Suomi urakoi ehdotuksen EU-budjetiksi, mutta se ei kelpaa rikkaille eikä köyhille jäsenmaille – Video: Näin raha kiertää EU:ssa

Nettomaksajien mielestä EU:n seitsemän vuoden budjetti on liian suuri, nettosaajien mielestä taas liian pieni.

Euroopan unioni
Kuka ja mikä maksaa, EU?
Kuka ja mikä maksaa, EU?

EU:n puheenjohtajamaa Suomen kompromissiehdotus unionin tulevaksi seitsemän vuoden budjetiksi sai odotetun ristiriitaisen vastaanoton eilen tiistaina, kun jäsenmaiden ministerit käsittelivät paperia ensimmäisen kerran kokouksessaan Brysselissä.

Rikkaat jäsenmaat pitivät esitystä liian avokätisenä, köyhemmät taas liian nuukana.

Suomi jätti viime viikolla lopullisen ehdotuksensa, jossa budjetin loppusumma oli 1 087 miljardia euroa eli vuositasolla 1,07 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

– On muistettava, että meillä on painavia rahantarpeita myös kansallisella tasolla, sanoi Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod, joka ajaa enintään 1,0 prosentin budjettia yhdessä neljän muun vauraan maan kanssa.

– Ehdotettu summa on liian korkea meille, komppasi myös prosenttiliikkeeseen kuuluvan Alankomaiden edustaja. Alankomaat torjuu samalla Suomen ehdotuksen luopua isojen nettomaksajien jäsenmaksualennuksista.

Tyytymättömiä olivat myös ne maat, jotka saavat EU-budjetista enemmän rahaa kuin sinne maksavat.

– Emme voi suostua tähän. Meistä tuntuu, että meitä ei ole kuultu, sanoi Viron lähettiläs.

– Teksti oli meille kaikkiaan suuri pettymys. Leikkauksissa ei ole logiikkaa, totesi Slovenian edustaja.

Suomi karsi roimasti – paitsi maataloustuista

Suomi on leikannut rahoitusta komission esitykseen verrattuna roimasti miltei kaikista muista otsakkeista paitsi maataloustuista. Niihin Suomi osoittaisi enemmän rahaa kuin komissio esitti.

Komission ehdotus oli 1,11 prosentin budjetti.

– Meidän on annettava itsellemme välineet, joilla voimme saavuttaa itse asettamamme tavoitteet, vetosi budjettikomissaari Johannes Hahn ja valitteli esimerkiksi puolustusrahaston, rajavartioinnin ja digiasioiden leikkauksia.

Suhteessa kansantalouteensa eniten rahaa EU-budjetista saava Unkari oli huolissaan paitsi koheesiorahoituksen pienenemisestä, myös ehdotukseen sisältyvästä mekanismista, joka kytkee rahan saamisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Unkari oli aiemmin samassa kokouksessa kuultavana sen oikeusvaltion puutteiden takia. Pääministeri Viktor Orbanin tiedottaja aiheutti selkkauksen twiittaamalla suljetun kokouksen kulusta julkisuuteen. Seurauksena Suomi pyysi Unkarilta kirjallista selvitystä tapahtuneesta.

eu-nettomaksuasema-korjattu.png
Joel Kanerva / Yle

"Keskustelu kulkee oikeaan suuntaan"

Vaikka budjettiesitys sai kritiikkiä, sen kohtalo ei näytä toivottomalta. EU:n suurimmat jäsenmaat Saksa ja Ranska eivät lytänneet sen kokonaistasoa.

Saksan ministeri Michael Roth valitteli leikkausten kohdistumista mutta korosti, ettei katso asiaa vain Saksan nettomaksun kannalta, joka nousee Suomenkin ehdotuksessa huomattavasti. Ranska puolestaan kiitteli maataloustukien säilyttämistä.

– Keskustelu rahoituskehyksestä kulkee nyt oikeaan suuntaan, summasi puhetta johtanut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) keskustelun antia.

Budjettiehdotuksen laatiminen on ollut Suomen EU-puheenjohtajakauden suurin yksittäinen urakka. Kompromissin hakeminen siirtyy nyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tehtäväksi.

Asia on EU-maiden johtajien pöydällä torstain huippukokouksessa. Michel kirjoitti kutsukirjeessään, että tavoitteena on löytää lopullisen sovun tärkeimmät elementit.

– Kaikkien osapuolten on tehtävä myönnytyksiä, Michel kirjoitti.

Unionin uusi rahoituskehys pitäisi saada voimaan vuodesta 2021.