Virtuaalitodellisuutta, keksintötehdas, merenkulun historiaa ja nykytaidetta: Tallinna hellii nyt kokeilun- ja kulttuurinnälkäisiä vierailijoita

Tallinnaan on noussut lyhyen ajan sisällä useita uusia kulttuuri- ja viihdekeskuksia.

Tallinna
Tallinna, Noblessner
Venäjän tsaarin perustamalla telakalla valmistettiin aikoinaan kaksitoista oman aikansa modernia sukellusvenettä.Jussi Mankkinen / Yle

Tallinnan Noblessnerin alueella sijaitseva, tiilillä vuorattu yli satavuotias valimorakennus kätkee sisuksiinsa melkoisen yllätyksen. Kun rakennukseen astuu sisään, silmien eteen ilmestyy mielikuvituksellisista häkkyröistä ja härveleistä kuhiseva steampunk-maailma – ihan kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin 1800-luvun lopulle, jolloin teknologisen kehityksen vanavedessä tehtiin toinen toistaan hassumpia keksintöjä.

tallinna, kai, proto, fotografiska, merimuseo -kartta
Jyrki Lyytikkä / Yle

Keksintötehdas Proton nimenomaisena ideana onkin herättää nuo hurjapäiset innovaatiot henkiin – virtuaaliteknologian avulla. Kun esimerkiksi asettaa virtuaalilasit päähänsä, istahtaa lentävän polkupyörän satulaan ja ryhtyy polkemaan, "nousee" vekotin yläilmoihin ja tarjoaa mahtavia näkymiä kaupungin kattojen ylitse.

PROTO, Tallinna
Protossa voi kokeilla muun muassa kuumailmapallolla lentämistä virtuaaliteknologian avustuksella. Jussi Mankkinen / Yle
PROTO, Tallinna
Tällaista on olla syvänmeren sukelluslaivassa. Jussi Mankkinen / Yle
PROTO, Tallinna
Proton höyrymoottorilla kulkeva kilpa-auto. Jussi Mankkinen / Yle

– Lentävän polkupyörän ideana oli alunperin helpottaa postin jakamista. Käytännössä tämä ei tietenkään toiminut, koska ihminen oli liian painava nostaakseen itsensä polkemalla ilmaan. Kyseessä oli kuitenkin historian ensimmäinen versio nykymallisesta dronesta, Proton johtaja Ott Sarapuu kertoo.

Lentävässä polkupyörässä yhdistyvät oivalla tavalla Proton kaksi tavoitetta.

– Tämä ei ole pelkkää virtuaaliteknologiaa: tahdomme ihmisten myös liikkuvan. Jos haluaa kohota yläilmoihin, pitää myös polkea, Sarapuu sanoo.

Muihin keksintöihin kuuluvat muun muassa kiikkerä kuumailmapallo, liitokone, syvänmeren sukellusvene ja Jules Verneen viittaava, maan uumeniin suuntaava poran ja ajoneuvon yhdistelmä.

Ott Sarapuu, PROTO, Tallinna
Proton johtaja Ott Sarapuu kokeilemassa modernin liukuhihnan virtuaalimaailmaa. Jussi Mankkinen / Yle

Moderni liukuhihna -laite taas pohjaa Henry Fordin keksintöön vuodelta 1913: Ford T -automalli pystyttiin tuolloin kokoamaan uudenlaisen liukuhihnatekniikan avulla puolessatoista tunnissa. Aiemmin siihen kului vuorokausi.

– Meidän versiomme perustuu sosiaaliseen virtuaalitodellisuuteen. Siinä kahden henkilön pitää koota yhteistuumin isokokoinen sähkölamppu.

PROTO, Tallinna
Näkymiä Proton toisesta kerroksesta. Jussi Mankkinen / Yle

Projektina Proto on kansainvälinen. Keksintötehtaan virtuaaliteknologia tulee hollantilaiselta Enversed-virtuaalitodellisuuskeskukselta. Vanhan valimorakennuksen kunnostaminen, lämmityksen ja ilmastoinnin uusiminen sekä näyttelyn perustaminen ovat maksaneet yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa.

