Reserviläisten ylennyksistä syntyi erikoinen soppa – Puolustusvoimat on kertonut tiedot vuosikymmenten ajan eikä itsekään tiedä, saako niin tehdä

Apulaistietosuojavaltuutetun mielestä Puolustusvoimien on selvitettävä, miksi se julkaisee reserviläisten ylennystietoja. Lain mukaan Puolustusvoimat saa kertoa reserviläisen sotilasarvon vain erityistapauksissa.

sotilasarvot
Sotilaita asepuvuissa
Reserviläinen ei voi kieltää nimensä tai sotilasarvonsa julkaisemista.Silva Nieminen /Yle

Itsenäisyyspäivänä lukuisat reserviläiset saivat perinteiseen tapaan ylennyksen sotilasarvoonsa. Puolustusvoimat on vuosikymmenten ajan toimittanut tiedot ylennyksistä myös tiedotusvälineille, jotka ovat julkaisseet niitä esimerkiksi sanomalehdissä ja netissä.

Myös Puolustusvoimat kertoo ylennyksistä omilla internet-sivuillaan (siirryt toiseen palveluun). Ylennystiedoissa kerrotaan reserviläisen uusi sotilasarvo sekä sukunimi ja kaikki etunimet.

Kun nuori valmistuu ammattiin tai ylioppilaaksi, hän voi kieltää nimensä julkaisemisen. Silloin oppilaitokset jättävät kertomatta tiedotusvälineille ne valmistuvat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Reserviläisellä ei sen sijaan ole mahdollisuutta etukäteen kieltää nimensä julkaisemista. Ylennys ja nimi tulevat lehtien sivuille ja Puolustusvoimien nettisivuille, halusi reserviläinen sitä tai ei.

Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råmanin mukaan reserviläisellä olisi hyvä olla mahdollisuus vaikuttaa tietonsa julkaisemiseen.

– Ei olisi huono ajatus, että ihmiselle annettaisiin mahdollisuus arvioida, haluaako hän tietonsa julkisuuteen vai ei, sanoo Råman.

Vanha perinne

Puolustusvoimat ei kysy ylennettäviltä etukäteen nimen julkaisulupaa. Lupaa ei myöskään kysytä esimerkiksi varusmiespalveluksen tai kertausharjoitusten yhteydessä.

– Tässä on kysymys vanhasta perinteestä, jonka on katsottu ilmeisimmin tukevan maanpuolustustahtoa, kertoo Puolustusvoimien tietosuojajohtaja Kari J. Laitinen.

Kuva sanomalehdessä olleesta ylennyslistasta
Reservin ylennyksistä on kerrottu muun muassa sanomalehtien sivuilla. Petri Kivimäki/Yle

Reserviläisen sotilasarvo ei ole julkista tietoa siinä mielessä, että sen saisi helposti selville. Puolustusvoimat luovuttaa tiedon sotilasarvosta ulkopuolisille vain poikkeustapauksissa (siirryt toiseen palveluun). Omaa sotilasarvoaan voi tiedustella, jos se on päässyt unohtumaan. Lisäksi tieto sotilasarvosta voidaan luovuttaa eräille viranomaisille.

Lain mukaan reserviläisen nykyisen sotilasarvon voi kertoa myös ylennyksen esittäjälle. Tosin ylennystä voi reserviläiselle esittää, vaikka reserviläisen sotilasarvo ei olisikaan tiedossa.

Reserviläisen sotilasarvo on siis lähtökohtaisesti sellaista tietoa, jota Puolustusvoimat ei julkisuuteen kerro. Kuitenkin ylennyspäivänä se kerrotaan.

Saako ylennystiedon julkaista?

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on Suomen johtavia julkisuuslain asiantuntijoita. Hän on ensin sitä mieltä, että ylennyslista olisi EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen henkilörekisteri, jota varten nimen julkaisulupa pitää ehdottomasti olla.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Tietosuoja-asetusta ei nimittäin sovelleta sotilasarvoihin, koska tieto sotilasarvosta kuuluu asevelvollisrekisteriin.

– Tieto ylennetyistä ei ole rikosasioiden tietosuojalain tarkoittama erillinen henkilörekisteri, vaan ote asevelvollisrekisteristä. Tiedon luovuttamiseen sovelletaan sitä, mitä asiasta on säädetty henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa, kertoo Puolustusvoimain tietosuojajohtaja Kari J. Laitinen.

Professori Olli Mäenpääkin joutuu levittämään käsiään ja toteamaan, ettei hän tiedä lopullista vastausta siihen, saako ylennettävien nimet julkaista.

