Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu

Ulkoministeriön sekoittanut kiista rautalankaversiona, olkaa hyvä.

al-Holin leiri
Naisia ja lapsia al-Holin leirillä.
Al-Holin leirillä on keväästä lähtien ollut meneillään humanitäärinen kriisi.Antti Kuronen / Yle

Suomen media tohisee toista viikkoa Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten palautusoperaatiosta ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta asian suhteen.

Ihmetteletkö edelleen, mistä jupakassa on kyse, mutta et enää viitsi kysyä?

Tämä juttu on sinua varten.

Keitä kiista siis koskee?

Suomessa käyty kiista koskee Syyrian al-Holin leirillä olevia suomalaisia ja sitä, mitä heille pitäisi tehdä.

Al-Holin leirillä on noin 70 000 ihmistä. Suurin osa heistä on päätynyt leirille tänä vuonna Isiksen valtaamilta alueilta terroristijärjestön luhistumisen jälkeen.

Leirin asukkaista lähes kaikki ovat naisia ja heidän lapsiaan. Valtaosa on kansalaisuudeltaan syyrialaisia ja irakilaisia. Noin 11 000 on muista maista. Heidät on eristetty leirillä omaan, suljettuun osaansa.

11 000 ulkomaalaisen joukossa on Ylen tietojen mukaan noin 40 suomalaista, joista noin 30 on lapsia ja loput naisia. Lapsien joukossa on orpoja.

Miksi leirin asukkaat pitäisi evakuoida?

Leirillä on keväästä lähtien ollut meneillään humanitäärinen kriisi. Leiri on rakennettu alun perin 10 000 ihmistä varten, ja asukkaita on nyt noin 70 000. Leirillä on pulaa ruuasta, puhtaasta vedestä, lääkkeistä ja muusta huollosta. Lapsia on kuollut ripuliin ja muihin tauteihin.

Leirillä on myös vakava turvallisuusongelma. Leirin asukkaat ovat tappaneet toisiaan. Myös hyökkäyksistä leirin vartijoita vastaan on raportoitu. Leiriä hallinnoivien Syyrian kurdien mukaan heidän resurssinsa eivät riitä takaamaan leirin turvallisuutta.

Lisäksi leirillä olevat ovat vaarassa radikalisoitua entisestään. Yhdysvaltain asevoimien mukaan edelleen aktiivinen Isis pyrkii rekrytoimaan uusia jäseniä leirin kautta.

Jos tilanne on näin paha, miksei Suomi hae kansalaisiaan pois?

Mahdollisesti merkittävin syy on se, että leirillä olevien evakuointi on poliittisesti hyvin kiistanalainen päätös. Merkittävä osa suomalaisista ei hyväksy Isis-leirillä olevien suomalaisten palauttamista.

Kielteinen asenne kohdistuu etenkin leirillä oleviin aikuisiin naisiin. Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi lasten palauttamisen äitiensä kanssa tai ilman vanhempiaan.

isis naiset lapset palautus kysely
Ylen kesäkuussa tekemän kyselyn mukaan alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy leirin naisten ja lapsien palauttamisen.Jyrki Lyytikkä / Yle

Palautusten vastustus johtuu siitä, että leirillä olevien epäillään toimineen väkivaltaisen ja fanaattisen terroristijärjestö Isisin hyväksi tai radikalisoituneen leirillä ollessaan. Heidän siis epäillään olevan turvallisuusuhka (siirryt toiseen palveluun).

Osa leirillä olevista ei mahdollisesti halua palata kotimaahansa. Esimerkiksi yksi Ylen haastattelemista leirillä olevista suomalaisista sanoi menevänsä "mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen".

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että islamistisen ideologian kritisoiminen voi olla leirillä vaarallista Isiksen vaikutusvallan vuoksi.

Kolmas syy palautusten jähmeyteen on se, että leirillä olevien ihmisten palauttaminen on alueen turvallisuustilanteen vuoksi hyvin vaikeaa.

Ja lopuksi, operaatio on mahdollisesti laillisesti kyseenalainen.

Jos naisten palauttaminen on riski, miksei edes lapsia haeta pois?

Tähän on pari syytä:

Leirillä olevien lasten vanhemmat eivät salli lastensa kotiuttamista vasten tahtoaan. Tämä olisi mahdollisesti myös lastensuojelulain vastaista.

Lasten erottaminen vanhemmistaan voisi olla perusteltua esimerkiksi silloin, jos lapsen vanhempaa epäillään rikoksesta ja pidetään tämän vuoksi ulkomailla vangittuna. Tässä tilanteessa lapsen tuominen Suomeen ilman vanhempaansa voisi olla lapsen edun mukaista.

