Professori: Työmarkkinakierrosta leimaa työnantajien yllättävän tiukka ote

Postilakko ja vientialojen lakko antavat viitteitä siitä, että työtaisteluita on tulossa myös lisää, arvioi työmarkkinoita seuraava professori Harri Melin. Edessä ovat vielä naisvaltaisten hoiva-alojen tes-neuvottelut ja "radikaalit" palkkavaatimukset.

työtaistelut
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin
Professori Melinin mielestä naisvaltaisen hoiva-alan palkankorotuksiin tarvitaan poliittinen päätös.Jani Aarnio / Yle

Maanantaina alkanut vientialojen lakko ja jo päättynyt postilakko ovat osoittaneet, että työmarkkinaneuvottelujen asetelmat ovat tavallista vaikeammat, arvioi työmarkkinoita seuraava professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. Erityisesti Melinin on yllättänyt työnantajien tiukka ote.

– Postilakko ja Teknologiateollisuuden neuvottelut antavat viitteitä siitä, että ennen kaikkea työnantajapuolen ote on yllättävän tiukka. Valmiutta kompromisseihin ilman tämän kaltaisia vauhdituslakkoja ei tunnu olevan, arvioi Melin Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Työntekijäliitot on myös valmiita lakkoilemaan ajakseen vaatimuksiaan, muistuttaa Melin. Keskiviikkona puoleenyöhön jatkuvassa vientiteollisuuden lakossa on mukana noin 100 000 työntekijää.

Melinin mukaan postilakko ja valtava vientiteollisuuden lakko antavat viitteitä siihen, että työtaisteluita on odotettavissa enemmänkin, kun työmarkkinakierros jatkuu.

Melin: Hoiva-alojen palkankorotuksiin tarvitaan poliittinen päätös

Erityisesti naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ovat esittäneet kovia palkankorotuksia. Tehy ja Super ovat vaatineet 1,8 prosenttiyksikköä suurempia palkankorotuksia kuin miesvaltaisilla vientialoilla joka vuosi seuraavan 10 vuoden ajan.

Vaatimukset ovat hurjia ja radikaaleja, arvioi Melin Ykkösaamussa.

– Sinällään nämä vaatimukset ovat oikean suuntaisia, sillä naisten ja miesten palkkaeroja ei olla saatu kurottua umpeen poliittisilla päätöksillä.

– Naisten euro on Suomessa noin 85 senttiä, eikä ero ole juhlapuheista ja monista lupauksista huolimatta kaventunut kuin hieman viimeisen 50 vuoden aikana, muistuttaa Melin.

Tehyn ja Superin vaatimat palkankorotukset edellyttävät kuitenkin poliittista ratkaisua ja poliittista tahtoa, sanoo professori Melin. Hoiva-alojen palkankorotukset nostaisivat julkisen sektorin menoja, ja jos Tehy ja Super saisivat vaatimuksensa läpi, tarvittaisiin todennäköisesti päätös siitä että valtio lähtee mukaan maksajaksi.

– Tällä hetkellä en usko sellaiseen ratkaisuun. Meillä on uusi hallitus, jossa on keskeiset ministerit ovat nuoria naisia, mutta en silti usko että hallitus lähtee tekemään tälläistä päätöstä, arvioi professori Melin.