Ystäväperhe näyttää ulkomaalaiselle opiskelijalle miten suomalainen saunoo ja juhlii: "Toiveeni toteutui kun näin lunta"

Ammattikorkeakoulut haluavat lisää ulkomaisia opiskelijoita. Ystäväperheverkostot voivat rohkaista heitä jopa jäämään Suomeen.

suomalaiset
Ulkomaalainen opiskelija on ystäväperheen äidin ja 7-vuotiaan tytön kanssa kodassa iltanuotiolla.
Liettualainen Lidija Simoulinaite iltanuotiolla ystäväperheensä äidin Michaela Härke-Martikaisen ja seitsenvuotiaan Kerttu Martikaisen kanssa. Taustalla istuu vietnamilainen Thuan Nguyen yhdessä Jaana Lambergin vieressäKati Turtola / Yle

Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) kansainvälisten opiskelijoiden ja ystäväperheiden yhteiseltä iltanuotiolta kuuluu puheensorinaa. Nuotio savuttaa ja kodan ovi on auki. Tulen loimussa siemaillaan glögiä ja teetä.

Hamkissa opiskelee kolmella eri paikkakunnalla kaikkiaan vajaa kuusisataa (567) ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Tutustuminen suomalaiseen arkeen ystäväperheessä luo muualta tulleelle opiskelijalle siteitä Suomeen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ulkomaalainen opiskelija jäisi valmistuttuaan maahan.

Ystäväperheille olisi kuitenkin koko ajan enemmän tarvetta.

Vietnamilainen Thuan Nguyen on tullut iltanuotiolle yhdessä ystäväperheensä äidin, Jaana Lambergin kanssa. Muen kertoo tulleensa opiskelemaan Suomeen, koska halusi nähdä lunta.

– Toiveeni toteutui kun näin lunta, sanoo Nguyen.

“Olen nyt itse innostunut saunomisesta"

Liettualainen Lidija Simoulinaite istuu kodan penkillä ystäväperheensä äidin Michaela Härke-Martikaisen ja kohta seitsemän vuotta täyttävän Kerttu Martikaisen kanssa.

Simoulinaite on opiskellut Hämeen ammattikorkeakoulussa tietotekniikkkaa syyskuusta lähtien. Suomalaisten into saunoa tuli Simoulinaitelle yllätyksensä.

– Ja nyt olen itse innostunut saunomisesta. Käyn joka viikko saunassa, sanoo Simoulinaite.

Ystäväperhettään hän on tavannut syksyn aikana nelisen kertaa. Perheen äiti Michaela Härke-Martikaisen lapsuuden perheessä on aikoinaan ollut vaihto-oppilaita ja hän halusi myös omille lapsilleen mahdollisuuden tutustua ulkomaiseen opiskelijaan.

– Hän on ystävällinen ja ihana, sanoo Kerttu ja halaa Simoulinaitea, joka rutistaa takaisin.

Opiskelija pääsee kurkistamaan suomalaiseen kotiin

Kun ulkomaalainen opiskelija tulee Suomeen keskelle pimeää aikaa, voi olla vaikea tutustua paikalliseen elämänmenoon. Ystäväperheet avaavat ikkunaa ulkomaalaisille opiskelijoille pohjoiseen arkeen.

– Martikaisen perheen luona saan mahdollisuuden tutustua suomalaiseen elämään sisältäpäin. Näen suomalaisuuden aivan toisella tavalla kuin vain opiskelijaympyröissä, sanoo Simoulinaite.

Parhaillaan 23 hämäläisperhettä toimii ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ystäväperheenä kolmella eri paikkakunnalla, Riihimäellä, Valkeakoskella ja Hämeenlinnassa.

Useimmiten ystäväperhe tapaa opiskelijan kerran kuukaudessa stressittömästi, ilman erityisohjelmaa.

– Ystäväperheessä opiskelija pääsee näkemään, miten vietetään joulua tai minkälaista ruokaa laitetaan? Käydään kesämökillä tai jääkiekkomatsissa, sanoo opintoneuvoja Anu Virtanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ystäväperheillä voi olla hyviä yhteyksiä

Hamkin tavoitteena on, että mahdollisimman moni ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyisi Suomessa tai suomalaisessa yrityksessä. Ystävätoiminnan kaltaisen verkostoitumisen uskotaan rohkaisevan opiskelijoita jäämään Suomeen opintojen jälkeenkin.

– Monestihan perheellä saattaa olla hyviä yhteyksiä ja tietoja mahdollisista hyvistä työpaikoista, sanoo Anu Virtanen.

Vuonna 2018 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli reilut 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2000 heitä oli reilut kuusi tuhatta. Suomalaisella koulutuksella on maailmalla hyvä maine ja se houkuttelee osaltaan opiskelijoita Suomeen.

Opiskelijoita Vietnamista, Venäjältä, Virosta, Kiinasta ja Kosovosta

Usein ulkomaalaisen opiskelijan opintojen kustantamisessa ovat mukana myös vanhemmat, joille suomalaisen yhteiskunnan vakaus on tärkeä seikka oman nuoren opiskelupaikan valinnassa.

– Meillä on täällä turvallinen ympäristö. Olemme pienillä paikkakunnilla ja meillä on pienet kampukset verrattuna moniin muihin maihin, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Saara Lindén.

Hämeen ammattikorkeakoululla on tavoitteet kasvattaa opiskelijalukua vuoteen 2030 mennessä 2000 opiskelijalla.

– Suurin osa kasvusta koostunee ulkomaalaista opiskelijoista, sanoo Kati Heikkinen.

Nyt valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista tulee Hämeen ammattikorkeakouluun EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta.

– Vietnamista, Venäjältä, Virosta, Kiinasta ja Kosovosta tulee eniten opiskelijoita, sanoo Saara Lindén.

Lasten kanssa on hyvä treenata suomea

Hamkissa kaikki kansainväliset opiskelijat opiskelevat suomen kieltä ja ystäväperhetoiminnan toivotaan vahvistavan kielen opiskelua. Lidija Simoulinaite sanoo harjoittelevansa kieltä mielellään perheen lasten kanssa.

– Lapset sanovat suomalaisen sanan ja näyttävät sitten minulle, mistä asiasta on kysymys. Se helpottaa vaikean kielen oppimista.

Kerttu Martikainen on huomannut, että ulkomaalainen opiskelija voi auttaa myös hänen kieliopinnoissaan.

– On hyödyllistä tutustua jo ekaluokkkalaisena hieman siihen englannin kieleen ja Lidijan kanssa voin puhua englantia, sanoo Kerttu Martikainen istuessaan tiiviisti Simoulinaiten kyljessä nuotion äärellä.