Toimittajalta: Kun Sanna Marinin nimitys pääministeriksi vahvistui, sähköpostiini alkoi tipahdella kommentointipyyntöjä – uteliaisuus Ranskassa heräsi

Mistä kiinnostus Sanna Marinia ja Suomen hallitusta kohtaan kertoo ja mitä siitä pitäisi ajatella, pohtii Annastiina Heikkilä.

Sanna Marin
Li Andersson, Katri Kulmuni, Sanna Marin och Maria Ohisalo.
Ministerit ja puolueenjohtajat Li Andersson, Katri Kulmuni, Sanna Marin ja Maria Ohisalo.Vesa Moilanen / Lehtikuva

PARIISI Suomen politiikka ei ole tavallisesti mikään hittiaihe ranskalaisessa mediassa. Pohjoisen maamme poliittiset käänteet kuitataan pikku-uutisilla, jos ne edes ylittävät julkaisukynnyksen.

Tällä viikolla kiinnostus on kuitenkin ollut aivan toista luokkaa. Kaikki isommat sanomalehdet ovat julkaisseet pitkiä juttuja Suomen uudesta pääministeristä Sanna Marinista.

Kiinnostus liittyy Marinin ikään ja sukupuoleen sekä viiden naispuheenjohtajan valtaannousuun. Suomen katsotaan siirtyneen nuorten naispoliitikkojen aikaan, mikä herättää Ranskassa uteliaisuutta ja ihailua.

Minunkin sähköpostiini on saapunut tasaisella tahdilla viestejä, joissa pyydetään kommentteja tai taustatietoa Suomen hallituksesta.

”Mitä nuorten naisten nousu politiikan huipulle kertoo Suomesta?” on toimittajien yleisin kysymys.

Olen pohtinut, mikä olisi paras ja kattavin vastaus. Kysyin asiaa myös viestipalvelu Twitterissä, jossa sainkin lukuisia erinomaisia vastauksia.

Ensiksi ranskalaisille pitää tietenkin kertoa, että Suomi on tasa-arvon edelläkävijämaa, jossa naisten oikeuksien eteen on tehty pitkään työtä.

Ranskassa voi ylpeänä todeta, että suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906 ja myös käyttivät niitä. Eduskuntaan valittiin siitä seuraavana vuonna 19 naiskansanedustajaa ja sittemmin meillä on ollut naispresidentti ja kolme naispuolista pääministeriä. Vahvat naiset tarjoavat vahvoja esikuvia.

Marinin hallitus kertoo toisekseen politiikan kaivatusta uudistumisesta. Johtotehtäviin nousevat ne, joilla on tarvittavat kyvyt – sukupuolesta ja iästä riippumatta.

Uusien kasvojen tarpeesta on puhuttu paljon Ranskassakin, jossa parlamenttiin nousi presidentti Emmanuel Macronin voiton myötä aiempaa enemmän naisia ja nuoria. Naisten osuus Ranskan kansalliskokouksessa on silti yhä vain 38 prosenttia eikä heistä juuri kukaan tule työväenluokkaisesta taustasta.

39-vuotiaana presidentiksi nousseen Macronin oma tarinakin on sekin poliitikolle varsin perinteinen: lääkäriperheen poika opiskeli ensin arvostetussa katolisessa yksityiskoulussa ja kävi sittemmin huippuvirkamiehiä kouluttavan hallintokoulu ENA:n.

Suomen uusi pääministeri kasvoi sen sijaan vaatimattomissa oloissa, oli sukunsa ensimmäinen lukion käynyt ja työskenteli opintojen ohella Sokoksen myyjänä. Ranskasta katsoen se on suorastaan vallankumouksellista.

Ranskassa voikin kerskailla suomalaisella hyvinvointivaltiolla ja tasa-arvoisella koulutuksella. Meillä vaikeistakin lähtökohdista voi nousta yhteiskunnan huipulle.

Lopuksi pitää muistaa myös suomalaiset miehet. Saamissani twitter-kommenteissa suitsutettiin hyvän itsetunnon omaavia miehiä, jotka ovat sitoutuneita sukupuolten tasa-arvoon eivätkä lyttää naisia kotona tai töissä.

Korjaus 11.12.2019 kello 17.53: Kohta "suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906" muutettu muotoon "suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906 ja myös käyttivät niitä"

Lue myös:

Sanna Marin on otsikoissa ympäri maailman – tulevaa pääministeriä pidetään politiikan "ennätysnaisena"