Leirillä olevat suomalaiset eivät ole tässä tilanteessa. Leiriä valvovien Syyrian kurdien viesti on ollut, että länsimaiden on haettava kansalaisensa pois, ja perhekunnittain. Kurdit eivät halua, että länsimaat hakevat vain alaikäiset ja jättävät näiden vanhemmat kurdien ongelmaksi.

Hallituksen ja ministeriöiden virkatoimien lainmukaisuutta valvovan oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on "erittäin vaikea pitää laillisuusvalvonnallisesti moitittavana" pelkkien lasten kotiuttamista, vaikka huoltaja ei antaisi tähän suostumusta. Pöysti kuitenkin huomauttaa, että tämä menettely on poikkeuksellinen, ja voisi aiheuttaa lapselle lisää kärsimystä.

Tästä syystä pelkkien lasten evakuoinnin sijaan on todennäköisempää, että lapset pyritään tuomaan Suomeen äiteineen. Mahdolliset huostaanottopäätökset tehtäisiin tämän jälkeen.

Miten ulkoministeri Pekka Haavisto liittyy asiaan?

Ulkoministeri Haavisto koki, että Suomen velvollisuus on toimittaa turvaan vähintäänkin al-Holin leirillä olevat suomalaiset lapset, jotka ovat syyttömiä ahdinkoonsa.

Suomen ministeriöt ovat valmistautuneet suomalaisten palauttamiseen kesästä lähtien. Tätä valmisteltua suomalaisten palauttamista on kutsuttu ministeriöissä ja myös julkisuudessa "operaatio korveksi".

Syksyllä suunnittelu muuttui passiivisesta varautumisesta aktiivisemmaksi yritykseksi hakea suomalaisia pois leiriltä.

Suomessa julkisuudessa käyty keskustelu koskee suurelta osin mahdollisia ongelmia, joita ulkoministeri Haaviston toiminnassa on asiassa ollut.

Onko Haaviston toimissa sitten jokin ongelma?

Juuri tätä nyt pohditaan.

Haavistoa koskevissa syytöksissä on kyse kolmesta kysymyksestä. Ensimmäinen kysymys on se, onko Haavisto painostanut ulkoministeriön virkamiehiä tekemään laittomia päätöksiä.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen mukaan näin on tapahtunut. Haavisto antoi Tuomiselle 18. lokakuuta ohjeistuksen siitä, miten palauttamisen suhteen tulee menetellä.

Tuominen kieltäytyi edistämästä asiaa Haaviston ohjeistuksen mukaan. Tuominen epäili jopa saavansa vankeustuomion (siirryt toiseen palveluun), jos alkaisi edistää lasten tuomista Suomeen virkatyönä, ilman poliittista päätöstä.

Tuomisen kieltäydyttyä Haavisto otti al-Holiin liittyvät konsulitehtävät pois Tuomiselta ja antoi ne nimeämälleen väliaikaiselle al-Holin erityisedustajalle. Hieman tämän jälkeen Tuomiselle selvisi, että hänet ollaan siirtämässä pois konsulipäällikön tehtävästä, eli "syrjäytetty". Tämän tapahtuman myötä asia levisi julkisuuteen Ilta-Sanomien uutisoinnin myötä.

Toinen Haaviston toimia koskevista kysymyksistä onkin se, onko ulkoministeriössä menetelty asianmukaisesti, kun Pasi Tuomista on yritetty siirtää pois konsulipäällikön virasta?

Valtioneuvoston oikeuskansleri on aloittanut tutkinnan asiasta. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.

Mikäli oikeuskansleri toteaa Haaviston toimineen väärin asian suhteen, nousee myös kysymys siitä, onko Haavisto puhunut totta al-Holin operaatiota kommentoidessaan?

Haavisto on esimerkiksi kiistänyt painostaneensa ulkoministeriön virkamiehiä ja perustellut Tuomisen tehtävien suunniteltua muutosta virkamiesten normaalilla kierrolla.

No mitä hallitus aikoo asian suhteen nyt sitten tehdä?

Ylen tietojen mukaan Suomen hallitus pyrkii kotiuttamaan leirillä olevat suomalaiset yhden joukon sijaan pienemmissä erissä, charter-lennoilla.

Tähän on tietojemme mukaan päädytty siksi, ettei asiassa tarvitsisi tehdä poliittista päätöstä. Kotiutus voitaisiin tehdä pelkän viranomaispäätöksen ja konsulilainsäädännön nojalla, niin sanottuina konsulikyydeillä.