– Olemme pyrkineet säilyttämään valimorakennuksen sadan vuoden takaisen tunnelman ja välttäneet uusien asioiden lisäämistä, ellei se ole ollut tarpeellista. Toisinaan vertaamme rakennusta vanhaan uurteiseen mieheen, jonka juonteet olemme jättäneet näkyville, Ott Sarapuu kertoo.

Ensimmäisten kuuden viikon aikana Proto on houkutellut sisuksiinsa yli 20 000 seikkailunhaluista vierailijaa.

– Olen huomannut, että isät ovat ensimmäisinä kokeilemassa laitteita, Sarapuu sanoo.

Kai, Tallinna
Näyttelykierroksen yleisöä Kaissa. Mustat jäljet seinällä johtuvat siitä, että näyttelyä on iltaisin valaistu öljylampuilla. Jussi Mankkinen / Yle
Kai, Tallinna, Kadri Laas
Kain toiminnanjohtaja Kadri Laas. Taka-alalla norjalaisen Marie Kølbæk Iversenin videotaidetta. Jussi Mankkinen / Yle

Kai sukeltaa nykytaiteen ytimeen

Proton kupeeseen, lähemmäksi merenrantaa on kohonnut taidekeskus Kai. Toiminnanjohtaja Kadri Laasin mukaan Kai (eli suomeksi laituri) haluaa profiloitua paikaksi, joka tarjoaa muutakin kuin seinillä roikkuvaa taidetta.

– Me tuomme tänne performanssia, tanssia, designia ja muita taidemuotoja, joita ei välttämättä kovin usein perinteisissä gallerioissa näy. Meitä kiinnostaa juuri tällainen.

Kain ensimmäinen, viikko sitten päättynyt näyttelykokonaisuus sisälsi muun muassa norjalaisen Marie Kølbæk Iversenin videotaidetta, jossa planeetat räjähtelevät palasiksi ja vuodattavat sisuksiaan avaruuden mustiin aukkoihin.

Kai on tarjonnut heti alusta saakka yleisölle erilaisia performansseja ja workshoppeja. Virolaistaiteilija Sandra Kosorotova esimerkiksi on opastanut ihmisiä perinteisillä tekniikoilla toteutetun tekstiilivärjäyksen saloihin.

Tallinna, Kai, Kampai
Kain alakerrassa toimivan japanilaistyylisen Kampai-ravintolan interiööriä. Jussi Mankkinen / Yle

Kain yhteydessä toimii myös elokuvateatteri, jossa on ollut katsottavissa muun muassa Steve McQueenin Shamen kaltaisia leffoja. Sunnuntaiaamupäivisin teatteri tarjoaa elokuvia lapsille ja lapsiperheille.

Kain taustalla toimii Estonian Contemporary Art Development Center -organisaatio, joka on tehnyt erilaisia kansainvälisiä projekteja jo seitsemän vuoden ajan, ja tavallaan nyt löytänyt kodin Noblessnerin alueelta.

– Fyysinen rakennus ei ole ollut meille koskaan mikään päätavoite, mutta nyt voimme kutsua tänne yhteistyökumppaneitamme. Lisäksi tämä vanhassa sukellusvenevarikossa sijaitseva korkea ja avoin tila antaa taiteilijoille mahdollisuuden suunnitella myös suurempia kokonaisuuksia.

– Tallinnassa ei ole tarjolla liikaa hyviä ja ammattilaismaisesti toimivia näyttelytiloja. Niitä voisi olla enemmänkin, Kadri Laas toteaa.

