukaansa laiturimaalaukset ja -merkinnät ovat osoitus merimieskulttuurin maailmanlaajuisesta ulottuvuudesta.

Laiturimaalaus Kotkan satamassa
Hollantilainen kontteja rahtaava Rijnborg-alus on käynyt myös Kotkan stamassa. Olavi Heino

– Maalaukset ovat keskeisiä, koska niiden tekijät ovat halunneet jättää itsestään merkin. Pilke silmäkulmassa voidaan sanoa, että kyse on myös reviirin merkkauksesta, Tiili kertoo. .

Maalaukset ja merkit laitureissa kertovat osaltaan siitä, että kaupunkia on totuttu katsomaan ei vain maista, vaan myös mereltä.

– Ei pidä unohtaa, että asioita voi tarkastella muualtakin. Se on yksi näiden maalausten sanoma ja merkitys.

laiturimaalaus hernesaaressa
Risteilyalusten miehistöjen Helsingin Hernesaaren satamaan tekemissä uusissa laiturimaalauksissa on käytetty sapluunaa ja sprayvärejä. Pekka Karppanen

Perinne elää ja uudistuu

Olavi Heino sai idean satamamalausten tallentamisesta ajaessaan veneellä kotoaan Kotkasta merelle. Maalausten näkeminen läheltä oli hänelle voimaannuttava kokemus.

– En yksinkertaisesti voinut ottaa sitä riskiä, että maalaukset katoaisivat aikojen saatossa. Maalaukset oli pakko valokuvata.

Heinon Eino-isä oli myös taidemaalari, mutta myös merimies ennen kuin jättäytyi maihin satamatyöläiseksi.

– Tuntuisi luontevalta, että isä olisi maalannut johonkin satamaan laiturimaalauksen, Heino pohtii.

Laiturimaalausten maalaaminen on vähentynyt sitä mukaa, kun rahtilaivojen satamassaoloaika on vähentynyt. Nykyään osa satamista on kieltänyt laiturimaalusten tekemisen.

Merimiespalvelun tiedottajan Pekka Karppasen mukaan esimerkiksi Helsingin Vuosaaren satamassa ei laiturimaalauksia ole, mutta Helsingin Hernesaaren laitureihin risteilyalusten miehistö on alkanut maalata merkintöjä, joita Karppanen kutsuu maalausten sijasta graffiteiksi.

– Ne ovat sisällöltään samanlaisia kuin vanhat laiturimaalaukset, mutta laivan nimen sijasta laituriin on maalattu laivojen logoja. Uudet satamagraffitit ovat värikkäitä ja ne on maalattu sapluunaaa eli kuviomallia käyttäen. Siinä mielessä vanha perinne jatkuu ja uudistuu, Karppanen toteaa.