Kotiuttaminen voi tapahtua jo lähipäivinä.

Hetkonen, mikä konsulikyyti?

Suomella on ympäri maailmaa viranomaisedustustoja, eli konsulaatteja. Ne tarjoavat ulkomailla oleville suomalaisille viranomaispalvelua, kuten mahdollisuuden äänestää tai passipalveluja.

Konsulaatit voivat myös avustaa pulaan joutuneita suomalaisia pääsemään kotiin. Näitä avustettuja kyydityksiä kutsutaan kansankielellä "konsulikyydeiksi".

Miksei asiassa ole tehty poliittista päätöstä?

Hyvä kysymys.

Mikään ei estä hallitusta linjaamaan, tuleeko Suomen palauttaa kansalaisensa al-Holin leiriltä kotiin vai ei. Tätä päätöstä toivoo myös presidentti (siirryt toiseen palveluun). Poliittinen päätös selkeyttäisi kansalaisille, mihin hallitus pyrkii ja miksi.

Tällaista päätöstä Sanna Marinin (sd.) juuri aloittanut hallitus, tai tätä edeltänyt Antti Rinteen (sd.) hallitus, ei kuitenkaan ole tehnyt. Mahdollinen syy tähän on se, että hallituspuolueet eivät ole asiassa yksimielisiä.

Ainakin kansanedustajien keskuudessa on niitä, jotka vastustavat valmisteltua palauttamisoperaatiota (siirryt toiseen palveluun), jossa Suomeen tuotaisiin lapsien lisäksi myös heidän vanhempansa.

On mahdollista, että hallituspuolueiden johto toivoo asian etenevän "omalla painollaan". Näin vältettäisiin operaation jumahtaminen hallituksen mahdolliseen sisäiseen kiistelyyn.

Pääministeri Marinin mukaan päätöstä koskevaan asiaan palataan ensi viikon tiistaina, kun hallitus vastaa opposition jättämään palautusta koskevaan välikysymykseen.

Miksi asia on niin pahuksen vaikeaselkoinen?

Tähän on monta syytä.

Yksi syistä on se, että suomalaisten evakuoiminen poliittisesti tuliherkältä maaperältä on vaarallinen operaatio. Sellaisten yksityiskohdat pidetään tavallisesti salassa suurelta yleisöltä. Operaation toteuttaminen on mahdollisesti jo vaikeutunut asian saaman mediahuomion myötä.

Asian salaisen luonteen vuoksi on mahdollista, että tietokatkoksia on ollut myös asiaa valmistelleiden ministeriöiden välillä.

On myös mahdollista, että avoimuuden puutteeseen on vaikuttanut hallituksen pelko siitä, että asiasta nousee kohu.

Kohu asiasta kuitenkin syntyi. Viime viikon alusta lähtien tiedotusvälineet ovat pyrkineet esittelemään aiheesta kaiken mitä ne saavat käsiinsä. Tiedot tulevat palasina, ja suuri osa niistä on peräisin nimettömiltä poliitikko- tai virkamieslähteiltä. Liikkeellä on huhuja (siirryt toiseen palveluun), mikä myös vaikeuttaa asian seuraamista ja johtopäätösten vetämistä.

Tilanne on myös uusi. Suomalaisia on evakuoitu ulkomailta luonnonmullistusten vuoksi, ja suomalaisia panttivankeja on toimitettu kaappaajien käsistä kotimaahan. Nyt käsillä on kuitenkin tilanne, jossa pelastettavat ovat henkilöitä, joita suuri osa suomalaisista ei halua auttaa. Lisäksi heidät tuotaisiin alueelta, jolla ei ole toimivaa paikallista viranomaista.

Noin, olet nyt paremmin kartalla ja mahdollisesti valmiimpi lukemaan tulevia uutisia aiheesta.

Juttua korjattu 12. joulukuuta klo 12:35: Hallitus vastaa välikysymykseen ensi viikon tiistaina, eikä keskiviikkona, kuten jutussa luki.

Juttua täsmennetty 12. joulukuuta klo 12.32: Jutussa kuvailtiin al-Holin leiriä "pakolaisleiriksi". Sanamuoto muutettu "leiriksi".

Mikäli haluat perehtyä vanhempiin juttuihin aiheesta, lue ainakin nämä:

Lähde Ylelle: Suomella on selvä suunnitelma al-Holin leiriläisten kotiuttamiseksi – lennot alkavat, kun kurdit tuovat suomalaisia Irakin rajalle

Näin kiista al-Holin suomalaisista on edennyt – Tämän kaiken tiedämme kohun vaiheista

Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan