Ylen kysely: Kansanedustajat haluavat erityisluokat takaisin kouluihin – "Niiden poistaminen oli valtava virhe"

Erityisluokkia on vähennetty, koska lasten on haluttu opiskelevan mahdollisimman paljon yleisopetuksen ryhmissä.

erityisluokat
Tokaluokkalainen Otso Vettenranta ja luokkatoverit.
Otso Vettenranta käy turkulaista Mikaelin koulua, joka on yksi Suomen harvoista erityiskouluista. Oppilaita on luokalla enintään kymmenen ja koulunkäynnissä noudatetaan varsin tiukkaa järjestystä.Samuli Holopainen / Yle

Selkeä enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa peruskouluihin lisää erityisluokkia.

Koulut ovat menneet viime vuosina suuntaan, jossa erityistä tukea tarvitsevat lapset opiskelevat yhä useammin yhdessä muiden kanssa yleisopetuksen luokissa. Erityiskouluja ja -luokkia on vähennetty.

Nyt pyörää pitäisi kansanedustajien mielestä kääntää takaisin. Ylen kyselyssä enemmistö eli 74 prosenttia kansanedustajista sanoo, että erityisluokkien määrää pitäisi lisätä.

Pitäisikö erityisluokkien määrää lisätä?
Lasse Isokangas / Yle

Voit katsoa jutun lopusta olevasta taulukosta, miten sinun vaalipiirisi tai puolueesi kansanedustajat vastasivat.

"Kärsijöinä ennen kaikkea lapset"

Erityisluokkien määrää on vähennetty vuosikymmenien ajan, mutta varsinkin vuoden 2010 perusopetuslain muutoksen jälkeen. Opettajien ammattijärjestö OAJ:ssa lakimuutoksen seurauksia on pidetty suorastaan katastrofaalisina (siirryt toiseen palveluun).

Opettajien mielestä kunnat ovat käyttäneet inkluusiota (kuten erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista yleisopetuksen luokkiin) säästökeinona.

Myös moni erityislapsen vanhempi on kertonut, että lapsen tarvitsema tuki ei ole siirtynyt hänen mukanaan tavalliselle luokalle. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla voi olla esimerkiksi ongelmia oppimisessa tai käytöksessä.

Inkluusion perusajatus on hyvä. Valitettavasti se ei käytännössä toteudu, vaan erityisoppilaiden tavallisiin luokkiin sijoittamista pidetään monissa kunnissa säästötoimena.

Riikka Purra (ps.) Ylen kyselyssä

Huoli kentältä on kantautunut myös kansanedustajien korviin.

– Opettajana näen, että erityisluokkien poistaminen oli valtava virhe, jossa kärsijöinä olivat ennen kaikkea lapset. Ne pitää saada takaisin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy, kirjoittaa keskustan kansanedustaja Petri Honkonen vastauksessaan.

Hän sanoo huomanneensa itse opettajana, että on myös oppilaiden kannalta parempi, jos koulussa on edes jonkinlainen erityisluokka olemassa.

"Suomalainen peruskoulu nousi maailman parhaaksi tasa-arvon ansiosta"

Erityisopettaja Jessica Casagrande ja koululaisia.
Jessica Casagrande on erityisluokanopettaja Mikaelin koulussa Turussa. Hänen mielestään erityislapsi tarvitsee koulussa ympäristön, jossa saa edetä omassa tahdissa ja aikuisella on aikaa auttaa aina, kun tarvitaan.Samuli Holopainen / Yle

Iso osa Ylen kyselyssä erityisluokkia puolustaneista kansanedustajista pitää inkluusion periaatetta sinänsä oikeana. Sen taustalla on ajatus, että ketään ei pitäisi eristää muista erilaisuutensa vuoksi.

Alun perin inkluusioajattelu liittyi lähinnä siihen, että esimerkiksi vammaisilla lapsilla olisi oikeus samaan kouluun kuin muilla. Viime vuosina termiä on kuitenkin käytetty enemmän keskusteltaessa siitä, millaisissa opetusryhmissä vaikkapa käytösongelmaisten lasten tulisi olla. Voit lukea lisää aiheesta näistä jutuista:

Erityiskouluja ja -luokkia on edelleen, mutta vähemmän kuin ennen. Tilastokeskuksen mukaan erityistä tukea saaneista oppilaista noin 35 prosenttia opiskelee kokonaan erityisryhmässä ja noin 21 prosenttia kokonaan yleisopetuksen ryhmässä – loput osittain erityis- ja yleisopetuksen ryhmissä.

– Suomalainen peruskoulu nousi maailman parhaaksi tasa-arvon ansiosta. Lasten erottelun loppuminen oli tärkeää paitsi oppimistulosten, myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Valitettavasti osin on menty liian pitkälle ja kaikkien oppiminen on kärsinyt, vastaa vasemmiston Jussi Saramo.

On tärkeää, että jokainen oppilas on osa ryhmää sen sijaan, että oppilaat erotetaan erillisiin erityisluokkiin.

Antti Lindtman (sd.) Ylen kyselyssä

Kaikkiaan 18 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että erityisluokkia ei tarvittaisi lisää. Avoimien vastausten perusteella he eivät niinkään kiistä kouluista kantautuneita huolia, mutta lisäisivät mieluummin opettajien kuin erityisluokkien määrää.

– Erityisopetus vaatii lisäresursseja. Erityisoppilaiden integrointi yleisopetukseen on sinänsä hyvä ja inhimillinen suunta, mutta se on resursoitava kunnolla, eikä voi olla säästökeino, kirjoittaa entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Jokaisen erityistä tukea tarvitsevan oppilaan on saatava riittävä tuki luokkaan, mutta myös erityisluokkia tarvitaan lisää. Erityisopetuslaki pitää avata ja korjata.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) Ylen kyselyssä

Opetusministeriön mukaan kunnat voivat perustaa uusia erityisryhmiä itse, jos niin haluavat. Koulutukseen on tulossa myös lisää rahaa: opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi marraskuussa 180 miljoonan euron rahoituksesta (siirryt toiseen palveluun) perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Se on suunnilleen samansuuruinen potti kuin kouluilta on viime vuosina leikattu.

Vasemmisto–oikeisto-linja näkyi vastauksissa

Vastaukset vaihtelivat puolueittain mielenkiintoisesti. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja kristillisten edustajat vastasivat "Kyllä" erityisluokkien määrän lisäämiselle yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Integroitu opetus on ensisijaista, mutta erityistukea pitäisi lisätä opettajaresurssia lisäämällä ja sopivan kokoisilla luokilla.

Eva Biaudet (r.) Ylen kyselyssä

Vastaavasti SDP:n, vihreiden, vasemmiston ja RKP:n edustajien vastaukset jakautuivat selvästi enemmän "Kyllä"- ja "Ei"-leireihin. Jokaisessa puolueessa "Ei"-vastaukset olivat silti vähemmistö.

Perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako siis näkyi vastauksissa.

– Ehkä siinä on tiettyjä ideologisia eroja. Itse ajattelen niin, että tasa-arvo ei tule siitä, että kaikkien pitää olla samassa opetuksessa. Tasa-arvo tulee siitä, että myös erityisoppilailla on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä, keskustan Honkonen miettii.

Monissa kunnissa on säästetty inkluusion kautta, eli kaikki lapset [on pantu] samaan ryhmään, kuitenkin esimerkiksi ilman tarvittavaa kouluavustajaa.

Sari Essayah (kd.) Ylen kyselyssä

Katso täältä kaikki vastaukset

Ylen kyselyyn vastasi yhteensä 127 kansanedustajaa 200:sta. Vastaajien puoluejakaumat noudattivat pääosin puolueiden voimasuhteita eduskunnassa: lähinnä keskustan edustajilta vastauksia tuli suhteellisen vähän. Suurimmilta puolueilta tuli suhteessa eniten vastauksia perussuomalaisilta.

Voit katsoa kaikkien Ylen kyselyyn vastanneiden edustajien kannat taulukosta alta. Voit järjestää taulukkoa nimen, puolueen tai vaalipiirin mukaan.

Tästä voit puolestaan tilata Ylen kuukausittaisen uutiskirjeen (siirryt toiseen palveluun) kansanedustajasi toiminnasta. Robottijournalisti Voitto tiivistää kuukausittaiseen uutiskirjeeseen tärkeimmät tiedot kansanedustajasi työskentelystä.

Taulukkoa ladataan

13.12. kello 10.24: Lisätty kappale: Alun perin inkluusioajattelu liittyi lähinnä siihen, että esimerkiksi vammaisilla lapsilla olisi oikeus samaan kouluun kuin muilla. Viime vuosina termiä on kuitenkin käytetty enemmän keskusteltaessa siitä, millaisissa opetusryhmissä vaikkapa käytösongelmaisten lasten tulisi olla.

13.12. kello 12.24: Täsmennetty ensimmäistä virkettä muotoon "Selkeä enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa peruskouluihin lisää erityisluokkia". Aiempi muotoilu oli "Selkeä enemmistö kansanedustajista haluaa peruskouluihin lisää erityisluokkia, selviää Ylen kyselystä".