Julkaisuperuste löydettävä

Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo tietosuojalainsäädännön toteutumista Suomessa. Turvallisuus- ja oikeushallintoon perehtynyt apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kertoo, että Puolustusvoimilla henkilötietojen käsittely perustuu kansalliseen eli Suomen omaan lainsäädäntöön.

– Puolustusvoimilla on lakisääteinen oikeus käsitellä henkilötietoja, joten ihmisellä ei ole oikeutta vastustaa sitä, kertoo Råman.

Råmanin mukaan ei kuitenkaan ole selvää, onko Puolustusvoimilla oikeus julkaista ylennystietoja.

– Ei ole täysin yksiselitteistä, onko Puolustusvoimilla oikeus käsitellä henkilötietoja julkaisutarkoituksessa. Onko ylennysten julkaiseminen lainmukaista vai ei, siihen ei suoraa vastausta ei ole.

Råmanin mukaan Puolustusvoimien tuleekin nyt tehdä itselleen selväksi, millä se perustelee ylennystietojen julkaisemisen.

– Puolustusvoimien täytyy selvittää, mihin julkaisemistarve perustuu ja mitkä ovat säännöt, joilla he ylennystietoja julkaisevat. Puolustusvoimien tulee tietosuojasääntelyn keskeisen velvoitteen mukaisesti pystyä osoittamaan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus, sanoo Råman.

Panssarivaunu maastossa
Tuhansia reserviläisiä oli mukana Kaakko 2019 -sotaharjoituksessa.Silva Nieminen/yle

Koska lain mukaan sotilasarvoja ei ulkopuolisille voi luovuttaa kuin poikkeustapauksissa, on ylennysten julkaiseminen Råmanin mukaan ikään kuin murtanut sen lähtökohdan, että sotilasarvot ovat vain tiettyjen tahojen tiedossa.

– Puolustusvoimien tulee itse tunnistaa, mikä on oikeudellinen peruste ylennystietojen julkaisemiseen. Tämä on ratkaiseva asia, mikä heidän tulee selvittää.

Nykyisin reserviläinen ei voi kieltää tietojensa julkaisemista. Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råmanin mielestä reserviläisellä olisi hyvä se oikeus olla.

– Ihmisen ajatusmaailma on saattanut muuttua sitten armeija-aikojen. Vaikka on käynyt armeijan, sotilasarvo ei välttämättä ole enää sellainen asia, jota haluaa ikään kuin mainostaa. Se, että ihminen voisi itse vaikuttaa nimen julkaisemiseen, ei olisi ollenkaan huono suuntaus. Varsinkaan kun tällä hetkellä sellaista mahdollisuutta ei nykyään ole.

Perustelu puuttuu

Puolustusvoimilla ei tällä hetkellä ole selvää perustelua sille, miksi se ylennystietoja julkaisee. Ainoa perustelu on, että se on vuosia vanha perinne ja tapa.

Nyt Puolustusvoimat alkaakin selvittää myös itselleen, miksi tietoja julkaistaan ja miksi lupaa julkaisemiseen ei etukäteen kysytä. Puolustusvoimat myös selvittää, miksi se julkaisee reserviläisten sotilasarvoja, vaikka niitä ei lain mukaan saa antaa kuin tietyille tahoille.

– Me selvitämme sen oikeusperusteen, mihin se meidän julkaisuoikeus perustuu, kertoo Puolustusvoimien tietosuojajohtaja Kari J. Laitinen.

Laitinen pohtii, että esimerkiksi reservin upseerien kohdalla kyse voisi olla siitä, että tasavallan presidentin päätös tai sotilaskäsky annetaan tiedoksi.

– Tästä asiasta me emme ole millään tavalla varmoja, joten se asia on selvityksen kohteena. Mitään kantaa meillä ei siihen asiaan vielä ole.

Puolustusvoimien aluetoimistot puolestaan päättävät aliupseerien ja miehistön ylennyksistä.

– Siinä voisi olla kyse aluetoimiston tekemän päätöksen tiedoksianto. Mutta me selvittämme tämäkin asian, kertoo Laitinen.

Kesään mennessä valmista

Puolustusvoimain tietosuojajohtaja Kari J. Laitinen kertoo, että asia selvitetään yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa, jotta asia tulee varmasti selväksi.

Siihen pitäisikö reserviläisen pystyä kieltämään ylennystietonsa julkaiseminen, ei Kari J. Laitinen halua ottaa kantaa.

– En halua ottaa kantaa, koska se asia on ihan selvittämätön.

Myös apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman on tyytyväinen asian etenemiseen.

– On hyvä, että Puolustusvoimat julkaisuasian selvittää, sanoo Råman.

Puolustusvoimat lupaa selvityksensä valmiiksi ennen kuin seuraava ylennyskierros ensi vuoden kesäkuussa koittaa.