Tallinna, Noblessner, Staapli3
Lapsiperheitä viettämässä aikaa Noblessnerissä sijaitsevassa Staapli3- taidegalleriassa, jonka yhteydessä toimii myös kahvila. Jussi Mankkinen / Yle
Noblessner, Tallinna
Iltanäkymiä Noblessnerissa. Jussi Mankkinen / Yle

Sukellusvenetelakasta trendipaikaksi

Sekä Proto että Kai sijaitsevat Pohjois-Tallinnassa Noblessnerin alueella, jonka historia on vähintäänkin mielenkiintoinen. Yli sata vuotta sitten siellä toimi Venäjän tsaarin perustama salainen sukellusvenetelakka, jossa valmistettiin kaksitoista oman aikansa mittapuun mukaan modernia sukellusvenettä. Vuonna 1918 Viro itsenäistyi ja toiminta telakalla hiipui.

Viime vuosina siellä on järjestetty muun muassa klassisen musiikin konsertteja ja teknoreivejä. Nyt rapistuneita tehdasrakennuksia kunnostetaan urakalla ja Noblessnerista tehdään kovaa vauhtia Tallinnan uutta trendialuetta, josta löytyy jo upouusia asuntoja, lahjakauppoja, gallerioita, ravintoloita sekä Tallinnan undergroundein teknoklubi HALL.

Tallinna, Noblenessner, Shishi
Noblessnerissa sijaitsevaa Shishi-lahjakauppaa. Jussi Mankkinen / Yle
Petri Passi, Mikko Niittumäki
Petri Passin ja Mikko Niittumäen mielestä on hienoa, että Tallinnassa remontoidaan ja otetaan uusiokäyttöön vanhoja tehdasalueita. Jussi Mankkinen / Yle

Alueelle on avautunut myös Viron tunnetuimpiin panimoihin kuuluvan Põhjala Breweryn kompleksi, jossa toimii olutpanimo, kauppa, ravintola ja sauna. Kompleksi houkuttelee paikalle myös suomalaisia.

– Lähdimme matkaan työ- ja kaveriporukalla. Olemme kaikki hyvän oluen ystäviä ja täällä Virossa alkaa jo olla aikamoista olutkulttuuria, Mikko Niitumäki toteaa.

– Tuntuu siltä, että vastaavanlaisessa miljöössa toimivia paikkoja ei Suomesta juuri löydy, Petri Passi jatkaa.

Tänä vuonna Tallinnaan on suorastaan vyörynyt uusien kulttuuri-instituutioiden hyökyaalto. Kesällä Telliskiven alueelle avautui Fotografiska, Kai ja Proto täplittävät nyt Noblessneria ja sokerina pohjalla Tallinnan maamerkkeihin kuuluvaan, keskiaikaiseen Paksu Margareeta -torniin syntyi äsken kahden vuoden uurastuksen tuloksena upouusi Merimuseo runsaine esineistöineen.

Tallinna, Merimuseo, Paksu Margareeta
Merimuseoksi muuttuneen keskiaikaisen Paksu Margareeta -tornin muurit ovat paikoitellen jopa viisi metriä leveät. Jussi Mankkinen / Yle
Merimuseo, Tallinna
Merimuseo sijaitsee useassa kerroksessa. Museon keskellä sijaitsee hissi, jota ympäröivät kierreportaat. Jussi Mankkinen / Yle
Merimuseo, Tallinna
Merimuseon näyttelytilat on sijoitettu tornin arkkitehtuurin takia ympyränmuotoisesti. Jussi Mankkinen / Yle

Kain Kadri Laasin mukaan kovenevasta kilpailusta ei ole ainakaan vielä tietoa ja kasvavasta kulttuuritarjonnasta on Tallinnalle pelkästään hyötyä.

– On ollut puhdasta sattumaa, että tämä kaikki on tapahtunut samanaikaisesti. Mielestäni nykytilanne tarjoaa mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön eri instituutioiden välillä. Tämä on hyvä asia, koska se tuo Tallinnalle lisää kansainvälistä painoarvoa ja houkuttelee tänne ihmisiä myös ulkomailta.

Korjattu juttua kello 20.52: Kai on suomeksi laituri, ei satama, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.